Kuinka paljon luotat tieteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Tyypillinen lammas kommentti. Et ole 100% varmuudella meditoinut tai nähnyt Enkeli todellisuuksia. Sääliksi käy…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.

Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?

Eihän tässä sitä kysytty, vaan että luotanko tieteeseen. Nykyään luotan vähemmän kuin ennen. Ei se niin mene, että luottaa joko 100- tai 0-prosenttisesti.

Itse ajattelen että luotan tieteeseen silloin kun minulla ei ole mitään erityistä konkreettista syytä olla juuri silloin luottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Aika hyvin vastaa. Tieteeseen nojaten on onnistuttu saamaan aikaan koko sen tekninen valtava kehitys jonka näemme ympärillämme, moderni lääketiede, tietomme maailmankaikkeudesta jne.

Ei se nyt voi ihan pieleen menevä systeemi olla. Aika nopeasti ne täysin väärät tieteen käsitykset karsiutuvat kun niitä peilataan siihen miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Tyypillinen lammas kommentti. Et ole 100% varmuudella meditoinut tai nähnyt Enkeli todellisuuksia. Sääliksi käy…

Hahhahhah!😀 

Onneksi en ole, mutta sinä epäilemättä olet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.

Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?

Eihän tässä sitä kysytty, vaan että luotanko tieteeseen. Nykyään luotan vähemmän kuin ennen. Ei se niin mene, että luottaa joko 100- tai 0-prosenttisesti.

Itse ajattelen että luotan tieteeseen silloin kun minulla ei ole mitään erityistä konkreettista syytä olla juuri silloin luottamatta.

Itse taas ajattelen, että tässäkin tutkimuksessa voi olla jotain pielessä.

"Toistettavuusongelmat ovat koskeneet joko sitä, että replikaatiotutkimuksia on monilla tieteenaloilla tehty vain hyvin vähän, tai sitä, että uudet tutkimukset eivät ole kyenneet toistamaan alkuperäistutkimuksen tuloksia."

Tuo on ongelma vain niillä tieteen aloilla joissa tuloksia ei testata käytännön sovelluksissa. Jos joku vaikka tekniikan, fysiikan tai kemian tutkimustulos ei ole toistettavissa, sitä ei voi hyödyntää myöskään missään käytännön sovelluksessa tai se siihen perustuva tekniikka ei vain toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Aika hyvin vastaa. Tieteeseen nojaten on onnistuttu saamaan aikaan koko sen tekninen valtava kehitys jonka näemme ympärillämme, moderni lääketiede, tietomme maailmankaikkeudesta jne.

Ei se nyt voi ihan pieleen menevä systeemi olla. Aika nopeasti ne täysin väärät tieteen käsitykset karsiutuvat kun niitä peilataan siihen miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Toistettavuuskriisi, myös tieteen toistettavuuskriisi tai replikaatiokriisi, tarkoittaa tieteen piirissä 2010-luvun alussa syntynyttä havaintoa siitä, että monilla tieteenaloilla tehtyjä tutkimuksia on ollut vaikea toistaa tai replikoida, eli tehdä uudelleen ja saada samankaltaisia tuloksia. Tämä on johtanut siihen, että tutkimustulosten luotettavuutta on alettu epäillä niin tiedeyhteisössä kuin mediassakin.[1]

Toistettavuusongelmat ovat koskeneet joko sitä, että replikaatiotutkimuksia on monilla tieteenaloilla tehty vain hyvin vähän, tai sitä, että uudet tutkimukset eivät ole kyenneet toistamaan alkuperäistutkimuksen tuloksia. Replikaatiotutkimusten vähyys johtuu muun muassa siitä, että replikaatiotutkimusten tekoon ei ole tarjottu kannustimia, julkaisijat eivät ole kirjoittaneet niiden tuloksista, eivätkä tutkijat itsekään ole olleet niiden tekemisestä kovin kiinnostuneita. Huomattava osa alkuperäisistä tutkimustuloksista on myös toistettaessa paljastunut virheellisiksi, ja joskus jopa niiden löytämät ilmiöt olemattomiksi.[2]

Tieteenfilosofian mukaan tutkimustulosten toistettavuus on yksi keskeisimpiä kriteerejä niiden luotettavuudelle ja objektiivisuudelle. Tiede etenee lähemmäs totuutta sitä kautta, että tuloksia tarkistetaan ja korjaillaan jatkuvasti. Kun 2010-luvulla tiedeyhteisössä, ensin psykologian parissa, havahduttiin siihen, että monet jopa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimustulokset paljastuivat heikosti toistettaviksi eli replikoitaviksi, usko tieteellisen tiedon luotettavuuteen alkoi säröillä tiedeyhteisön sisällä. Kun tutkimus toistetaan samankaltaisissa olosuhteissa, sen tulisi tuottaa samanlaisia tai melkein samanlaisia tuloksia kuin alkuperäinenkin tutkimus. Näin ei kuitenkaan käynyt monella tieteenalalla, psykologian ohella myös esimerkiksi biolääketieteessä, aivotutkimuksessa, perinnöllisyystieteessä, yhteiskuntatieteissä ja taloustieteissä. Toistettavuusongelmia havaittiin myös kovissa luonnontieteissä, kuten fysiikassa ja kemiassa.[3]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toistettavuuskriisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.

Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?

Eihän tässä sitä kysytty, vaan että luotanko tieteeseen. Nykyään luotan vähemmän kuin ennen. Ei se niin mene, että luottaa joko 100- tai 0-prosenttisesti.

Itse ajattelen että luotan tieteeseen silloin kun minulla ei ole mitään erityistä konkreettista syytä olla juuri silloin luottamatta.

Itse taas ajattelen, että tässäkin tutkimuksessa voi olla jotain pielessä.

No silloin kannattaa tutustua tarkemmin siihen tutkimukseen, sen metodeihin ja tuloksiin. Skeptisyys vain skeptisyyden vuoksi ei ole kovin tuottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Aika hyvin vastaa. Tieteeseen nojaten on onnistuttu saamaan aikaan koko sen tekninen valtava kehitys jonka näemme ympärillämme, moderni lääketiede, tietomme maailmankaikkeudesta jne.

Ei se nyt voi ihan pieleen menevä systeemi olla. Aika nopeasti ne täysin väärät tieteen käsitykset karsiutuvat kun niitä peilataan siihen miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Toistettavuuskriisi, myös tieteen toistettavuuskriisi tai replikaatiokriisi, tarkoittaa tieteen piirissä 2010-luvun alussa syntynyttä havaintoa siitä, että monilla tieteenaloilla tehtyjä tutkimuksia on ollut vaikea toistaa tai replikoida, eli tehdä uudelleen ja saada samankaltaisia tuloksia. Tämä on johtanut siihen, että tutkimustulosten luotettavuutta on alettu epäillä niin tiedeyhteisössä kuin mediassakin.[1]

Toistettavuusongelmat ovat koskeneet joko sitä, että replikaatiotutkimuksia on monilla tieteenaloilla tehty vain hyvin vähän, tai sitä, että uudet tutkimukset eivät ole kyenneet toistamaan alkuperäistutkimuksen tuloksia. Replikaatiotutkimusten vähyys johtuu muun muassa siitä, että replikaatiotutkimusten tekoon ei ole tarjottu kannustimia, julkaisijat eivät ole kirjoittaneet niiden tuloksista, eivätkä tutkijat itsekään ole olleet niiden tekemisestä kovin kiinnostuneita. Huomattava osa alkuperäisistä tutkimustuloksista on myös toistettaessa paljastunut virheellisiksi, ja joskus jopa niiden löytämät ilmiöt olemattomiksi.[2]

Tieteenfilosofian mukaan tutkimustulosten toistettavuus on yksi keskeisimpiä kriteerejä niiden luotettavuudelle ja objektiivisuudelle. Tiede etenee lähemmäs totuutta sitä kautta, että tuloksia tarkistetaan ja korjaillaan jatkuvasti. Kun 2010-luvulla tiedeyhteisössä, ensin psykologian parissa, havahduttiin siihen, että monet jopa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimustulokset paljastuivat heikosti toistettaviksi eli replikoitaviksi, usko tieteellisen tiedon luotettavuuteen alkoi säröillä tiedeyhteisön sisällä. Kun tutkimus toistetaan samankaltaisissa olosuhteissa, sen tulisi tuottaa samanlaisia tai melkein samanlaisia tuloksia kuin alkuperäinenkin tutkimus. Näin ei kuitenkaan käynyt monella tieteenalalla, psykologian ohella myös esimerkiksi biolääketieteessä, aivotutkimuksessa, perinnöllisyystieteessä, yhteiskuntatieteissä ja taloustieteissä. Toistettavuusongelmia havaittiin myös kovissa luonnontieteissä, kuten fysiikassa ja kemiassa.[3]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toistettavuuskriisi

Kuten jo vastasin, toistettavuuskriisi ei juuri koska tutkimusta jonka tarkoituksena on tuottaa käytännön sovelluksia tai tietoa jolle uusi tutkimus suoraan rakentuu. Silloin toistettavuuden ongelmat tulevat vastaan todella nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Tyypillinen lammas kommentti. Et ole 100% varmuudella meditoinut tai nähnyt Enkeli todellisuuksia. Sääliksi käy…

Hahhahhah!😀 

Onneksi en ole, mutta sinä epäilemättä olet. 

Kuin Platonin luola vertaus: Näet varjoja…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.

Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?

Eihän tässä sitä kysytty, vaan että luotanko tieteeseen. Nykyään luotan vähemmän kuin ennen. Ei se niin mene, että luottaa joko 100- tai 0-prosenttisesti.

Itse ajattelen että luotan tieteeseen silloin kun minulla ei ole mitään erityistä konkreettista syytä olla juuri silloin luottamatta.

Itse taas ajattelen, että tässäkin tutkimuksessa voi olla jotain pielessä.

No silloin kannattaa tutustua tarkemmin siihen tutkimukseen, sen metodeihin ja tuloksiin. Skeptisyys vain skeptisyyden vuoksi ei ole kovin tuottavaa.

Itse taas ajattelen skeptisyyden olevan hyvä lähestymistapa. En ole oikein uskovaistyyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan. 

Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun. 

Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.

Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on? 

Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi? 

Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.

Ainoa tapa, yhäkin. 

Tuollaisten asioiden selvittämiseen.

Mistä asiasta ja millä metodilla voi muuten hankkia tietoa? 

Sellaisista, jotka eivät kuulu tuohon. Metodin valinta riippuu asiasta.

No kerro ihmeessä esimerkki? 

Minusta ei kyllä ole olemassa asioita, jotka eivät kuulu "maailmankaikkeuden rakenteeseen" 🤔. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Aika hyvin vastaa. Tieteeseen nojaten on onnistuttu saamaan aikaan koko sen tekninen valtava kehitys jonka näemme ympärillämme, moderni lääketiede, tietomme maailmankaikkeudesta jne.

Ei se nyt voi ihan pieleen menevä systeemi olla. Aika nopeasti ne täysin väärät tieteen käsitykset karsiutuvat kun niitä peilataan siihen miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Oletko yrittänyt ajatella itse? Lammas elämään kuuluu esim BIG PHARMA ajattelu jossa ”pilleri” on ratkaisu. TAJUATKO että esim UFO alukset ovat myös ”pillerin” muotoisia? Miksiköhän…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Ihannekuva ei käytännössä vastaa todellisuutta.

Aika hyvin vastaa. Tieteeseen nojaten on onnistuttu saamaan aikaan koko sen tekninen valtava kehitys jonka näemme ympärillämme, moderni lääketiede, tietomme maailmankaikkeudesta jne.

Ei se nyt voi ihan pieleen menevä systeemi olla. Aika nopeasti ne täysin väärät tieteen käsitykset karsiutuvat kun niitä peilataan siihen miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Toistettavuuskriisi, myös tieteen toistettavuuskriisi tai replikaatiokriisi, tarkoittaa tieteen piirissä 2010-luvun alussa syntynyttä havaintoa siitä, että monilla tieteenaloilla tehtyjä tutkimuksia on ollut vaikea toistaa tai replikoida, eli tehdä uudelleen ja saada samankaltaisia tuloksia. Tämä on johtanut siihen, että tutkimustulosten luotettavuutta on alettu epäillä niin tiedeyhteisössä kuin mediassakin.[1]

Toistettavuusongelmat ovat koskeneet joko sitä, että replikaatiotutkimuksia on monilla tieteenaloilla tehty vain hyvin vähän, tai sitä, että uudet tutkimukset eivät ole kyenneet toistamaan alkuperäistutkimuksen tuloksia. Replikaatiotutkimusten vähyys johtuu muun muassa siitä, että replikaatiotutkimusten tekoon ei ole tarjottu kannustimia, julkaisijat eivät ole kirjoittaneet niiden tuloksista, eivätkä tutkijat itsekään ole olleet niiden tekemisestä kovin kiinnostuneita. Huomattava osa alkuperäisistä tutkimustuloksista on myös toistettaessa paljastunut virheellisiksi, ja joskus jopa niiden löytämät ilmiöt olemattomiksi.[2]

Tieteenfilosofian mukaan tutkimustulosten toistettavuus on yksi keskeisimpiä kriteerejä niiden luotettavuudelle ja objektiivisuudelle. Tiede etenee lähemmäs totuutta sitä kautta, että tuloksia tarkistetaan ja korjaillaan jatkuvasti. Kun 2010-luvulla tiedeyhteisössä, ensin psykologian parissa, havahduttiin siihen, että monet jopa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimustulokset paljastuivat heikosti toistettaviksi eli replikoitaviksi, usko tieteellisen tiedon luotettavuuteen alkoi säröillä tiedeyhteisön sisällä. Kun tutkimus toistetaan samankaltaisissa olosuhteissa, sen tulisi tuottaa samanlaisia tai melkein samanlaisia tuloksia kuin alkuperäinenkin tutkimus. Näin ei kuitenkaan käynyt monella tieteenalalla, psykologian ohella myös esimerkiksi biolääketieteessä, aivotutkimuksessa, perinnöllisyystieteessä, yhteiskuntatieteissä ja taloustieteissä. Toistettavuusongelmia havaittiin myös kovissa luonnontieteissä, kuten fysiikassa ja kemiassa.[3]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toistettavuuskriisi

Kuten jo vastasin, toistettavuuskriisi ei juuri koska tutkimusta jonka tarkoituksena on tuottaa käytännön sovelluksia tai tietoa jolle uusi tutkimus suoraan rakentuu. Silloin toistettavuuden ongelmat tulevat vastaan todella nopeasti.

Jos toistettavuuden ongelma tulee vastaan kohdallani esim. biolääketieteen sovellutuksessa, minua ei juuri lohduta, että toistettavuuden ongelma tulee vastaan nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.

Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa. 

 

Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla. 

Tyypillinen lammas kommentti. Et ole 100% varmuudella meditoinut tai nähnyt Enkeli todellisuuksia. Sääliksi käy…

Hahhahhah!😀 

Onneksi en ole, mutta sinä epäilemättä olet. 

Kuin Platonin luola vertaus: Näet varjoja…

Meditoin ja kohtasin enkelitodellisuuden. Enkelit sanoi minulle, että tiede ei ole totta! 🤪

Ajattelin että vau! Minä olen erityinen, olen tajunnut todellisuuden, jota luolaihmiset eivät ymmärrä, koska ovat tieteeseen uskovia lampaita. Menenkin nyt kertomaan siitä vauvapalstalle. Sieltä varmaan löytyy joku jolla tämä kokemus resonoi. 

🤣🤣🤣🤣

Mitäpä jos nyt ihan aloittaisit siitä, arvoisa enkelinnäkijä, että otat selvää mitä se tiede on? Mitä se tarkoittaa? 

Sinulla ei selvästi ole asiasta yhtään mitään käsitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan. 

Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun. 

Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.

Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on? 

Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi? 

Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.

Ainoa tapa, yhäkin. 

Tuollaisten asioiden selvittämiseen.

Mistä asiasta ja millä metodilla voi muuten hankkia tietoa? 

Sellaisista, jotka eivät kuulu tuohon. Metodin valinta riippuu asiasta.

No kerro ihmeessä esimerkki? 

Minusta ei kyllä ole olemassa asioita, jotka eivät kuulu "maailmankaikkeuden rakenteeseen" 🤔. 

Tällaisia asioita ovat esimerkiksi miksi-kysymyksiin liittyvät asiat.

Tiedettä on monenlaista , taivaalle tuijottajat tietää ehkä 00000.1 prossaa mitä sieltä löytyy, loput arvataan, lääketiede on jo paljon viisaampi ja siihen kyllä uskon melko paljon.