Lue keskustelun säännöt.
Minua pelottaa paljon. :(
08.06.2007 |
Synnytin reilu 4 viikkoa sitten. Oltuamme 2 päivää kotona, alkoivat oudot oireeni. Nenää ja otsaa pakottaa lähes päivittäin, välillä on huono olo ja lähes kokoajan huimaa vähän ja on hiukka huono tasapaino.. lisäksi toisessa silmässä näkyy outo valojuova välillä. Sydämen lisälyönnitkään ei ole enää vieras juttu :( Pelottaa että mitä tämä voi olla. Lääkärissä olen käynyt jo monta kertaa, nenä ja posket ultrattu ja kunnossa. En tiedä mitkä oireista liittyvät toisiinsa, mutta outo olo on ja olen varma että joku on pielessä. Ensi viikolla on lääkäri taas. En pysty keskittymään olennaiseen eli vauvaan, kun pelkään lähes kokoajan.
Kommentit (21)
synnytyksenjälkeisestä masennuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä oot kirjoittanut ennenkin..
mulla samoja oireita, synnytyksestä 4kk. oireet alkoi kun vauva oli vastasyntynyt. mullakin tutkittiin kaikki, paitsi päätä ei ole vielä kuvattu. niska-hartiaseutu on jumissa, siitä kuulema johtuu 99% varmuudelle.
huimaa, huono tasapaino, korvissa soi, päätä pakottaa/puristaa, huomaan puristavani hampaita yhteen jatkuvasti.. sitten kun tätä miettii niin olo entistä kauheempi.
ota iisiisti. ei varmasti oo mitään vakavaa! kokeile muutamaa hierontaa, josko laittais veren kiertään!
Just, kuulostaa tutulle!! Korvissakin mulla välillä kipua ja menee helposti lukkoon jne. Huoh.. Antaisin mitä vaan että saisin normaalin olon takaisin!!
ap
täällä, korvat menee lukkoon.
olo on ihan epätodellinen jotenkin, pelkään että vauvalle sattuu jotain ja olen ahdistunut. mietin kaikkia sairauksia, haen tietoo netistä ja panikoin :(
luulen, että mulla on jonkinsortin masennnus. tarjottiin jo lääkitystä, mutta haluan kokeilla eka ilman.
4
kuulostaa tutulle.. google käytössä kokoajan. ahdistaa :((
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita ap löytää aikaa hierojalle ees kerran kuussa ja katso auttaako.
hmm, niin tuota en aiemmin aatellukkaan. Luulen että oireet voi olla niskan ja hartioiden jumituksesta, siitä kärsin itsekin välillä. Varsinkin oikea puoli on pahempi. Mulla alkoi kuopuksen syntymän jälkeen n.3kk oikealla puolella kauhea kipu ja tuikkiminen leukaan, ohimoon ja otsaan. Luulin ensin että on paha reikä hampaassa mutta kun kävin hierojalla hän sanoi että täältä se kipu johtuu, niin pahasti jumissa- huono imetysasento, koliikkivauvan kantaminen, huonossa asennossa nukkuminen, jumppaamisen puute ym..
Paniikkihäiriötä sairastavana en laittaisi alkuperäistä syytä siihen vaan juuri tuo niskan jumissa oleminen. Lisäksihän voi olla paniikkikohtaus kun alkaa miettimään oireita ja elämä pyörii sen kivun miettimisessä. Paniikkihan vain lietsoo oireita. Koita päästä hierojalle! Siitä on paljon apua, vaikka vaan yhestä kerrasta (kuten mulla kun se on niin kallista). Tein ite keppijumppaa muutaman viikon sen jälkeen niin auttoi myös pitämään kivun poissa. Sitä pitäis harrastaa useamminkin.... laiska mikä laiska..
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä jos sovittais, ettei enää googleteta!? oon huomannut, että mulla on monien vakavien sairauksien oireita, jos niistä ei lukis niin kai unohtuis.
Öisin en saa nukuttua, kun pelkään. Sydän hyppii tuhatta ja sataa, silmissä sumenee ja tuntuu että rintaa painetaan. ei ihan oikeesti kiva olo tämä :/
Eikö sulle ole kukaan sanonut, että oireet vois olla psyykkisiä? mulle niin varovasti mainittiin.. Mutta että paniikkihäiriö, kuten joku ehdotti.. mitä eroo on paniikkihäiriöllä ja masennuksella?
Ahdistaa..
4,6
Mulla ainakin oireet taitaa lisääntyä googlettamisen takia. Olen omasta mielestä jo sairastunut menieren tautiin, ms-tautiin, aivokasvaimeen ja vaikka mihin...
Kävin päivystyksessä kerran kun alkoi ahdistamaan liikaa. Lääkäri rauhoitteli ja sanoi ettei hänen mielestään ole tarvetta lääkitykselle. Pyysi hankkimaan keskusteluapua, sitä olen jo vähän saanutkin. Totesi aika hauskasti, että kasvaimet eivät oireile ainoastaan tiistaisin, vaan oireet pahenevat kokoajan jne.
Masennus taitaa olla sitä, ettei jaksa iloita mistään, ei saa mitään aikaiseksi jne. Mulla ainakin sujuu lastenhoito ja kotityöt ihan hyvin. Paniikkihäiriöltä nämä oireet mielestäni enemmän vaikuttaa kun masennukselta.
Hitto, haluaisin olla taas oma iloinen itseni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä onko niillä hirveästi eroa. Itse sain paniikkiin silloin tarvittaessa otettavia lääkkeitä (harmi kun imetät? niin et varmaankaan saa lääkkeitä) mutta myös psykiatrisen sairaanhoitajan/ psykiatrin/ psykologin luona juttelemassa käyminen auttaa!
Itse kans sairauden ollessa pahimmillaan, heräsin yöllä siihen että sydän hakkaa hulluna, pyörryttää ja tuntuu että kuolen ihan justiin. Oireet tuli yleisemmin bussissa työmatkalla, kaupan kassajonossa, tilaisuudessa jossa paljon väkeä ym-- Kädet vapisee ja puutuu ja ajatukset pyörii yhtenä möykkynä ja mihinkään ei pysty keskittymään.
Alkuun auttoi se että yritti tietoisesti keskittyä johonkin muuhun. Pahimmassa vaiheessa siitäkään ei ollut apua. Nyt keväällä parin vuoden tauon jälkeen paniikkikohtauksia on alkanut taas tulemaan (stressiä elämässä). Varasinkin heti ajan psykologille ja nyt oon kerran siellä käynyt. Mun tilanne vaan vaatii vielä ravitsemusterapeutin sekä mahdollisesti lääkärin luona käymisen että pääsen työstämään pelkkää paniikkikohtauksia. Mulla laajat ruoka-aine allergiat jotka rajoittaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paniikkikohtausten ollessa pahimmillaan mua ärsytti se että olen " normaalisti" vahva ja sosiaalinen ja sairaus teki sen että aloin välttelemään paikkoja missä on ihmisiä, en uskaltanut olla missään, liikkuminen julkisilla oli aivan kauheaa. En osannut nauttia elämässäni mistään. Ja pieni pääkipukin oli kasvain tms... Välillä kävi mielessä että onhan sitä ennenkin ollut pää kipeä ja s eon ihan normaalia mutta kun sairastaa paniikkia sitä ei pysty olemaan normaalisti että otampa buranan ja sillä se selviää vaan kädet alkaa hikoileen ja maha menee kuralle ja oksettaa ym...
Hae apua heti vaan ja niin kauan että saat sellaista josta huomaat olevan apua! Mulle nyt keväällä lääkäri ehdotti 3-6kk lääkitystä mutta sanoin että en haluais vielä ja raskauden mahdollisuus on. Koitan ensin saada apua tuosta pelkästä juttelusta.
Huomasin silloin aiemmin kun lääkkeitä otin paniikkiin että ensin niitä otti kohtauksen tullessa (kuten määrätty) ja pian aina ennen bussiin tms menoa. Tätä itse pelkään lääkkeitä määrättäessä että sitä helposti alkaa otamaan varuilta ja kohta ottaa yhden sijasta kaksi jne...
ja niistä tulee varmasti osa oireista. Mulla oli nimittäin vastaavia oireita esikoisen vauva-aikana, jolloin jouduin opettelemaan sauvakävelyn ja niskahartiajumpan.
Kun on niska ja leuka on yhteydessä toisiinsa ja kun toinen jumittaa, jumittaa toinenkin. Huono imetysasento voi vaikuttaa, ja kun pelkäät jumitat lisää. Ootko ihan varma ettet pidä hampaita koko ajan yhdessä? Ei nimittäin pidä pitää.
Nenä ja otsa voi kipeytyä pelkästään siitä. Korvatkin voi paukkua. Sitä en tiedä voisko silmän valojuova selittyä sillä, mutta mulla on ilmeisesti hormonaalisista syistä ollu silmissä sellaisia harmaita lenkuroita jonka ikään kuin liukuu.
Veikkaan, että sun oireet on pelottavia, mutta suht vaarattomia. Mutta toki kannattaa käydä lääkärissä. Voit saada vaikka lähetteen fysioterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita neuvolaaan jo tänään, niin saat apua. Miksi kärsiä turhaan?
jos on niskaleukajumista johtuvia outoja oireita ja univelkaa ja hormonit hyrskynmyrskyn synnytyksen jälkeen niin varmasti pelottaa ne oireet. Ei siinä vielä tarvi erityisen masentunut olla. Tietysti voi käydä niin, että masentuu/ahdistuu voimakkaasti kun pelkää niitä oireita.
Siihen saa apua ja sitä pitää hakea. Kaikki terveyskeskuslääkärit kiireinen eivät ehkä asiaa hoksaa, mutta suosittelen neuvolareittiä minäkin.
Alkaa usein baby bluesina jo sairaalassa siinä kolmatena pvnä synnytyksestä ja jos olo ei korjaannu noin kk:n sisään vaan jatkuu, niin muuttunut synnytyksen jälk masennukseksi.
Se on tila, jota ei itse voi valita. Mutta hoito auttaa ja siitä paranee.
Onko sulla ystäviä? Vertaistukea? Hakeudu jonnekkin perhekerhoon, puistoon, paikkaan missä on kolleegoja. Äitiys on vaikea laji. Siihen liittyy paljon huolta ja suuria tunteita. On hyvä puhua niistä jonkin kanssa. Voima hali!
että se ultraääni ei kyllä näytä muuta kuin sen onko poskionteloissa nestevaakapintaa eli onko märkäinen poskiontelon tulehdus. Myös poskiontolojen limakalvopaksunema voi aiheuttaa moisia oireita, ja se ei näy muussa kuin röntgenkuvassa. Samoin jos poskiontelot on täynnä möhnää ei enää jää mitään nestepintaa mikä näkyisi ultrassa... Niin että jos ei sitä röntgenkuvaa ole otettu, niin ei voi kyllä sanoa että poskiontelot on kunnossa.
Myös niskan ja hartioiden kunnosta huolehtiminen on tärkeää, varsinkin raskauden ja synnytyksen jälkeen kun vatsalihakset eivät vielä tue selkärankaa. Myös itse synnytys on saattanut aiheuttaa lantiorenkaan sijoiltaanmenon joka taas vinouttaa selkärangan, ja näin ollen voi aiheuttaa lihasjännitystä joka taas heijastuu koko kroppaan.
Ja ei ole mikään ihme jos äsken synnyttänyttä pelottaa ja itkettää kun ilmenee moisia oireita... se vähän niinkuin kuuluu asiaan hormonimyrskyn kourissa!
Mutta jos ei mitään löydy, niin hae apua henkisen puolen hoitoon!
toivottavasti vaivan nimi löytyy ja saat apua! en tunne oireitasi tai omia kokemuksia ei ole niin en pysty auttamaan. Jaksamisia! jospa ne lääkärit pian löytäisivät syyn..