Lue keskustelun säännöt.
Tytär aikoo hakea ensi vuonna yliopistoon. Selvitän mahdollisista hakukohteista, onko niissä mahdollista opiskella miten paljon etänä.
10.11.2026 |
Tytär on nyt vielä viimeistä vuotta lukiossa. Mutta hänellä on ihan selvänä suunnitelmana, että aikoo lukion jälkeen hakea yliopistoon opiskelemaan. Eihän vielä voi tietenkään tietää, mikä tyttären mahdollinen opiskelupaikka on, mutta sen kyllä tiedän, mihin paikkoihin tytär aikoo hakea. Sen vuoksi minä alankin selvittämään niistä paikoista, että onko niissä mahdollista opiskella opintoja etänä ja miten paljon. Laitan tarvittaessa vaikka mailia kyseisiin paikkoihin.
Olisi aina vain parempi, jos tytär pystyy opiskelemaan mahdollisimman paljon opintojaan etänä niin, ettei hänen tarvitsisi kenties muuttaa kotoa ollenkaan. Maailma on nykyään todella julma paikka. Suomessakin. Yliopistokaupungit, jotka ovat Suomen suurimpia kaupunkeja, ovat muuttuneet nykyään monin paikoin todella levottomiksi. Harva se päivä saa uutisista lukea, kuinka joku on ryöstetty tai kuinka joku on pahoinpidelty. En todellakaan halua, että tyttäreni muuttaa sellaisiin paikkoihin! Oma lukunsa on myös kaiken maailman huijarit ja oman edun tavoittelijat, joita on nykyään kaikki nurkat pullollaan!
Opiskelupaikkakunnilla monet opiskelijat kärsivät myös yksinäisyydestä. Täällä tyttärellemme on lämmin ja rakastava koti. Lisäksi tyttärellä säästyy myös huikeasti rahaa, kun voi asua luonamme, eikä rahaa mene kalliisiin vuokriin, eikä välttämättä kovin paljon matkoihinkaan opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä. No sitten toki voi mennä, jos joutuisi täältä kovinkin usein käymään siellä. Mutta kuitenkin asumiskuluissa säästäisi niin paljon, että ehkäpä jäisi voitolle silti.
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fuksivuonna perhetytöstä tuli biletyttö.
Äidin neuloma villapusero vaihtui biletoppiin.
Opiskelijabileissä oli lähentymistä poikien kanssa...
Eikä sitten mitään biletoppia, vaan neuleslipoveri päällä omassa huoneessa etänä opiskelut, niin elämästä tulee helpompaa. Eikä kavereiden kanssa myöskään baareihin kotona asuessa, kyläillä saavat la-iltaisin ja katsotte yhdessä napakymppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutat tietysti tyttären mukana. Lapsiataan pitää huolehtia. On turvallista opiskella kun vanhemmat huolehtivat muista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sulla ole ketään ihmistä, jolle puhua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisen mailin aiot lähettää? "Hei, onko teillä mahdollista opiskella miten paljon opintoja etänä? Tyttäreni olisi hakemassa yliopistoon, mutten kanaemoäippänä halua, että tytär muuttaa kotoa pois vieraalle paikkakunnalle. Tyttären on parempi täällä, lämpimässä ja rakastavassa kodissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fuksivuonna perhetytöstä tuli biletyttö.
Äidin neuloma villapusero vaihtui biletoppiin.
Opiskelijabileissä oli lähentymistä poikien kanssa...
Alkoholia ja villiä musiikkia
Äidin varoitukset unohtuivat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etänä opiskelu on prsiistä.
Tuttavani joka opettaa yliopistossa kertoo opiskelijan jättävän vain tyhjän ruudun näytölle. Etäopiskelu on lisännyt myös yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fuksivuonna perhetytöstä tuli biletyttö.
Äidin neuloma villapusero vaihtui biletoppiin.
Opiskelijabileissä oli lähentymistä poikien kanssa...
Alkoholia ja villiä musiikkia
Äidin varoitukset unohtuivat...
Toisin sanoen tytön tulee hakea vain omassa kotikaupungissa olevaan yliopistoon ja asua vanhempien luona maisteriksi valmistumiseen asti.
Opettajankoulutusta tarjoavat ainakin seuraavat yliopistot:
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto (Joensuun kampus)
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto (Rovaniemi)
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto (Turun ja Rauman kampukset)
• Åbo Akademi (Vaasan kampus, ruotsinkielinen koulutus)
Epäironisesti hyvä ratkaisu, ellei tyttärellä ole erityistä hinkua muuttaa opiskelukaupunkiin. Itse muutin keskisuureen kaupunkiin, jossa en tuntenut ketään. Opiskeluaika oli henkisesti rankkaa, asuin yksin ylikalliissa asunnossa masentavassa kaupungissa enkä ujouttani saanut kavereita opinnoista, vaikka muutama moikkaamistuttu tuli. Opinnot olivat ihan ok, mutta jos voisin valita nyt uudelleen, olisin suorittanut avoimessa yliopistossa kursseja, jotta olisin päässyt opiskelemaan kotikuntaa lähellä olevaan yliopistoon ja olisin voinut jatkaa kotona asumista.
Pointti on, että ei opiskeluaika ole kaikille mitään uutta ja hienoa ja sosiaalista "elämän parasta aikaa" (itselle se oli elämän masentavinta aikaa). Joillekin, kuten minulle, se oli keskisuuren kaupungin masentavassa lähiöyksiössä kököttämistä yksin ilman perhettä ja ystäviä. No, sainpahan sentään maisterin tutkinnon kohtuu hyvältä alalta.
Äiti vois hakea samaan tiedekuntaan.
Vierailija kirjoitti:
On Pertillä taas jutut.
Luitko oikeasti?
🥱