Asuntolainan korko oli 1990-luvulla 15-20%. Tiesitkö tätä?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Varastohommien palkka oli vuonna 1990 kyllä jotain muuta. Oma bruttopalkkani vastavalmistuneena DI:nä oli tuolloin 8500 mk/kk.
Opintolainan maksuun meni 1000 mk/kk, josta puolet meni korkoihin ja vain puolet lyhensi itse lainapääomaa.
Kyllä se bruttopalkka oli päälle 8000 markkaa varastotöistä. Silloin maksettiin hyviä tuotantobonuksia palkan päälle.
Ostovoimaan verrattuna nykyään asunnot ovat halvempia kuin 90-luvulla. Ja veroissa vähentäminen ei kovin iso juttu ollut suurimmalle osalle vaikka toki hieman auttoikin.
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Mutta sekin jää pieneksi, jos veroprosentti on pieni.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja palkasta meni veroa 15-20%
Palkansaajien tuloveroprosentit ovat nykyään (vuonna 2026) huomattavasti kevyempiä kuin 1990-luvun lamavuosina, jolloin verotus kiristyi ennätystasolle. Keski- ja pienituloisilla kokonaisverorasitus on laskenut tyypillisesti 7–9 prosenttiyksikköä 1990-luvun puoliväliin verrattuna, kun taas pääoma- ja kulutusveroja on päinvastoin kiristetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, silloin asuntolainat olivat suhteessa paljon nykyistä pienempiä, JA asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Nykytilanne on aika paljon ankarampi näiltä osin.
Nykytilanne on helpompi. Asunnot ovat halpoja ostovoimaan verrattuna, laina-ajat ovat nelinkertaisia, korot ovat alhaalla ja varainsiirtovero sekä työttömyys ovat pienempiä.
Lisäksi 90-luvulla asuntojen arvot alenivat 50%, vaikka lainat ja palkat pysyivät ennallaan.
Lähiöissä on asuntojen arvo tippunut niin paljon, että pankit eivät enää myönnä remonttilainaa taloyhtiöille. Asunnot joudutaan vaan purkamaan lähitulevaisuudessa, ja ihmiset menettävät siinä kaiken rahan mikä on asunnossa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Oli aivan eri tilanne silloin, kaikin puolin, ei voi verrata nykypäivään.
Muut kustannukset olivat maltilliset, esim ruoka, y.m. Terveydenhoitomaksuista puhumattakaan!
Koko yhteiskunta ja arvot olivat paljon inhimillisemmät ja kaikki oli kaikin puolin normaalimpaa.
T. 1970 syntynyt
Palkat oli alhaisemmat. Ihan turha mitätöidä entisajan korkoprosentteja. silloin elämän arvot oli hieman erilaiset, ei rahaa latettu ulkomaanmatkoihin, botoxiin, tekekynsiin ja -ripsiin, wolttikuljetuksiin ym. nykypäivän turhuuksiin.
-60-luvulla syntynyt
Vierailija kirjoitti:
Tiesin. Vanhempani rakensivat talon 1987. Pankki pakotti ottamaan osan lainaa ns. ulkomaanlainana, ja sitten ysärin alussa korot karkasi noin 20%:n ja tosiaan samoissa prosenteissa liikkui myös työttömyys, mutta pahin lama meni ohi muutamassa vuodessa, alkoi Nokian ansiosta nousukausi jo ysärin toisella puolikkaalla, ja onnekkaat pääsivät takaisin normaaliin elämään. Osa kärsii lopun ikää. Vieläkin maksetaan ysärin laman tuhoja monella tavalla. Ja nyt tehdään samat virheet kuin silloin, ja vielä pahemmin, eikä nousukautta ole näkyvissäkään vaikka hallitus miten siitä valehtelee.
Kaikkeen tuohon liittyi myös pankkikriisi. Ja silloin iskettiin myös pahasti verotuksen kiristämisellä lapsiperheisiin. Yksinhuoltajiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Varastohommien palkka oli vuonna 1990 kyllä jotain muuta. Oma bruttopalkkani vastavalmistuneena DI:nä oli tuolloin 8500 mk/kk.
Opintolainan maksuun meni 1000 mk/kk, josta puolet meni korkoihin ja vain puolet lyhensi itse lainapääomaa.
Kyllä se bruttopalkka oli päälle 8000 markkaa varastotöistä. Silloin maksettiin hyviä tuotantobonuksia palkan päälle.
Tienasin metsurina 9500 - 12000mk/kk keskimäärin kuuden tunnin työpäivät. Husgvarna 242 ja 254 työvälineinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Ei todellakaan saanut. Silloinhan oli suurtyöttömyys.
Remppa vai muutto- ohjelmassa pariskunta osti oliko se vuonna 2002 hintaan 200 000 euroa. Nyt asunnon hinta on 550 000 euroa. Ei palkat ole noin paljon nousseet samassa ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Ei todellakaan saanut. Silloinhan oli suurtyöttömyys.
Siivoojilla ja poliiseilla oli töitä.
Kolmio Helsingistä maksoi 90–luvulla 4x keskimääräisen vuosipalkan ja nyt 8x keskimääräisen vuosipalkan verran
Vierailija kirjoitti:
Ostovoimaan verrattuna nykyään asunnot ovat halvempia kuin 90-luvulla. Ja veroissa vähentäminen ei kovin iso juttu ollut suurimmalle osalle vaikka toki hieman auttoikin.
Nimenomaan eivät ole, paitsi ehkä kurjistuvissa maakunnissa joissa ei ole töitä.
Osalla selvästi sotkee se, että he ottavat vertailuun mukaan jonkun taantuvan paikkakunnan asuntojen hinnat vaikka sieltähän saa taloja jo perikunnilta ihan ilmaiseksi.
Siellä mihin pankki edes myöntää lainoja nykyään, ovat hinnat nousseet kaksinkertaisiksi keskipalkkaan verrattuna. Monelle varmaan kelpaisi se kaksi kertaa halvempi koti 10% korolla.
Laittakaa Googleen: Tee minulle graafi suomalaisten ostovoiman kehityksestä 70-luvulta nykypäivään koko ajalta.
Tällä hetkellä ollaan pienen notkon jäljiltä ylittämässä edellinen, vuoden 2021 huippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt nuoriso itkee, kun asuntojen lainakorko on peräti 4%. Yhyy!
On ne asunnot "vähän" eri hinnoissakin nyt.
Täältä saa omakotitaloja 20 000-50 000 sen kuin valitsee.
Minun vuosituloilla voisin ostaa joka vuosi yhden.
Ja kyllä ne Mannerheimintien 100m2 kämpät maksoi silloinkin maltaita.
Olin silloin todella nuori, siis todella nuori. Mutta sen muistan että sittarin lihatiskin muut kävijät olivat äitini naamatuttuja koska meitä kenellä siellä oli varaa päivittäin asioida oli vähän.
Vierailija kirjoitti:
Niin, silloin asuntolainat olivat suhteessa paljon nykyistä pienempiä, JA asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Nykytilanne on aika paljon ankarampi näiltä osin.
Toisaalta lainan takaisinmaksuaika oli 8 - 12 vuotta. Nykyään 40 vuotta. Eli lainan korko ja lyhennys vei huomattavasti suuremman siivun perheen kuukausiansioista kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Kolmio Helsingistä maksoi 90–luvulla 4x keskimääräisen vuosipalkan ja nyt 8x keskimääräisen vuosipalkan verran
Mitä väliä kun korko on alle puolet ja takaisinmaksuaika nelinkertainen.
Jos palkat olivat tuollaisia, niin sitten inssitkin yli 10 vuoden työkokemuksella olivat pohjasakkaa.
-inssi-.