Asuntolainan korko oli 1990-luvulla 15-20%. Tiesitkö tätä?
Kommentit (110)
90-luvun laman aikana asuntojen hinnat romahtivat ja ne jotka pystyivät ostamaan ilman velkaa, tekivät tuolloin hyviä asuntokauppoja. Vastaavasti taas monet joutuivat luopumaan asunnoistaan, koska eivät kyenneet niitä maksamaan. Saattoi olla niin, että asunnosta oli enemmän velkaa kuin mitä sen arvo oli. Velka oli vaan maksettava. Ensin myit asunnon, ja sitten maksoit loppuvelkaa, vaikka kuinka monia vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aivan eri tilanne silloin, kaikin puolin, ei voi verrata nykypäivään.
Muut kustannukset olivat maltilliset, esim ruoka, y.m. Terveydenhoitomaksuista puhumattakaan!
Koko yhteiskunta ja arvot olivat paljon inhimillisemmät ja kaikki oli kaikin puolin normaalimpaa.
T. 1970 syntynyt
Itse asiassa käytännössä kaikki kustannukset ovat nykyisin palkkatasoon nähden alhaisempia kuin tuolloin. Ihmiset eivät tajua sitä, että silloin muinoin ei yksinkertaisesti tuhlattu rahaa. Nykyisin pidetään kaikenlaista törsäämistä suorastaan välttämättömänä asiana.
Olet isosti väärässä asumisen kustannusten suhteen.
Rakentamisen kustannukset on moninkertaistuneet 1990-luvusta. Yleinen hintataso on noussut noin 70, %, mutta rakentamisen kustannukset ovat nousseet yli 140 %.
Siinä, missä vuonna 1995 riitti keskimäärin reilu 4 vuoden palkka yhden keskimääräisen (150 m2) omakotitalon rakentamiseen, tänä päivänä siihen menee 7,5 vuoden palkka. Rakentamisen hinta on siis kallistunut valtavasti yli inflaation johtuen monesta tekijästä. Mutta itsevarma kommentti siitä, miten "käytännössä kaikki kustannukset ovat nykyisin palkkatasoon nähden alhaisempia kuin tuolloin", on täyttä puppua.
Näitä ei kannata heitellä mutulla kun tiedot on helposti tarkistettavissa.
Viellä kun olisis pitänyt asuinkustannukset erillään rakentamiskuluista, olisit ollut asian kovassa ytimessä...
Yhteen asiaan kiinittäisin huomiota. Pidän vertailua ysäriin ongelmallisena jäätävän laman aiheuttaman yleisen kustannustason leikkaantumisen ja sulaneiden katteiden vuosikymmenenä.
Mutta osin rakennusmääräysten ja yleisen vaatimustason nousun myötä rakentaminen on kallistunut selkeästi muuta kustannusnousua enemmän. On vain käytännössä vaikea selvittää mitä tänään maksaisi rakentaa vertailutalo vuoden 2000 vaatimuksin, materiaalein, ja varustetasoin.
Vuodesta 2000 lähtien rakennuskustannusindeksi on noussut noin 70–80 % kun yleinen kuluttajahintainflaatio on samalla ajanjaksolla ollut noin 50–60 %. Ero ei enää ole yhtä shokeeraava kuin 1990-luvun pohjilta katsottuna, mutta rakennuskustannukset ovat edelleen ylittäneet yleisen hintojen nousun.
Vuoden 2005 paikkeilla keskiverto omakotitalon rakentamiseen vaadittava työpanos liikkui noin 5–6 vuoden keskipalkan tietämissä. Tänään lukema on tosiaan kohonnut sinne 7–7,5 vuoden paikkeille. Mikä osuus on nykyisillä ilmanvaihto, tiukoilla lähes nollaenergiatalon eristevaatimuksilla, monimutkaisilla automaatioilla, palosuoja- ja esteettömyysnormeilla on kustannustasosta, en osaa vastata.Enkä erotella spa-taivaiden, älylasien, viinikaappien, älyverkkojen, etenkään fegshuin osuutta kasvaneissa kuluissa.
Tyypillinen omena-katuvalo ongelma.
Tiesin. Vanhempani rakensivat talon 1987. Pankki pakotti ottamaan osan lainaa ns. ulkomaanlainana, ja sitten ysärin alussa korot karkasi noin 20%:n ja tosiaan samoissa prosenteissa liikkui myös työttömyys, mutta pahin lama meni ohi muutamassa vuodessa, alkoi Nokian ansiosta nousukausi jo ysärin toisella puolikkaalla, ja onnekkaat pääsivät takaisin normaaliin elämään. Osa kärsii lopun ikää. Vieläkin maksetaan ysärin laman tuhoja monella tavalla. Ja nyt tehdään samat virheet kuin silloin, ja vielä pahemmin, eikä nousukautta ole näkyvissäkään vaikka hallitus miten siitä valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, silloin asuntolainat olivat suhteessa paljon nykyistä pienempiä, JA asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Nykytilanne on aika paljon ankarampi näiltä osin.
Nykytilanne on helpompi. Asunnot ovat halpoja ostovoimaan verrattuna, laina-ajat ovat nelinkertaisia, korot ovat alhaalla ja varainsiirtovero sekä työttömyys ovat pienempiä.
Lisäksi 90-luvulla asuntojen arvot alenivat 50%, vaikka lainat ja palkat pysyivät ennallaan.
Nytkin on asuntojen arvot monin paikoin tippuneet melkein puoleen. Eikä asuntolainasta saa mitään verohelpotusta. Yleinen hintataso on myöskin järkyttävä. Terv huolto oli 90- luvulla erittäin huokea , melkein ilmainen ja kattava.
Molempia aikoina aikuisena elänneenä voin vaan todeta että että on kun päivä ja yö.
Väärin meni. Nykyisin ostovoima on paljon parempi kuin 90-luvulla.
Toinen asia, joka ei mene nuorempien kaaliin, on se tosiseikka, etteivät palkansaajat pystyneet silloin käyttämään julkista perusterveydenhoitoa. Työterveys oli pelkkkä työhöntulotarkastus, ja kunnanlääkärit/terveyskeskukset oliva auki ainoastaan silloin, kun ihmiset olivat töissä. Jos joku sairastui, niin se sairauslomalappu oli haettava yksityislääkäriltä, sillä töistä ei voinut olla poissa ilman sairauslomatodistusta.
Samoin lasten sairaudet oli hoidettava yksityislääkäreillä, koska terveyskeskukset eivät olleet auki työajan jälkeen. Erikoissairaanhoitoon eli sairaalaan pääsi, ja neuvolat olivat olemassa, mutta niin ne ovat nytkin.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun laman aikana asuntojen hinnat romahtivat ja ne jotka pystyivät ostamaan ilman velkaa, tekivät tuolloin hyviä asuntokauppoja. Vastaavasti taas monet joutuivat luopumaan asunnoistaan, koska eivät kyenneet niitä maksamaan. Saattoi olla niin, että asunnosta oli enemmän velkaa kuin mitä sen arvo oli. Velka oli vaan maksettava. Ensin myit asunnon, ja sitten maksoit loppuvelkaa, vaikka kuinka monia vuosia.
Nykyisin syrjäseutujen asuntojen hinnat ovat lähellä nollaa. Moni on menettänyt satoja tuhansia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Me saatiin tingittyä asuntolainan korko 14 prosenttiin, 90-luvun alkupuolella.
Oli siinä silti maksamista.
Tiesin, kun vanhemmat maksoivat tuolloin asuntolainaa
Vierailija kirjoitti:
90-luvun laman aikana asuntojen hinnat romahtivat ja ne jotka pystyivät ostamaan ilman velkaa, tekivät tuolloin hyviä asuntokauppoja. Vastaavasti taas monet joutuivat luopumaan asunnoistaan, koska eivät kyenneet niitä maksamaan. Saattoi olla niin, että asunnosta oli enemmän velkaa kuin mitä sen arvo oli. Velka oli vaan maksettava. Ensin myit asunnon, ja sitten maksoit loppuvelkaa, vaikka kuinka monia vuosia.
Moni möi myös kun vaan halusi syystä tai toisesta eroon. Perikunnat yleensä myy asunnot ja silloin kuulemma halvin myytiin hesassa 3 tonnilla kun perilliset halusi vastikemaksuista eroon eikä halunneet rempata.
Vierailija kirjoitti:
Me saatiin tingittyä asuntolainan korko 14 prosenttiin, 90-luvun alkupuolella.
Oli siinä silti maksamista.
Mutta kummasti ihmiset niistä selvisi laina-ajatkin oli jotain 15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Rahan arvo on sinä aikana heilunut paljon. Ei kannata luottaa mihinkään yksittäiseen arvoon vaan katsoa, mitä kulloinkin rahalla sai/saa.
Euron tullessa kerrottiin ja jaettiin kuudella, nyt viimeksi olen kuullut kertoimen olevan neljä, ja siitäkin on jo monta vuotta aikaa.
Tuolta voi laskea, miten rahan arvo on muuttunut vuosien varrella:
https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin
Esimerkiksi vihkisormukseni maksoi v. 1992 995 markkaa. Viime vuoden euroissa se olisi ollut 293 euroa, mutta vuoden 1992 muuhun hintatasoon verrattuna sormus oli paljon kalliimpi kuin viime vuoden 293€.
Tiesin että aiemmin korot olivat huomattavan paljon korkeammat. Mutta myös se summa mistä korko laskettiin oli keskimäärin huomattavasti pienempi kuin nykyään. Ysärillä Helsingistä saattoi saada kaksion alle 70 000 eurolla ja nykyään samasta saa pulittaa 250 000 euroa. Tuosta 250 000 eurosta korko on neljällä prosentilla 10 000 euroa, 70 000 eurosta korko on 12 prosentilla 8000 euroa. Toki rahan arvo ei ole enää sama missään mielessä pelkkä elinkustannusindeksin nousu ei riitä kuittamaan asuntojen hintojen nousua, siis sitä nousua mikä 2010-luvulla tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aivan eri tilanne silloin, kaikin puolin, ei voi verrata nykypäivään.
Muut kustannukset olivat maltilliset, esim ruoka, y.m. Terveydenhoitomaksuista puhumattakaan!
Koko yhteiskunta ja arvot olivat paljon inhimillisemmät ja kaikki oli kaikin puolin normaalimpaa.
T. 1970 syntynyt
Oli sikäli "eri asia", että moni, joka oli ostanut asunnon juuri ennen lamaa, joutui myymään asuntonsa sellaisella hinnalla, että velkaakin jäi.
Ja kun jäännösvelka oli maksettu ja korot alempana, ostettiin uusi asunto.
Tuttavapiirissäni oli yksikin perhe, joka oli juuri ennen lamaa laittanut vanhan asunnon myyntiin ja ostanut velkarahalla toisen, jossa asuivat. Tuli lama, eikä se vanha asunto mennytkään kaupaksi. Asuntojen arvo romahti niin, että niiden arvo yhteensä oli huomattavasti vähemmän kuin jäljellä oleva velka.
Se, miten asuntojen hinnat ovat nyt tippuneet, ja miten ne tippuivat silloin, on ihan eri tasoa. Kun nyt itketään sitä, että asuntojen arvosta on sulanut jopa 5%, silloin saattoi hävitä asunnon arvosta jopa puolet ihan hetkessä.
t. 1969 syntynyt
Tasan tarkkaan puolet nousikin -87 vuodesta välillä ensin. Silloin ostivat nousun huumassa toisen ja odottivat hinnan nousua, mutta tuli nopeammin alas kun nousi ja olikin kaksi velkaista ylihintaista asuntoa. Valtio vieläpä auttoi näitä "surkeaan jamaan" jotuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me saatiin tingittyä asuntolainan korko 14 prosenttiin, 90-luvun alkupuolella.
Oli siinä silti maksamista.Mutta kummasti ihmiset niistä selvisi laina-ajatkin oli jotain 15 vuotta.
Näin on, laina-aika oli tuota 15 vuoden luokkaa meilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, silloin asuntolainat olivat suhteessa paljon nykyistä pienempiä, JA asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Nykytilanne on aika paljon ankarampi näiltä osin.
Isompia ehkä, mutta kuukausimaksut ovat pysyneet suunnilleen samoina. Laina-aika on vain pidentynyt.
Ei silloin eletty leveämmin, päin vastoin.
Ongelma on nämä lait, jotka sallivat typerän pitkiä laina-aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot pystyi vähentää verotuksessa. Lisäksi asuntojen hinnat olivat noin kolmannes siitä mitä ne nyt ovat.
Silloin palkka 42mk/h (7€) ja nyt samoista töistä 23€/h.
Kattohommista sai silloin parhaimmillaan urakkapalkkaa 300 markkaa tunti.
Töitä sai menemällä töihin. Varastohommista joka oli pohjasakkahommaa sai vakituinen 8000 markkaa kuussa joka vastasi ostovoimaltaan samaa kuin nyt 5 tonnin palkka. Oli halvempaa ja alemmat verot. Amerikkaan sai työluvan jos meni kyselemään töitä. Töitä nyt vaan oli.
Varastohommien palkka oli vuonna 1990 kyllä jotain muuta. Oma bruttopalkkani vastavalmistuneena DI:nä oli tuolloin 8500 mk/kk.
Opintolainan maksuun meni 1000 mk/kk, josta puolet meni korkoihin ja vain puolet lyhensi itse lainapääomaa.
Tuttava pääsi eroon -90 luvun kulutusjuhlastaan vasta muutama vuosi sitten kun ulosotot vanheni. Silloin -90 luvulla ei ollut köyhä eikä kipeä. Meni kesämökki, uusi auto ja asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, silloin asuntolainat olivat suhteessa paljon nykyistä pienempiä, JA asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Nykytilanne on aika paljon ankarampi näiltä osin.
Isompia ehkä, mutta kuukausimaksut ovat pysyneet suunnilleen samoina. Laina-aika on vain pidentynyt.
Ei silloin eletty leveämmin, päin vastoin.
Ongelma on nämä lait, jotka sallivat typerän pitkiä laina-aikoja.
Ja lisäksi lainan vähennys verotuksessa ei pienempituloiselle kovin iso juttu ollut. Veroprosenttihan sen sanelee, että minkälaisen hyödyn siitä on saanut.
Verotuksessa vähentäminenhän ei tarkoita sitä, että koko summan verran maksaisi vähemmän verotuksessa. Toivottavasti tuon tiesit.
Kyllä silloin oli myytti minkkiturkkisesta rouvasta joka osti ruuat stockan herkusta ja eli pankkitilin koroilla. Kutsuttiin koroilla eläjiksi. 15% korolla saikin ihan kivasti talletukselle korkoa eikä ollut mitään 30% veroa, olikohan jotain 10% vero.