Teinillä ei ole ystävää
Mietin ja murehdin teinin kaverittomuutta. Hänet syrjäytettiin kaveriporukasta törkeästi ja uusia tuttavuuksia on, mutta niitä on vain koulussa, ei vapaa-ajalla. Ja tietenkään ne eivät ole muodostuneet vielä sellaisiksi mitä aiemmat ystävyydet oli. Mistä n 20 vuotias voi saada kavereita. Teini kuluttaa valtavasti energiaa siihen minkä harrastuksen aloittaa, miten vastata kaverin viestiin, mitä ehdottaa kaverille sen sijaan että eläisi ja kokisi nuoren elämää. Hän itse ajattelee, että opiskelukavereista ei saa vapaa-ajan kavereita vaan pitää aloittaa jokin uusi harrastus tai tuntityö opiskelun oheen mistä löytää kaveri. Itse ajattelen toisinpäin. Hänellä ei ole ollut koskaan pitkäaikaista harrastusta, saatika että sieltä olisi kaveri löytynyt. Tunnen ärsyyntyväni siitä, että hän puhuu siitä, että ei ole ketään kenen kanssa tehdä jotain ja hän ei itse käy missään vaan suunnittelee aloittavansa harrastuksen, suunnittelee mitä ehdottaa opiskelukaverille. Itse toimisin heti (aloittaisin harrastuksen, ehdottaisin tapaamista kaverille tänään, tekisin ja toimisin nyt), enkä vaan pyörittelisi päässä suunnitelmia.
Joo tämä on ongelma. Ja yllopisto-opettajana koen että tälle asialle tulisi tehdä jotain, varsinkin ekavuoden opinnot pitäisi olla pääsoisin livenä, jotta opiskelijat pystyisivät paremmin ryhmäytymään. Kehoitan että nuoresi koittaa rohkeasti hakea kontaktia opiskelukavereista, vaikka luentosalissa kysellä vieruskaverilta jotain randomia. Muutenkin opiskelu yleensä suujuu paremmin jos sitä tekee porukassa eikä yksin.