En uskalla enää akkuisiällä lähestyä ketään tutustumismielessä
En oikeastaan siis ketään, edes ystävyysmielessä. Ikää 50+ ja olen nainen, jos sillä on mitään merkitystä. Aiemmista kumppaneista (ollut 3) on tullut aina riippakiviä. Eroaminen on ollut työn takana, eli he ovat selvän hyötymisen mielessä yrittänyt pitää suhteesta väkisin kiinni kaikin mahdollisin keinoin (sääli, uhkailu, kiristys, väkivalta). Kahdesta sain vuosien stalkkerin, eikä rikosilmoituksetkaan meinanneet lopettaa tillannetta. Pelkään siis taas joutuvani johonkin vastaavaan. Ystävyys suhteet on olleet tällä iällä lähinnä katastrofaalisia. Olisin toivonut todellakin ystävyyttä ja vaikka jotain reissuja yhdessä tmv seuraa. Hyvin nopeasti nämä ovat osoittautuneet hyödynhaku suhteisiksi vastakkaiselta puolelta. On alettu pyytää rahaa lainaksi (en ole suostunut) autokyytejä (valitettavasti olen suostunut) lapsille on pyydetty kaikenlaista esim.puhelinta (lapset on paljastuneet n.35 vuotiaiksi...) muuttoapua, kaikenlaista apua. Itse taas en kysele mitään apua, vaan yritän pärjätä aina omin avuin. Tämä on johtanut siihen, että olen järkyttävän yksinäinen. Viime yönäkin heräsin omaan itkuuni kun olin niin surullinen.
N.54
Kommentit (16)
Minulla sama...miehistä on aina tullut joku kauhea vaiva vähintään, kun eivät osaa seistä omilla jaloillaan. En halua olla vastuussa kenenkään onnellisuudesta vaan toivoisin että miehellä olisi oma elämä ja itsetunto kohdillaan. En uskalla lähestyä ketään siksikään kun mietin että mitä josku voisi minusta, 50 plus naisesta haluta.
Miehistä ajattelen aika samalla tavalla. Jo etukäteen rasittaa ajatella kaikki se vaiva, kun jos se taaskin on joku pipipää, josta on vaikeaa päästä eroon. En siksi halua tutustua oikeen kehenkään uuteen missään merkeissä. Olisin voinut jäädä ihan vaan loppuiän sinkuksi tuon takia, mutta sitten ilmestyi sellainen, joka kunnioittaa rajojani eikä ole kertaakaan häiriökäyttäytynyt. Kaverisuhteet koitan pitää pintapuolisina, on sellaista harrastusseuraa. Ja sen lisäksi suku, johon oikein hyvät välit. Tällä tavalla on turvallista.
Miksi oletusarvo on päästä eroon? Outo maailmankatsomus. Eikö parisuhteeseen haluta siksi että siinä pysytään.
No mä uskallan ja se tuottaa tulosta kyllä. Kuluvana vuonna 5 nuorempaa miestä ikähaarukassa 36-54.
N61
Selvität mahdollisen hyötymistarkoituksen jo alussa. Ei siis mitään rahan tai auton lainausta. Jos sellaisesta näkyy merkkejä niin jäähdytät tuttavuuden ja jatkat elämääsi.
Mieti miten nuo hyväksikäyttäjät tulivat elämääsi. Tekivätkö he aloitteen tutustua vai teitkö sinä? Jos he tekivät aloitteen niin nyt on sinun vuorosi. Ohita ne röyhkeimmät ja valitse itse.
M61+
Vierailija kirjoitti:
Etkä näköjään uskalla avata aapistakaan.. Akkuisiällä..LoL !
APINEN
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletusarvo on päästä eroon? Outo maailmankatsomus. Eikö parisuhteeseen haluta siksi että siinä pysytään.
Tää on tätä.
Avo(liitto)henkilö nääs.
Erittäin.
M-1965 kirjoitti:
Selvität mahdollisen hyötymistarkoituksen jo alussa. Ei siis mitään rahan tai auton lainausta. Jos sellaisesta näkyy merkkejä niin jäähdytät tuttavuuden ja jatkat elämääsi.
Mieti miten nuo hyväksikäyttäjät tulivat elämääsi. Tekivätkö he aloitteen tutustua vai teitkö sinä? Jos he tekivät aloitteen niin nyt on sinun vuorosi. Ohita ne röyhkeimmät ja valitse itse.
JP valmentaja
Vierailija kirjoitti:
Etkä näköjään uskalla avata aapistakaan.. Akkuisiällä..LoL !
Ja sun ongelma oli mikä?
Vierailija kirjoitti:
No mä uskallan ja se tuottaa tulosta kyllä. Kuluvana vuonna 5 nuorempaa miestä ikähaarukassa 36-54.
N61
Sä olet kylläkin mies.
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ajattelen aika samalla tavalla. Jo etukäteen rasittaa ajatella kaikki se vaiva, kun jos se taaskin on joku pipipää, josta on vaikeaa päästä eroon. En siksi halua tutustua oikeen kehenkään uuteen missään merkeissä. Olisin voinut jäädä ihan vaan loppuiän sinkuksi tuon takia, mutta sitten ilmestyi sellainen, joka kunnioittaa rajojani eikä ole kertaakaan häiriökäyttäytynyt. Kaverisuhteet koitan pitää pintapuolisina, on sellaista harrastusseuraa. Ja sen lisäksi suku, johon oikein hyvät välit. Tällä tavalla on turvallista.
Ostin panokoneen. Olavi.
Sille on asennettu monsteripaksu ja iso kulli.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletusarvo on päästä eroon? Outo maailmankatsomus. Eikö parisuhteeseen haluta siksi että siinä pysytään.
!
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ajattelen aika samalla tavalla. Jo etukäteen rasittaa ajatella kaikki se vaiva, kun jos se taaskin on joku pipipää, josta on vaikeaa päästä eroon. En siksi halua tutustua oikeen kehenkään uuteen missään merkeissä. Olisin voinut jäädä ihan vaan loppuiän sinkuksi tuon takia, mutta sitten ilmestyi sellainen, joka kunnioittaa rajojani eikä ole kertaakaan häiriökäyttäytynyt. Kaverisuhteet koitan pitää pintapuolisina, on sellaista harrastusseuraa. Ja sen lisäksi suku, johon oikein hyvät välit. Tällä tavalla on turvallista.
Se on bii. Sillä on miesystävärakastaja. Olleet yhdessä läpi koko elämän. Kaapissa molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama...miehistä on aina tullut joku kauhea vaiva vähintään, kun eivät osaa seistä omilla jaloillaan. En halua olla vastuussa kenenkään onnellisuudesta vaan toivoisin että miehellä olisi oma elämä ja itsetunto kohdillaan. En uskalla lähestyä ketään siksikään kun mietin että mitä josku voisi minusta, 50 plus naisesta haluta.
Tämä. Onko sitä enää vain taloudenhoitaja tai omaishoitaja hakusessa. Valitettavan usein miehet ovat alkaneet heti avautumaan vanhoista vanhemmistaa, jotka tarvitsevat paljon apua. Olen jopa kerran käynyt erään tapailu/seurustelukumppanin (mies oli 50+) äidille kaupassa, pesemässä ikkunoita ja imuroimassa, kun olin tuntenut miehen vasta 4kk. Mies kielsi kuitenkin kertomasta äidilleen mitään suhteestamme. Oli kuulemma kertonut, että joku kotiavustaja tulee auttamaan. Lopetin suhteen hyvin pian tämän jälkeen.
Etkä näköjään uskalla avata aapistakaan.. Akkuisiällä..LoL !