Suun bakteerikanta

Muakin kiinnostaa?!

Mun muistaakseni kolmivuotiaalla alkaa olla vakiintunut bakteerikanta suussaan. Lähdettä en tietenkään saa päähäni, ehkä joku muu kaivaa sellaisen.



KL.

Mun muistaakseni ikä taisi olla 4-vuotta, kun ei enää niin helposti hampaat reikiinny kuin aiemmin. Tämä tietysti edellyttää sitä, että suussa ei ole ennestään karies-bakteeria.

meillä se sylkitesti otetaan 2v.käynnin yhteydessä ja silloin meille sanottiin, että jos testi on silloin puhdas, on varoaikaa vielä pidettävä vuoden verran - sen jälkeen suun bakteerikanta on sen verran ' oma' ja vastustuskykyinen, ettei enää niin herkästi reagoi. Mutta ei liene paha juttu pitää huolta siitä, ettei syljet turhaan sekoitu enää sen jälkeenkään. Mutta tuon 3v. jälkeen ei sit enää pitäis tulla sitä reikiintymistä niin helposti. Tosin ymmärsin samalla, että ettei sitä sylkitestiä voisi enää tehdä (??? tietääkö joku tarkemmin) että voisi varmistaa onko sen bakteerin saanut - ilmeisesti tuo bakteerikannan vahvistuminen vaikuttaa testin tulokseen ???

Simasuu:

Tosin ymmärsin samalla, että ettei sitä sylkitestiä voisi enää tehdä (??? tietääkö joku tarkemmin) että voisi varmistaa onko sen bakteerin saanut - ilmeisesti tuo bakteerikannan vahvistuminen vaikuttaa testin tulokseen ???

Joillain paikkakunnilla odottavilta äideiltä testataan suun kariesbakteeritilanne, samalla mitataan kannan voimakkuuskin. Eli eiköhän onnistu mittaaminen isommilta lapsiltakin.

Kuulin juuri että täällä meilläpäin on lopetettu bakteeritestin tekeminen kaksivuotiaille ellei erityisiä riskitekijöitä ole (eli jos kerrot että perheessä vältellään tartuntaa ja hoidetaan hampaat hyvin, testiä ei tehdä). Ja samalla nelivuotistarkastuskin tehdään vain jos hampaiden kanssa on ollut ongelmia. Eli eläköön suomalainen laadukas, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto! On kyllä todella lyhytnäköistä alkaa huonontaa lasten hammashuoltoa nykytilasta, olen ymmärtänyt että lasten hampaiden kunto on alkanut mennä alaspäin sitten 80-luvun kulta-ajan. Tätä laskua kuntamme joutuu myöhemmin maksamaan kun nykyiset pikkulapset ovat teini-ikäisiä / aikuisia.

Anteeksi, oli pakko purkaa turhautuneisuutta... Mitähän tarinoita keksisin kun vien kuopuksen kaksivuotistarkastukseen että bakteeritilanne tarkastettaisiin. Isosiskolla ei tartuntaa ollut, mutta hän on sen voinut myöhemmin saada (esim. juo välillä naapurintytön kanssa samasta pillimehusta kun silmä välttää), ja tartuttaa sen pikkusiskolle. Ärsyttää kuin lapsista säästetään aina!

Mä taas en oikein ymmärrä, miksi tässä maassa pitää jatkuvasti testata ja mitata kaikkea... Miten muuttaisitte hampaiden nykyistä hoitoa testituloksen mukaan?? Mulla kolme lasta 12v, 8v ja 4v eikää oo kellään koskaan mitään mittailtu, joskin kaikilla onneksi reiättömät hampaat (toistaiseksi ainakin). Geenitkin vaikuttaa kyllä aika paljon, mutta itse uskon vahvasti siihen, ettei ikinä, koskaan haukata pienen kanssa samasta mistään, ei syödä samoilla lusikoilla ym. eikä juoda samoista laseista jne.jne. Piste. Pysyy streptokokki mutansit kunkin omassa suussa... Meillä ei meinaan edes niin hirveän kellon tarkasti hampaita harjata. Toinen, mihin uskon, on se, että syöntikertojen määrä pidetään järkevänä. Ei lapset tarvitse koko ajan välipaljoja - eikä aikuisetkaan. Hampaat tarvitsevat lepoa.



Mitä ap:n kysymykseen tulee, itse muistan kuulleeni, että kaikkein tärkeintä tuo " sylkien sekoittumattomuus" on alle 2-vuotiaana, mutta ei tietenkään senkään jälkeen kannata heittää lekkeriksi. Itse en edelleenkään juo/hauko/syö samoista kuin lapset - paitsi ihan joskus voin juoda samasta lasista/pullosta kuin isommat. Hyvin harvoin, vaikka tarttuuhan se pöpö kerrastakin. Mutta totuus tosiaan on, että jo leikki-ikäiset usein jakavat pulloja, mukeja ja pillimehuja ym., joten kontrollia on vaikeampi pitää mitä vanhemmaksi lapset tulevat. Jopa päiväkodin vesimukit hieman ovat ihmetyttäneet, vaikka niissä on nimi teipillä, niin tuskin lapset niitä lueskelevat (eivätkä osaakaan lukea, mutta oman nimensä tunnistanevat?), kun juoksevat sisälle juomaan kesken ulkoleikkien etenkin näin hellesäillä...

että kun lapsilla on 1v. molemmin puolin vaihe että kaikki mitä käsiinsä saa niin menee suuhun. Niin milläs silloin estää muiden lasten ja aikuisten pöpöjen tarttuminen??? Ainakin meillä perhekerhossa 1-vuotiaat " maistelevat" leluja ja tavaroita mitä milloinkin löytävät. Kyllä siinä syljet sekoittuu, halusi tai ei... Mutta minkäs sille teet, vai onko joku onnistunut estämään että lapsi ei 2 ikävuoteen mennessä ole maistellut yhtään muiden lasten leluja???

että kun lapsilla on 1v. molemmin puolin vaihe että kaikki mitä käsiinsä saa niin menee suuhun. Niin milläs silloin estää muiden lasten ja aikuisten pöpöjen tarttuminen??? Ainakin meillä perhekerhossa 1-vuotiaat " maistelevat" leluja ja tavaroita mitä milloinkin löytävät. Kyllä siinä syljet sekoittuu, halusi tai ei... Mutta minkäs sille teet, vai onko joku onnistunut estämään että lapsi ei 2 ikävuoteen mennessä ole maistellut yhtään muiden lasten leluja???

että kun lapsilla on 1v. molemmin puolin vaihe että kaikki mitä käsiinsä saa niin menee suuhun. Niin milläs silloin estää muiden lasten ja aikuisten pöpöjen tarttuminen??? Ainakin meillä perhekerhossa 1-vuotiaat " maistelevat" leluja ja tavaroita mitä milloinkin löytävät. Kyllä siinä syljet sekoittuu, halusi tai ei... Mutta minkäs sille teet, vai onko joku onnistunut estämään että lapsi ei 2 ikävuoteen mennessä ole maistellut yhtään muiden lasten leluja???

sylkitestiä tehdään aika harvoilla paikkakunnilla. Eli läheskään kaikki lapset eivät ole koskaan päässeet sylkeään testailemaan.



Pienelle lapselle bakteeri tarttuu herkemmin; mutta eiköhän sen voi saada myöhemminkin?



Itse olen ollut mielestäni tarkkana ettei lapsi saa omaa/toisten sylkeä suuhunsa, mutta luulen hänen saaneen bakteerin silti. Lapseni hampaisiin kun muodostuu plakkia.

ei kyllä mun tietääkseni geeneillä ole mitään tekemistä hampaiden reikiintymisen/kunnon kanssa. Kyllä jokaisella olla mahdollisuus reiättömiin hampaisiin, jos vanhempien avustuksella pystyy bakteerin välttämään ja muutenkin huolehtii hapaiden pesusta yms.



Eri juttu sitten purentaongelmat, jotka periytyvät.

eli pienten lasten kesken ei tarvi olla huolissaan tuosta lelujen vaihtumisesta ja imemisestä. Todennäköisyys saada karies-bakteeri siten on olemattoman pieni. Tärkeämpää on välttää aikuisten bakteerikannan tarttumista pienille - se kun on ' vanha' ja voimakas... Toisella pienellä on pienempi todennököisyys olla karies-bakteeri kuin meillä aikuisilla. Muovipinnoilla esim. bakteeri ei kovin kauaa ole elinkelpoinen ellei se siirry esim. ruokaan/juomaan siitä nopeasti ' tarttumisen' jälkeen. Eli ne kosteat olosuhteet pitää bakteerin hengissä - näin myös ne suukot suulle on kiellettyjä.



Ja kiva kuulla, että testin voi tehdä isommillekin - vaikka sitten omakustanteisesti, jos niin haluaa! Ja meillä ei maistella mitään eikä suukotella eikä jaeta mehuja yms. Jos lapset vahingossa tekevät jotain toisilleen siitä en niin piittaa - kaikkea ei voi varjella, mutta omilta pöpöiltäni voin varjella.

...kun seuraatte jotain ihmistä joka puhuu esim aurinkoa vasten niin sylki lentää koko ajan suusta; ihan kaikilla ihmisillä. Huom, seisovat pöydät yms jossa ihmiset jonottavat ja " söpöttävät" ruokien päällä koko ajan...

Siis ihan varmasti ei voi välttyä siltä, että lapsi ei saisi vieraan ihmisen sylkeä suuhunsa. Ja itse kun jäähdytät lapsen ruokaa puhaltamalla jne...

Itse yritän esim seisovia pöytiä välttää viimeiseen asti lapseni kanssa.

Mutta varmaan lapseni on ainakin vanhempiensa sylkeä saanut väkisin, eio sitä voi vältää.

Mitä mieltä muut?

Tytöltä otettiin se bakteeritesti 3v. hammastarkastuksessa ja juteltiin hoitajan kanssa. Sanoin, että en säikähdä, vaikka tytöllä olisi paljon bakteereita, koska olen tosi höveli maistamaan tytön jäätelöstä tai antamaan omasta jäätelöstä tytölle (+lusikat, ruoan kuumuuden tarkistan huulillani). Siis aivan LIIAN vähät välitän... No, bakteeritulos oli ERITTÄIN vähän - siis tikuilla kirjoitettuna. Eli jos " vauhkoatte" , kuten täällä kirjoitatte tuon kanssa, niin tuskin lapsellenne olette kariesta tartuttanut. :) Siis ei todellakaan millään pahalla. Halusin vain kertoa, että meillä ei bakteeri tarttunut tyttöön, vaikka TAKUULLA on sen minulta saanut.

Ensimmäinen lapsemme oli ensimmäinen. Kaikki " tehtiin" täsmällisesti ja oppikirjojen mukaan. Missään nimessä suuhun ei laitettu mitään omasta suusta missään vaiheesa. Hampaita hoidettiin niin hyvin kuin pystyttiin. Karkkia ei annettu alle 1,5 vuotiaana jne. muuta, minkä nyt oletti hampaita tuhoavan. Tulos 6-vuotiaana: neljä reikää, joista kaksi paikattu ja kolmas hammas poistettu, kun tulehtui todella pahoin. Neljäs paikataan lähipäivinä. Hampaita on viime kuukausina hoidettu urakalla, kun paikat ei pysy ja hampaat tulehtuu.



Sitten porukkamme toinen lapsi. Syöminen oli alle 2-vuotiaana erittäin hankalaa. Meillä oli leikkisä periaate, että saa syödä milloin vain mitä vain, kunhan jotain syö. Hampaiden pesusta ei ullut mitään, kun suuta ei vain saanut auki ja suuhun eksyi yhtä ja toista, joka oli käynyt myös vanhempien suussa (nuoltua jäätelöä tms.). Pojalla on nyt 4-vuotiaana pieni reiän alku, joka ei etene. Hampaat ovat oleellisesti paremmassa kunnossa kuin tällä, jonka syömisiä on vahdittu haukan lailla.



Että näin meillä.

Overpowered:

Mitä ap:n kysymykseen tulee, itse muistan kuulleeni, että kaikkein tärkeintä tuo " sylkien sekoittumattomuus" on alle 2-vuotiaana, mutta ei tietenkään senkään jälkeen kannata heittää lekkeriksi.

Tärkeintä hampaiden hoidossa on, että hampaat pestään

vanhemman avustuksella/valvonnassa aamuin _ja_ illoin, ja

että lapsi syö vain noin 5 kertaa päivässä. Hampaat kestävät

happohyökkäyksen 5-6 krt/päivä, mutta eivät useammin!

Muita muistettavia asioita ovat, että mehu ei ole janojuoma,

vaan vesi. Ja syömisen jälkeen on hyvä antaa xylitol-pastilli tai

-purkka lapselle suuhun.

" Streptococcus mutans -bakteeri tarttuu yleisimmin noin 1,5-3 -vuoden iässä."

http://www.kookas.fi/articles/read/5610 (artikkelin kirjoittaja epäselvä)



Ks. lisää esim.

http://www.poliklinikka.fi/?page=6145294

http://www.poliklinikka.fi/?page=3851137&id=7222236

http://www.stadia.fi/sailio/suusiivous/karies.html (Stadian suuhygienistiopiskelijoiden opinnäytetyö)



KL.

Sylkitestiä tehdään loppujen lopuksi aika harvalla paikkakunnalla koska siitä ei ole katsottu olevan kansanterveydellisesti suurta merkitystä.



S. mutans (joka siis on vain yksi joskin ehkä tärkein reikiä aiheuttava bakteeri) tarttuu herkiten aikana jolloin maitoposkihampaat puhkeavat suuhun. Tämä tapahtuu yleensä 1-3 vuoden välissä mutta yksilöllisiä vaihteluita on. Bakteeri tarttuu jatkuvasta sylkikontaktista ja useimmiten tartuttaja on äiti tai isä. Toisin sanoen pisaratartuntaa ei karieksen suhteen tarvitse pelätä.

Eikä yksi lusikan nuolaisu siis siirrä bakteeria lapselle. Bakteeri tarvitsee myös suun olosuhteet elääkseen joten leluista bakteeri kuolee pois todennäköisesti jo yön aikana.



Suun bakteerikanta voi muuttua vielä aikuisena, esim. hammaskiveä aiheuttavat bakteerit ovat yleensä samat puolisoiden kesken.



Paras tapa suojautua reikiintymiseltä on hampaitten harjaus aamuin illoin ja sokerin ja ylimääräisten välipalojen välttäminen!



Lala (hammaslääkäri)