Lue keskustelun säännöt.
Sattuu. Lähdemme lasten kanssa tänään turvakotiin.
11.06.2007 |
Mieheni on hyvä isä, ihana aviomies mutta on muutaman vuoden ollut masentunut jonkun verran. Ei ole kuitenkaan kokenut tarvitsevansa apua, se on heikkouden merkki. Sain viime viikolla kuulla että hän on kokeillut huumeita, kovempia sellaisia silloin tällöin yht. 5-10 kertaa viimeisten 1,5 vuoden aikana. Salaa minulta, ja kokee sen pettämiseksi. Hänen mielestään hänellä ei ole huumeriippuvuutta, mutta mikään ei tunnu miltään, ei tiedä rakastaako minua vai ei enää. Toivoisi että kaikki olisi hyvin. Sattuu. Hajottaa. Pelottaa.
Mieheni paras lapsuudenystävä käyttää huumeita ja on ainoa ihminen kavereista jolle pystyy puhumaan. Käykin usein siellä viikonloppuisin saunassa. En usko, että hän pystyy irrottautumaan näistä nyt. Ei ole halua kun ei kerran ole omasta mielestä ongelmaakaan.
Lähdemme lasten kanssa tänään turvakotiin. Itkettää. Pakko saada ajatuksia selviksi, en jaksa pestä edes pyykkiä, olen ihmisraunio. En pysty syömäänkään, ahdistaa niin älyttömästi. Ollaan ihan tavallinen lapsiperhe etelä-suomesta, alle kolmekymppisiä, 2 lasta, toinen alle 1-vuotias, hyvät työpaikat, minä hoidan nuorimmaista kotona vielä 2-vuotta, omistusasunto ja ostettiin juuri tontti, aletaan rakentaa, tai aletaanko sitten, en tiedä. Kaikki ajatukset pyörii päässä, en ymmärrä miten olemme tässä tilanteessa... näinhän käy ns. " huonommille perheille" . Olen ollut tyhmä ja naivi. Mahdankohan selvitä tästä kokonaisena.
Kommentit (37)
muuttua mahdollisesti lopulliseksikin? Riippuu siitä pystytkö irrottautumaan, koska rakastat miestäsi niin paljon? Voittaako kohdallasi järki vai tunteet? Minkä valinnan teet tulevaisuutesi suhteen?
Kyse on valinnoista ja sitten niistä johtuvista seuraamuksista tulee joko taakka tai helpotus elämääsi, voi olla pitkä prosessi edessäsi.
Olen katsellut ystävääni joka valitsi n. 20-vuotta sitten rakkauden, mies on käyttänyt aineita, lopetti työt, ajautui rikoksien polulle. Vaimo jaksoi rinnalla, perhe kituutti ja vaimo maksoi sakkoja, jotta sai miehen aikaisemmin vankilasta kotiin. Ystäväni ei kestänyt kenenkään viisaita neuvoja. Hän kesti kaiken, useiden eri takapakkien jälkeen, mies lupasi parantaa tapansa, mutta sama toistui aina uudestaan.
Sitten ystäväni luki itselleen ammatin ja alkoi katsomaan maailmaan avarammasta näkökulmasta, ei enää mieslähtöisesti. Kun hän miettii usein menneisyyttään, onnellisimmat hetket hän on kokenut silloin kun mies oli linnassa.
Lapset ovat mielestäni katkeria siitä, kun ystäväni otti aina miehensä takaisin irtiottojen jälkeen ja antoi kymmeniä mahdollisuuksia miehelleen hän ei ole muuttunut vielä tähänkään päivään mennessä. Ystäväni teki valinnan ja sen kanssa hän nyt elää, yhdessä ovat vielä, mutta nyt on tullut katkeruus esille. Tämä ystäväni mies on muita kohtaan tosi mukava ja auttava kaveri, mutta omalle perheelleen täysi ilkiö.
Älä loukkaanu neuvoista, vaikka osa täällä kuulostaa epäempaattiseltakin, mutta kaikenlaisia elämänohjeita kannattaa ainakin miettiä, jos niissä kuitenkin olisi ideaa.
Olet shokissa, koeta toipua, jaksamista elämäsi päätöksissä, miehesi ei selvästikään ole luotettava ja on varmasti vaikea elää suhteessa, mikä on epävarma.
Onnea sinulle elämääsi, mieti mikä olisi se ihme, kuka huomen aamulla heräät, mitä pitäisi tapahtua? Onko sellainen ihme mahdollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sen sijaan minä menin sinne perheväkivallan takia. Lastensuojelu päätti, että olen mennyt sinne turhaan, vaikka pakeninkin kerran yön selkään ilman ulkotakkia. Niinpä lasku luvattiin tulevan perässä.Eräs tuttavani pakeni myös yön selkään ja meni turvakotiin. Hänellekin tuli lasku perässä.
ja maksamatta jättämisen syy masennus ynnä sellainen " monimuotoinen ongelmaisuus" . Siksi kuulostaa omituiselta, että turvakoti ottaa vastaan perheen, jossa isä on käyttänyt ehkä 5 kertaa bilettäessään huumeita.
toki ihminen voi yleisesti hakea päihtymistä milloin mistäkin aineesta.
Musta tuntuu nimenomaan, että ihmiset joilla on ollut ongelmia, eivät ymmärrä ap:ta. Ne taas, jotka ovat asuneet koko elämänsä lintukodossa, pelästyvät kun kuulevat sanan LSD ja sitten heti ovat " iiks apua turvakotiin" . Kun muuten mies piikittää sieniä suoneen, nuoleskelee amfetamiinilappuja ja piikittää essoa, vai miten se nyt menikään :O
ihmisen, jolle huumeet on alkaneet esittää miellyttävää uutta elämäntapaa - ja se on oikeasti hyvin hälyttävää. Tuskin mies rehellisesti kertoo, mitä on käyttänyt ja montako kertaa.
Ja mitä lastensuojelustatukseen tulee - so what?! Jos mies on masentunut, eikä suostu hankkimaan hoitoa siihen vaan etsii (omasta mielestään menestykkäästi) siihen apua huumeista, lapset *ovat* varhaisen tuen tarpeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
velipuoleni kuoli yliannostukseen. Hänellä on pieni lapsi ja nuori avovaimo, joka jäi leskeksi.
Hyvä että haet apua ja haluat rakentaa hyvän elämän lapsillesi.
Minä kysyn itseltäni edelleen joka päivä miksi hän tappoi itsensä. Ajattelen sitä tavallaan itsemurhana ja voin antaa sen hänelle anteeksi. Vaikeampaa anteeksiantaminen on kaikille muille. Yhteiskunnalle, kavereille (jotka olivat paikalla), viranomaisille, psykiatreille, hänen vanhemmilleen. Kukaan ei välitä ja kuvittelee, että ratkaisu on se: huumeiden käytön laillistaminen suomalaisessa kulttuurissa.
Vaikka olemme siis muu maa kuin esim. Usa.
En pelkää huumeita, mutta inhoan niitä. Yhtälailla kuin huumekauppiaita, asekauppaita, jengiläisiä jne.
Jos kysyt olenko koskaan kokeillut itse: mitä luulet? En aio vastata sinulle. Silti, inhoan niitä etenkin nyt.
Vierailija:
toki ihminen voi yleisesti hakea päihtymistä milloin mistäkin aineesta.Musta tuntuu nimenomaan, että ihmiset joilla on ollut ongelmia, eivät ymmärrä ap:ta. Ne taas, jotka ovat asuneet koko elämänsä lintukodossa, pelästyvät kun kuulevat sanan LSD ja sitten heti ovat " iiks apua turvakotiin" . Kun muuten mies piikittää sieniä suoneen, nuoleskelee amfetamiinilappuja ja piikittää essoa, vai miten se nyt menikään :O
Viisi kertaa ei ehkä ole paljon, mutta 10 voi olla jo paljon. Puolentoista vuoden aikan tuo tarkoittaa useammin kuin kerran kahdessa kuukaudessa, jos otetaan 1,5 vuotta tarkasti eli 18 kuukautta. Mikäli kuitenkin tuo 1,5 vuotta on arvio, se voi vaihdella jotain 1v3kk ja 1v8kk välillä. Pahimmillaan ap:n mies siis käyttää huumeita jo kerran kuukaudessa, parhaimmillaan vain joka toinen kuukausi.
Eli ap:n tilanne nyt riippuu siitä, miten tarkkoja hänen antamansa luvut ovat. Tilanne voi olla hälyttävä tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johon liittyi myös lääkkeiden väärinkäyttöä.
Äitini alkoholisoitui avioeron yhteydessä hyvin nopeasti (oli aikaisemmin ollut lähes absolutisti). Hänen juomansa määrät ja juontitheys ei poikennut mitenkään parikymppisten nuorten bilejuomisesta - mutta väitän että tajusin äitini menevän lujaa väärään suuntaan muista asioista.
Alkoholista tuli yhtäkkiä hänelle mielettömän tärkeä asia, se oli kuin uusi rakkaussuhde - kaikki muu oli toisarvoista (kuten työ, ei-rankasti-juovat ystävät, lapset jne). Juominen ohjasi hänen ajankäytöään, ajatteluaan, puheitaan jne..
Kyse ei siis välttämättä ole ensisijaisesti määrästä vaan asenteesta. Joistakin ihmisistä näkee että nyt tuota viedään.
-erityisesti hallusinogeenejä-se vaikuttaa myös kyseisen henkilön käyttäytymiseen ja psykologiaan. Tietysti lähipiiri kärsii siitä, mitä hittoa kuvittelette? Että on olemassa jonkinlaista hallittua ja sivistynyttä, dekadenttia, kovien huumeiden vetämistä silloin kun huvittaa?
Mitä muuten luulette, että kaksi huumeongelmaista kaverusta puuhaa viikonloppuisin yhdessä? Pelaa korttia vai? Puhuu siitä, että minkälaisia ongelmia heillä on, kahvitellen? Pysyy kotona sohvalla istuen ja tuijottaen telkkaria ottaen enintään yhden kaljan tai viinilasillisen?
Kuvitteleko tosissaan, että huumeita " silloin tällöin" käyttävä nuorehko mies henkilö puhuu totta käytöstään siinä vaiheessa, kun ei pidä sitä ongelmana tai suostu edes keskustelemaan ongelmasta-vaikka vaimo on lähdössä lasten kanssa turvakotiin?
Meillähän on mentaliteetti, että ensin narkin on painuttava pohjalle ja tunnustettava ongelma itselleen ja muille vetämällä PALJON kamaa ennen kuin asiasta kiinnostutaan. Jos kiinnostutaan. Silloin voi päästä hoitoon, jos paikkoja on vapaana. Ja sekin on vapaaehtoista. Ei ole mikään pakko: voi tietysti valita myös toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hakea vuokra-asuntoa tai pyytää mies muuttamaan pois. En todellakaan kritisoi eroaikeita, en itsekään haluaisi elää perhe-elämää bilettävän miehen kanssa, mutta turvakotia siihen ratkaisuun ei tarvita.
ja käyttö on ollut juuri tuollaista bilekäyttöä. Essoa ja pilveä lähinnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
ja käyttö on ollut juuri tuollaista bilekäyttöä. Essoa ja pilveä lähinnä.
Vierailija:
hakea vuokra-asuntoa tai pyytää mies muuttamaan pois. En todellakaan kritisoi eroaikeita, en itsekään haluaisi elää perhe-elämää bilettävän miehen kanssa, mutta turvakotia siihen ratkaisuun ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi silti yht`äkkiä vajota psykoosiin keskellä kirkastä päivää. tutulle kävi niin, ja hän laittoi rakkaan kissansa pyykkikoneeseen linkoomaan. mietis ku isäntä laittaakin sinne vauvan!
no enpä sinun kanssasi/ sinun laisesi kanssa koskaan perhettä haluaisikaan.
sinne voi mennä heti. Jos haet vuokra-asuntoa luuletko, että se tapahtuu tosta vaan sormia napsauttamalla?
Entäpä muu psykologinen tuki? Ei sossussa kai kukaan osaa kertoa sulle, että miksi mies alkanut käyttäytyä väkivaltaisesti-henkisesti tai fyysisesti-ja valmis auttamaan sinua senkin takia?
Kyse ei ole aina vain rahasta tai muista. Joskus saa keskittyä itseensä ja lapsiinsa sanoivatpa muut mitä tahansa.
Luulisi, että pitäisitte jo suunne kiinni, oikeasti.
ap on muuttanut yksityiskohtia, jotta häntä ei tunnistettaisi.