Miten joku maisteri kuvittelee olevansa korkeasti koulutettu? Suomessa on 55 000 tohtoria. Nämä ovat oikeasti korkeasti koulutettuja ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:llä on kompleksi oman koulutuksensa suhteen, jäikö koulut käymättä? Siksi hän vähättelee yliopistotason peruskoulutusta.

Erikoista, että pitää ihan aloitus tehdä... Eikä hän oikeastaan edes sano mitään.

Aloitus sanoo sen mitä sanoo, että Suomessa on 55 000 tohtoria, jotka ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä. Suhteessa heihin maisteri ei ole korkeasti koulutettu, vaan matalasti koulutettu.

Ei korkeasti koulutettu tarkoita korkeiten koulutettua vaan sellaista, jolla on korkea-asteen tutkinto.

Aloittajalle adjektiivien vertailuasteet edustavat varmaankin saavuttamatonta osaamisen tasoa 🥺

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutetuiksi luetaan henkilöt, jotka ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Suomessa on yli 1,5 miljoonaa korkea-asteen tutkinnon suorittanutta, mikä vastaa noin kolmannesta yli 15-vuotiaasta väestöstä.

Ja tämä on johtanut siihen että Suomi on Euroopan takapajula. Puoli miljoonaa työtöntä, valmistuneet eivät löydä työpaikkaa ja nuoret ovat umpikujassa koulutus- ja uravalintojensa kanssa koska mikään ala ei takaa enää varmaa leipää.

Vierailija kirjoitti:

Mun perheessä on kaksi tohtoria, TT ja FT. Ensimmäisestä tuli tohtori vasta eläkkeellä, vasta sitten oli aikaa. Toinen väitteli jo 27-vuotiaana ja teki uransa yliopistossa.

Yhä useampi innostuu tekemään väitöskirjan myöhemmällä iällä, kun on jo monenlaista kokemusta työelämästä ja paremmin aikaakin esim lasten lennettyä pesästä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on arviolta noin 1 900 työtöntä tohtoria (mukaan lukien Helsingin yliopiston ja muiden tutkimuslähteiden raportoimat tuoreemmat luvut, aiemmin määrä on liikkunut noin 1 300 - 1 400 tuntumassa). 

Tilanteeseen liittyviä keskeisiä faktoja:

Pitkäaikaistyöttömyys: Suuri osa työttömistä tohtoreista (yli kaksi kolmasosaa) kuuluu pitkäaikaistyöttömien joukkoon.

Kouluttautuneen todennäköisyys joutua on työttömäksi on pienempi, mutta työttömyys usein jatkuu pidempään, koska työpaikkojen tarjonta on selvästi pienempi. Matalasti kouluttautuneen työttömyys on erilaista. Heillä työttömyyspätkiä voi olla uralla useita ja myös osa-aikatyö on todennäköisempää.

Vierailija kirjoitti:

Koulutusta kysyttäessä maisteri raksii ruudun ”ylempi korkeakoulututkinto”. Ehkä ap voi perustaa kansanliikkeen ajaman muutosta tähän kauhistuttavaan asiain tilaan :’)

Joo, kyllä tähän täytyy joku roti saada. Eihän siitä tule mitään, että maisteri voi raksia kyselyssä koulutustasoksi ylemmän korkeakoulututkinnon ja ap. vain peruskoulun, vaikka opo olisikin sanonut, että amiksesta PÄÄSEE lääkikseen, mutta kun se amiskin jäi käymättä intelligenssivajeen vuoksi, vaikka olikin kovasti tulossa huippuduunari, joka pesee palkassa yliopistopellet mennen tullen. Harva leuhkii koulutustasolla, ehkä jotkut maisterin duunarivanhemmat tai sukunsa ensimmäiset maisterit, mutta joihinkin ammatteihin vaaditaan se soveltuva korkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Voisitko AP jotenkin selittää tätä purkaustasi?

Sitä minäkin ihmettelen. Onhan meillä valtavasti jopa aivo-kirurgeja ja raketti-insinöörejä. Tosin he ajavat Woltia tai istuvat linnassa rai skauksista.

Ap on itse jonkun pilipali-tieteen tohtori kuka luulee, että muita jotenkin kiinnostaa. Not. Hanki elämä ja keskity siinä muihin asioihin, kuin omaan ja muiden koulutukseen. Elämä on ihan muuta ja enemistö sen tietää. Suurin osa yliopiston käyvistä ei ikinä haluaisi jäädä töihin sinne. Kilpailua apurahoista, huonot tulot, kyräilyä, suppeaa yhden tieteen osaamista, epäsosiaalista yksin puurtamista. Tuleeko mieleen että enemistö haluaa ihan toisenlaisiin töihin kuten ihmisten pariin. Ei siksi että ei olisi älliä vaan siksi että arvostaa muita asioita enemmän kuin jotain titteliä. Joka kertoo ihmisestä vain sen että on perehtynyt yhteen asiaan kunnolla mutta ei välttämättä ole hyvä arkisessa elämässä ja ihmisten kanssa.

No hänen omat vanhempansa ovat jotain ylioppiladmerkonomeja ja muita työläisiä.

Omat vanhempani väittelivät kumpikin tohtoreiksi kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri, enkä ole koskaan pitänyt itseäni korkeakoulutettuna, vaan taviksena.

Minusta tohtorivanhemmat on ihan arkinen juttu - samoin oli tuttavaperheissä.

Tohtoriksi väitteleminen voi olla huono juttu uran kannalta. Se nähdään hyvin monissa työpaikoissa heikentävänä tekijänä. Ylikouluttautuminen ja kyseisen työn kannalta keskittyminen toisarvoisiin asioihin. Usein tohtoriuteen liitetään alitajuisesti ominaisuuksia epäsosiaalisuus, epäkäytännöllisyys, eristäytyneisyys, mitkä ei houkuttele palkkaamaan osaksi tiimiä. Tohtoreita on valtava  määrä työttömänä mm. näiden syiden vuoksi. AP:n purkauskin (oletan hänen itse olevan tohtoriksi väitellyt) kertoo näistä ominaisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:llä on kompleksi oman koulutuksensa suhteen, jäikö koulut käymättä? Siksi hän vähättelee yliopistotason peruskoulutusta.

Erikoista, että pitää ihan aloitus tehdä... Eikä hän oikeastaan edes sano mitään.

Aloitus sanoo sen mitä sanoo, että Suomessa on 55 000 tohtoria, jotka ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä. Suhteessa heihin maisteri ei ole korkeasti koulutettu, vaan matalasti koulutettu.

Niin, AP. Osoittaa kehittynyttä ajattelua, että kykenet vain toistamaan sen, mitä jo sanoit.

 

(Hän ottaa tämänkin varmaan tosissaan.)

Ihmisiä hyvä muistuttaa tosiasioista. Suhteessa tohtoriin maisteri on matalasti koulutettu ihminen. Suhteessa triplatohtoriin maisteri on poikkeuksellisen matalasti koulutettu ihminen.

Niin? Onko sinulla kaikki kondiksessa?

Onko ap tyhmä? Vai kuvittelenko vain?

Vierailija kirjoitti:

Tohtoriksi väitteleminen voi olla huono juttu uran kannalta. Se nähdään hyvin monissa työpaikoissa heikentävänä tekijänä. Ylikouluttautuminen ja kyseisen työn kannalta keskittyminen toisarvoisiin asioihin. Usein tohtoriuteen liitetään alitajuisesti ominaisuuksia epäsosiaalisuus, epäkäytännöllisyys, eristäytyneisyys, mitkä ei houkuttele palkkaamaan osaksi tiimiä. Tohtoreita on valtava  määrä työttömänä mm. näiden syiden vuoksi. AP:n purkauskin (oletan hänen itse olevan tohtoriksi väitellyt) kertoo näistä ominaisuuksista.

Ap ei todellakaan ole tohtori, hyvä jos ammattikoulun on käynyt. Ei tohtori tee tuollaista aloitusta.

Vierailija kirjoitti:

Pillutieteen tohtoreita?

Gynekologia? 

Vierailija kirjoitti:

Päivänselvä juttu:

Ap:n lapsi kävi amiksen ja selviytyi siitäkin niukin naukin. 

Tuttavan lapsi valmistu maisteriksi, mistä tuttava on iloisena ja ylpeänä kertonut.

Ap on kateudesta vihreä.

Case closed.

Heh.

Kukas tämä, omasta mielestään, suuri päättelijä on?

Salli mun nauraa. 

Nyt keksin. Ap on kansakoulun käynyt vanhus, jonka tyttären mies on saanut tohtorinhatun. Nyt hän uhoaa, koska millään muulla ei voi päteä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet noin aggressiivinen?

Itse olen FM, kuten suunnilleen kaikki muutkin suomalaiset. Ei minulla ole mitään ongelmaa tohtorien kanssa. He ovat väitelleet, minä en. So?

Lähes kaikki suomalaiset eivät ole maistereita. Kun itse valmistuin maisteriksi muutama kymmenen vuotta sitten, maistereita oli noin 10% aikuisista. Tuskin se siitä aivan valtavasti on noussut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet noin aggressiivinen?

Itse olen FM, kuten suunnilleen kaikki muutkin suomalaiset. Ei minulla ole mitään ongelmaa tohtorien kanssa. He ovat väitelleet, minä en. So?

Lähes kaikki suomalaiset eivät ole maistereita. Kun itse valmistuin maisteriksi muutama kymmenen vuotta sitten, maistereita oli noin 10% aikuisista. Tuskin se siitä aivan valtavasti on noussut. 

Kärjistin. Mutta minusta TUNTUU, että kaikki ovat maistereita. En ole ollut amisten kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtoriksi väitteleminen voi olla huono juttu uran kannalta. Se nähdään hyvin monissa työpaikoissa heikentävänä tekijänä. Ylikouluttautuminen ja kyseisen työn kannalta keskittyminen toisarvoisiin asioihin. Usein tohtoriuteen liitetään alitajuisesti ominaisuuksia epäsosiaalisuus, epäkäytännöllisyys, eristäytyneisyys, mitkä ei houkuttele palkkaamaan osaksi tiimiä. Tohtoreita on valtava  määrä työttömänä mm. näiden syiden vuoksi. AP:n purkauskin (oletan hänen itse olevan tohtoriksi väitellyt) kertoo näistä ominaisuuksista.

Ap ei todellakaan ole tohtori, hyvä jos ammattikoulun on käynyt. Ei tohtori tee tuollaista aloitusta.

Tekee jos on vääristynyt käsitys sitä mikä on tärkeää. Jos määrittelee itsensä ja muut koulutuksen kautta. Jos hakee hyväksyntää tutkinnolla. En hetkeä jaksa uskoa että kukaan muu edes miettisi tällaisia asioita. Ei kiinnostaa vähän vähää. AP on tohtori kenen itsearvostus rakentuu muiden alas painamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tohtoriksi väitteleminen voi olla huono juttu uran kannalta. Se nähdään hyvin monissa työpaikoissa heikentävänä tekijänä. Ylikouluttautuminen ja kyseisen työn kannalta keskittyminen toisarvoisiin asioihin. Usein tohtoriuteen liitetään alitajuisesti ominaisuuksia epäsosiaalisuus, epäkäytännöllisyys, eristäytyneisyys, mitkä ei houkuttele palkkaamaan osaksi tiimiä. Tohtoreita on valtava  määrä työttömänä mm. näiden syiden vuoksi. AP:n purkauskin (oletan hänen itse olevan tohtoriksi väitellyt) kertoo näistä ominaisuuksista.

Tohtoriuteen tuntuu liittyvän ennakkoluuloja, mutta se ei ole tohtoreiden vika. On todella hullua, jos työelämässä ei löydy paikkoja heille, mitä resurssien tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Tohtoriksi väitteleminen voi olla huono juttu uran kannalta. Se nähdään hyvin monissa työpaikoissa heikentävänä tekijänä. Ylikouluttautuminen ja kyseisen työn kannalta keskittyminen toisarvoisiin asioihin. Usein tohtoriuteen liitetään alitajuisesti ominaisuuksia epäsosiaalisuus, epäkäytännöllisyys, eristäytyneisyys, mitkä ei houkuttele palkkaamaan osaksi tiimiä. Tohtoreita on valtava  määrä työttömänä mm. näiden syiden vuoksi. AP:n purkauskin (oletan hänen itse olevan tohtoriksi väitellyt) kertoo näistä ominaisuuksista.

Riippuu oikeastaan täysin alasta onko tohtorintutkinnosta hyötyä tai jopa haittaa. Luonnontieteissä tohtorintutkinto on ihan automaatio, jos siis jää tutkijaksi, mutta tekniikassa tai kauppatieteissä katsotaan ennemmin muita meriittejä. Väitöskirja keskittyy yleensä todella suppeaan aihepiiriin ja siitä voi olla haittaa uran kannalta, jos on viettänyt vuosikaudet näpertämällä yhden asian parissa.