Lue keskustelun säännöt.
Vakava suhde miehen kanssa, joka vuorottelee kodissa exän kanssa?
10.11.2026 |
Ovat muutama vuosi sitten eronneet ja hankkineet perheen kodin läheltä asunnon, jossa vuorottelevat ja vuorollaan ovat viikot entisessä kodissa lasten luona. Lapset yläkouluikäisiä. Heillä ajatus kasvattaa lapset omilleen noin, eli tätä jatkuu kunnes he muuttavat kotoa. Lapset eivät halua kuulla vanhempiensa muusta elämästä eli mitään uusperhesysteemejä tai bonuksiin tutustumista -kyllä, ymmärrettävää. Vanhemmille tämä kaikki ok.
Voiko tällaisen miehen kanssa ajatella vakavaa suhdetta ja sitoutumista joskus? Itselläkin lapsia, mutta oma koti ja lapset suhtautuu suopeasti että olisi äidillä uusi kumppani.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on ajateltu lapsia. Kerrankin. Olisi itselleni hyvä järjestely, kun selkeästi ei odoteta osallistumista perhe-elämää. Saisi seurustella joka toinen viikko, joka toinen keskittyä omaan elämään.
Jos olen oppinut yhtään mitään miesten, joilla on lapsia, kanssa deittailusta tai seurustelusta, niin mikään -ei mikään- selkeäksi mainostettu lastenvuorottelukuvio lasten äidin kanssa ei pidä paikkaansa. Muutaman kerran piti kokeilla ennen kuin uskoin ja ihan sama, minkä ikäisiä lapsia, samaa sekoilua.
Teinit on pahimmat, etenkin jos vanhemmat ei osaa olla riittävän määrätietoisia vetovastuun suhteen, tulee ja menee miten lystää, mutta vanhempien pitää olla valmiudessa 24/7 kuskailla, laittaa ruokaa... Tämähän kuuluu vanhemmuuteen ainakin jossain määrin, mutta ei uudelle kumppanille mitään kivaa elämää, koska tää sompailu vaikuttaa myös häneen.
Done that, been there, never again.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on ajateltu lapsia. Kerrankin. Olisi itselleni hyvä järjestely, kun selkeästi ei odoteta osallistumista perhe-elämää. Saisi seurustella joka toinen viikko, joka toinen keskittyä omaan elämään.
Jos olen oppinut yhtään mitään miesten, joilla on lapsia, kanssa deittailusta tai seurustelusta, niin mikään -ei mikään- selkeäksi mainostettu lastenvuorottelukuvio lasten äidin kanssa ei pidä paikkaansa. Muutaman kerran piti kokeilla ennen kuin uskoin ja ihan sama, minkä ikäisiä lapsia, samaa sekoilua.
Teinit on pahimmat, etenkin jos vanhemmat ei osaa olla riittävän määrätietoisia vetovastuun suhteen, tulee ja menee miten lystää, mutta vanhempien pitää olla valmiudessa 24/7 kuskailla, laittaa ruokaa... Tämähän kuuluu vanhemmuuteen ainakin jossain määrin, mutta ei uudelle kumppanille mitään kivaa elämää, koska tää sompailu vaikuttaa myös häneen.
Done that, been there, never again.
Sitä se vanhemmuus on joo. Jos se on jollekin ongelma, se on sitten voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Juokse! Ja äkkiä! Sinä et kuulu kokonaan miehen elämään. Olet vain sivujuonne. Tuo suhde ei ole mikään vakava suhde.Puhun kokemuksesta.
Miksi olisi? Ne lapsethan kuuluukin olla sitä, ei uuden mahdollisen ehkä kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko kattaus kuulostaa siltä, että siellä "leikitään" avioeroa. Ei haluta kohdata erotilannetta ja sen tunteita loppuun saakka, vaan on jääty kompromissina jonnekin puoliväliin roikkumaan? Miten tuohon kuvioon voisi mitenkään mahtua uusia ihmisiä? Paitsi laastaria aina kuluu metritolkulla.
Kerro ihmeessä mistä sä niin päättelet.
Itse kaksi kertaa eronneena ja vihdoin pakon edessä vaikeita kysymyksiä kohdanneena olen joutunut miettimään ja itseni kanssa läpikäymään seikkoja, joissa itse olin kaikkea muuta kuin tarinan sankari. Se opetti lukemaan rivien välistä myös sen, mitä siihen ei rehellisesti ollut kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko kattaus kuulostaa siltä, että siellä "leikitään" avioeroa. Ei haluta kohdata erotilannetta ja sen tunteita loppuun saakka, vaan on jääty kompromissina jonnekin puoliväliin roikkumaan? Miten tuohon kuvioon voisi mitenkään mahtua uusia ihmisiä? Paitsi laastaria aina kuluu metritolkulla.
Kerro ihmeessä mistä sä niin päättelet.
Itse kaksi kertaa eronneena ja vihdoin pakon edessä vaikeita kysymyksiä kohdanneena olen joutunut miettimään ja itseni kanssa läpikäymään seikkoja, joissa itse olin kaikkea muuta kuin tarinan sankari. Se opetti lukemaan rivien välistä myös sen, mitä siihen ei rehellisesti ollut kirjoitettu.
Mutta nythän sä et lukenut rivien välistä vaan lisäsit lauseita, joita ei ollut. Mikä siinä että lapsilla on vain yksi koti ja vanhemmat vaihtaa asuntoa vuoroviikoin vie ajatuksesi tuohon suuntaan?
Just joo. Vaikka niin olisikin, missä se lasten näkemä ja kuulema tappelu asiasta nyt siis oli?