Lue keskustelun säännöt.
Tytär aikoo hakea ensi vuonna yliopistoon. Selvitän mahdollisista hakukohteista, onko niissä mahdollista opiskella miten paljon etänä.
10.11.2026 |
Tytär on nyt vielä viimeistä vuotta lukiossa. Mutta hänellä on ihan selvänä suunnitelmana, että aikoo lukion jälkeen hakea yliopistoon opiskelemaan. Eihän vielä voi tietenkään tietää, mikä tyttären mahdollinen opiskelupaikka on, mutta sen kyllä tiedän, mihin paikkoihin tytär aikoo hakea. Sen vuoksi minä alankin selvittämään niistä paikoista, että onko niissä mahdollista opiskella opintoja etänä ja miten paljon. Laitan tarvittaessa vaikka mailia kyseisiin paikkoihin.
Olisi aina vain parempi, jos tytär pystyy opiskelemaan mahdollisimman paljon opintojaan etänä niin, ettei hänen tarvitsisi kenties muuttaa kotoa ollenkaan. Maailma on nykyään todella julma paikka. Suomessakin. Yliopistokaupungit, jotka ovat Suomen suurimpia kaupunkeja, ovat muuttuneet nykyään monin paikoin todella levottomiksi. Harva se päivä saa uutisista lukea, kuinka joku on ryöstetty tai kuinka joku on pahoinpidelty. En todellakaan halua, että tyttäreni muuttaa sellaisiin paikkoihin! Oma lukunsa on myös kaiken maailman huijarit ja oman edun tavoittelijat, joita on nykyään kaikki nurkat pullollaan!
Opiskelupaikkakunnilla monet opiskelijat kärsivät myös yksinäisyydestä. Täällä tyttärellemme on lämmin ja rakastava koti. Lisäksi tyttärellä säästyy myös huikeasti rahaa, kun voi asua luonamme, eikä rahaa mene kalliisiin vuokriin, eikä välttämättä kovin paljon matkoihinkaan opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä. No sitten toki voi mennä, jos joutuisi täältä kovinkin usein käymään siellä. Mutta kuitenkin asumiskuluissa säästäisi niin paljon, että ehkäpä jäisi voitolle silti.
Kommentit (68)
Onpa jutut. Opiskeluaikana on mahdollista luoda kontakteja joiden perusteella saattaa löytyä työpaikka. Etänä opiskelleiden palkkaaminen on valtava riski ja he jäävät työpaikkoja haettaessa hännille. Toki jokainen voi tehdä niin kuin parhaaksi näkee jos vaikka on keino työllistää itsensä yrittäjänä niin mkäs siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaika oli elämäni parasta aikaa. Halusin muuttaa pois kotoa jo 12-vuotiaana. Vaikka en ollut mikään maailman sosiaalisin tai rohkein. Halusin vain omaan elämään, päättämään mitä teen ruuaksi, valitsemaan millaiset astiat mulla on kaapissa, päättämään itse kotiintuloajoista ja opiskelemaan rauhassa ilman sisarusten tai vanhempien meluamista. Muutin tuhannen ihmisen paikkakunnalta 180 000 ihmisen kaupunkiin ja elämä oli yhtäkkiä täynnä mahdollisuuksia. Ainoa asia mikä harmittaa on se että löysin poikaystävän ennen muuttoa ja muutimme heti yhteen uudessa kauoungissa. Vanhempien mielestä tämä oli hyvä asia, kun ei tarvinut päästää minua yksin opiskelemaan. Oikeasti se poika oli täysin väärä minulle ja tajusin sen vasta 10v myöhemmin. Jäi paljon opiskelubileitä ym. välistä puolison mustasukkaisuuden ja ripustautumisen takia. Hän halusi myös aina tavata ystäväni ja arvioida voinko olla heidän kanssaan.. Oikeasti ihan paskaa, mutta olen myös miettinyt että vanhempieni epäterve suhtautuminen asiaan vaikutti ja heidän vanhanaikaiset käsitykset siitä että parisuhde jotenkin muka suojelee automaattisesti naista kaltoinkohtelulta ja vaaroilta.
Vierailija kirjoitti:
On Pertillä taas jutut.
Tarinaa pukkaa, lasta ei ole.
Mut jännä että hänen mielikuvituslapsensa on v a j a k k i.
Viimeinen kappale, jossa ap kirjoittaa siitä, että osa opiskelijoista on yksinäisiä, pitää paikkansa. Muistan, kun tulin Helsinkiin opiskelemaan. Asuin Domuksen asuntolassa Hietaniemen hautausmaan laidalla. Ajauduin yksinäisyyteen osin ristiriitaisten odotusten takia. Monesti tuijotin ikkunasta Hietaniemen hautausmaata ja ajattelin, että tällaista se nyt on parikymppisen elämä.
Mun lapsi muutti naapurikaupunkiin opiskelemaan. Asuu siellä vuokramurjussa kaiken maailman viheltäjien kanssa. Välillä pelottaa, kun on aika levotonta, mutta lapsi on onneksi kotoisin samankaltaisesta lähiöstä, niin osannee välttää ongelmatilanteet, eikä ryypiskele tai ainakaan liiku yksin, jos ryypiskeleekin.
Yksinäistähän siellä hänellä on, onneksi on edes koulu missä käydä. Kaupunki on kyllä tosi viihtyisä noin muuten. Aika usein soittelee ja tulee mun luokse viikonloppuisin, ellei ole poikaystävän luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltti kotityttö muuttui täysin, kun pääs irtautumaan opiskelee yliopistoon kodistaan. Näyttää vähintään noita-akalta ihan överiks menneen muodonmuutoksen takia.
Ap se jaksaa jankuttaa samaa provoaan ties monettako kertaa.
Aloitus lienee provo, mutta tämä on oikeasti totta: Tiedän tapauksen, jossa muualta muuttaneella opiskelijalla tuli opiskelupaikkakunnallaan fuksisyksynä niin kova koti-ikävä, että opintojen keskeyttäminen oli todella lähellä.