8,5 kk ikäisen maidonjuonnista
Kymmenen kuukautta on ilmeisesti se ikä, jossa suositellaan maitotuotteiden aloittaminen? Täysimetyksen oleellisin hyöty kai saavutetaan juuri ensimmäisen puolen vuoden aikana, aion kyllä jatkaa imettämistä edelleenkin. Viikon kuluttua kuitenkin olen poissa n. 12 tuntia tytön luota, ja varamaidon lypsäminen on helteillä ollut vähällä. Pakkasessa ei siis ole tippaakaan..
Koetan viikolla lypsää aina kun maitoa tulee reilummin, se on tässä vaiheessa vähän työlästä kun kysynnän ja tarjonnan suhde on aikalailla tasan :)
Jos ajatellaan täysimetyksen etuja, voivatko ne jotenkin heiketä mikäli tyttä juo tuon eromme aikana korviketta? Olisiko parempi valita tavallinen tetrakorvike vai jokin soijakorvike? (En tiedä näistä yhtään mitään.. jos joku voisi neuvoa?)
Olen jotenkin asiaa ajattelematta kokenut, että oma maito on parasta ja lehmänmaitoa suorastaan vierastan, enkä haluaisi antaa sitä, mutta toisaalta sitä käytetään niin yleisesti ja turvallisesti, että ennakkoluuloni johtuu varmaan vain siitä että olen itse tottunut imettämään.
Muutenkin näitä maitoasioita olen miettinyt. Korvikkeiden kanssa kai tietää tarkkaan paljonko vauva juo, mutta tissin kanssa ei osaa sanoa yhtään paljonko sitä tulee. Lopetetaanko korvikkeen antaminen vuoden iässä? Imettämistä kuitenkin voisi jatkaa kaksivuotiaaksikin ihan suosituksista, vuoteen asti olen ajatellut jatkaa, mutta missä vaiheessa muu maito tulisi tuoda mukaan? En tiedä mitä ajatella maitotuotteista muutenkaan, onko se vieras proteiini hyväksi ihmiselle..
Vähän sekavin mutta leppoisin ajatuksin täällä kyselen. Jospa joku osaisi sanoa jotain. Lähinnä mietin sitä, että olisiko tuosta yhden päivän korvikkeensyönnistä jotain haittaa ja millaista korviketta sen tulisi olla.
Kommentit (6)
...täysimetyksen edut eivät varmasti mitenkään heikkene tuon lyhyen poissaolosi takia.
Vieraista proteiineista sanoisin niin, että elimistömme pilkkoo ne aminohapoiksi ja niissä (=aminohapoissa) ei ole mitään eroa, ovatpa sitten peräisin lehmästä tai ihmisestä (tarkoittamatta tietenkään sitä, että vastasyntyneellekin voisi sitten antaa lehmänmaitoa). Jos kartamme maidon " vieraita proteiineja" niin minkä lajin proteiinit sitten eivät olisi vieraita (tarkoittaen muutakin ravintoa kuin maitoa)? Jostainhan proteiineja on kuitenkin saatava eivätkä ne kiinteässäkään ravinnossa ihmisperäisiä ole.
Noin vuoden iässä tehtävä siirtyminen lehmänmaitoon on meidän aikakautemme juttu. Vanhempamme alkoivat saada lehmänmaitoa jo paljon aiemmin jos äidiltä maidontulo lakkasi aiemmin. Eihän ollut vaihtoehtoja ennen korvikkeita. Suurin ero on tietysti siinä, miten maito nykyään käsitellään eli aiemmin kuorittiin vaan kermat päältä ja annettiin lapselle, nyt on pastöroitu ja homogenoitu jne ja ilmeisesti juuri nämä käsittelyt muuttavat maidon rakennetta siten, että se allergisoikin enemmän kuin aiemmin. Joillekin maitoallergikoille nimittäin sopii käsittelemätön lehmänmaito.
Meidän tyttö täyttää kohta 10kk.
Suurin osa maailman ihmisistähän ei juo maitoa, se on oikeastaan aika omituinen tapa. Itse olin vielä vähän aikaa sitten varsinainen maitosieppo, mutta kun aloin pohtia ja selvitellä asioita, maidon juominen loppui kuin seinään. Ei tee yhtään mieli. Maitotuotteita kyllä käytän, olen vielä tutustumisvaiheessa soija ym. tuotteisiin. Niitä olen alkanut käyttää myös. Kauramaito ilmeisesti olisi hyvää juomanakin, mutta en edes tiedä vielä missä muodossa sitä kaupassa myydään. Ruoanlaitossa olen alkanut käyttää kookosmaitoa, korvaa kerman.
Eli en aio opettaa tyttöä juomaan lehmänmaitoa. Imetän ja tulen imettämään ja sitten on näitä korvaavia tuotteita ja muita maitotuotteita, mitä vielä käytetään ja korvailen niitä sitä mukaa kun uusiin tutustun.
Ihminen taitaa olla ainoa eläinlaji joka juo aikuisenakin maitoa, ja vielä toisen lajin maitoa. Imetyksen sujuessa en ole asiaa miettinyt, mutta nyt vasta tullut mieleeni näiltä osin. On yllättävän haastavaa olla vastuussa toisen ihmisen ravinnosta, vaikka asia sujuukin melko luontevasti. Päätöksiä saattaa olla hankala tehdä.
Olemme itse olleet kauan kasvissyöjiä, mutta lapselle annamme ns. normaalia sekaravintoa, sillä päätöksemme kasvissyöntiin on eettinen ja liittyy eläinten kohteluun ym, emmekä mielestämme voi tehdä tällaista päätöstä lapsen puolesta. Lapsen ruoka tulee varmasti isompana olemaan kasvisruokapainotteista, mutta aluksi aiomme kuitenkin totuttaa hänet kaikkeen ruokaan mahdollisimman monipuolisesti. Ellei lihaa syö lapsena, sitä tuskin voi myöhemmin aloittaa.
Tyttö syö mielellään ja juo välillä vettä, tosin enemmän maitoa. Useat antavat vettä, ja helteillä olen itsekin antanut ruokailun jälkeen hörpyn ja ulkoillessa tytöllä on vesipullo, mutta käsittääkseni maito kattaa aika tehokkaasti nestetarpeen, ainakin lapsi on ollut hyvävointinen. Velliä emme käytä, aamuisin tavallinen kaurapuuro.
Lehmänmaito allergisoi niin helposti ja siitä voisi kai päätellä ettei se ole ihmiselle sopivaa ravintoa. Kuitenkin punainen liha allergisoi kai kaikista vähiten, ymmärtääkseni miltei kaikkia kasviksia vähemmän, joten siinä mielessä liha on ihmiselle luontaista ruokaa.
Kiitos ajatuksista, eiköhän tuo ero pärjätä :)
Onhan sekin päätös lapsen puolesta, että aletaan antaa liharuokaa ;)
Jos itse olette kasvissyöjiä, niin sehän olisi ihan luonnollista perheellenne että lapsikin syö kasvisruokaa. Itse lueskelin taannoin vegaaniliiton sivuiltakin aiheita.. en ole vegaani ja tuskin tulen olemaankaan, mutta olen jättänyt lähes kokonaan punaisen lihan ja broilerin pois ruokavaliosta. Niitä kerkesin tytölle tarjoillakin, mutta eivät maistuneet. Ja ruokavaliomme on nyt paljon monipuolisempi, kun lihan korvaamiseen joutuu vähän enemmän miettimään mitä tytölle tarjoilee. Iskä tosin on yhä lihansyöjä ;)
Minusta on todella rajaava päätös jos lapsesta tehdään täysin kasvissyöjä ts. hänen elimistönsä ei totu lihaan lainkaan. Yhteiskunnassamme on yleistä että syödään lihaa, ja minusta lapselle on sujuvinta että hän saa myös lihaa kunnes osaa itse ajatella asiaa monipuolisesti. Muuten periaate tai hyvä eettinen valinta on sisällötön, eihän hän ole sitä itse valinnut.
En osaa sanoa mitä muissa perheissä tulisi tehdä, mutta itse tiedän että teemme tyttöä kohtaan oikein toimiessamme näin. Raskausaikana ajattelin spontaanisti että tottakai hänestäkin tulee kasvissyöjä. Asiaa pohdittuani käsitin, että teen varsin tylyn valinnan lapsen koko tulevaisuuden kannalta, jos hän olisi vauvasta asti kasvissyöjä. Ruoan ja syömisen ei tulisi olla mikään numero lapselle, ja itse kasvissyöjänä tiedän että asiasta todellakin tehdään yllättävän usein numero. Ajatuksenamme on, että kunnes lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtääkseen miksi voi valita toisinkin, hänen ravintoaan ei lähdetä rajaamaan ns. suotta.
Kasvispainotteista ruoka tulee kyllä olemaan väkisinkin, kun emme osaa lihaa edes valmistaa, mutta ideana on että lapsi tottuisi siihen ruokaan mitä eteen voi eri tilanteissa tulla.
...mutta eri asia on kelpaako se yks kaks vauvallesi ja sopiiko valitsemasi merkki hänen vatsalleen kun on pelkkään rintamaitoon tottunut.
Itse varmaan laimentaisin tarvittaessa vedellä lypsettyä maitoa niin että se riittää tuoksi kuitenkin suht lyhyeksi ajaksi jonka olet poissa. Ja vauvasi iästä päätellen hän varmaan syö jo hyvin kiinteitä ja ehkä velliäkin niin ravinnonsaanti ei ole pelkästä maidosta kiinni. Ruokajuomaksi varmaan tarjoatte normaalistikin vettä.
Korvikevauvoillahan siitymä lehmänmaitoon tehdään pikkuhiljaa niin että otetaan osa korviketta ja osa lehmän maitoa, mutta imetetyillä lapsilla lehmänmaitoa kai vaan aletaan tarjota vähän kerrallaan ja esim. ruokaan sekoitettuna sen jälkeen kun on ensin totuteltu hapanmaitotuotteisiin.