Milloin julkinen keskustelu nyt sitten kehittyy oikeiksi kysymyksiksi tässä seksuaalisen väkivallan asiassa?Me toostakin jo vuosia, eikä näy
Eli vaikka kysyttäisiin mitä tarkoittaa että olemme nyt havainneet että on seksualisoitua väkivaltaa miesten ongelmana, joka kohdistuu naisiin. Ei kaikkien miesten ei kaikkiin naisiin, mutta kuitenkin.
Kysyttäisiin että missä kohtaa tällaiseen pystymme puuttumaan, isinä ja opettajina vaikka. Miten? Missä iässä herkkyys on suurimmillaan, jolloin ehkäisy on tehokkainta.
Tai onko oikeastaan jopa väärin keskittyä siihen, että mitä yksilölle kerrotaan käytöksestä, pitäisikö enemmän keskittyä siihen että pojat oppii aktiivisesti vastustamaan muiden poikien ja miesten haitallista käytöstä?
Miksi miehen sosiaalinen asema voi joissain miesryhmissä jopa vahvistua vaikka hän kohtelee naisia huonosti? Tällaisten kuvioiden näkyväksi tekemiseen ja rikkomiseen tarvitaan miehiä, ei naiset sitä muuta. Voiko mies pelätä toisen miehen sosiaalista valtaa ennemmän, kuin sitä, että ei puutu hänen huonoon käytökseen?
Miksi miehet kykenevät pitämään keskenään tiukkoja käyttäytymissääntöjä esimerkiksi armeijassa, urheilussa, mutta seksuaalisen käyttäytymisen alueella vastaava kollektiivinen kuri näyttää usein puuttuvan? Mitä miehet tietävät toistensa käyttäytymisestä mitä yhteiskunnallisessa keskustelussa ei nosteta, naisten viranomaisten jne toimesta? Miksi tätä tietoa ei käytetä väkivallan ehkäisyyn?
Voisiko media kysyä suoraan, voitaisiinko me puhua yhteiskuntana siitä mikä miehiä huolettaa: jos suurin osa miehistä ei syyllisty seksuaaliseen väkivaltaan niin minkälainen vastuu heillä on kulttuurin muutoksesta? Riittääkö että ei itse tee väärin? Minusta tuntuu että tätä keskustelua ei haluta käydä koska se kärjistyy HETI. Juuri siksi sitä pitäisi käydä.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä suhtaumisero tulee siitä että naiselle jokin vihjaileva kommentti tai takapuolen puristaminen luo pelkoa siitä että mies voisi mennä paljon pidemmälle; kun on jo ylittänyt tietyn rajan ja ilmaissut "mitä haluaa". Kun taas mies katsoo pelkästään sitä tekoa tyhjiössä ja ihmettelee miksi pitää niin jyrkästi tuomita.
Kyllä siinä miehenä samoja ajatuksia ja pelkoja voi olla. Toki miestä useammin suojaa iso koko eli voima, kyky puolustaa itseään, mutta ei aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi olla realismi mukana keskusteluissa. En vain pysty näkemään yhteiskuntaa missä ei tapahtu rikoksia. Mt-ongelmat luovat rikoksia, huumeisiin retkahtaminen luo rikoksia, huonot perheet eli kasvatuksen puute tai vääränlainen kasvatus. Monia muitakin syitä on sille miksi tapahtuu kaikenlaista. Sitten on ihmisen luonne. Historiaa luettuvaan voisi tulla johtopäätökseen, että meille on ominaista tappaakin, saati sitten lievempää.
Joten haluaisin että tunnustetaan tällainen tosiasia ja se että mihinkään 0-seksuaalirikosta tilanteeseen emme tule koskaan pääsemään. Pitää miettiä mikä olisi se minimitaso mihin voisimme olla tyytyväisiä ja sanoa että olemme onnistuneet.
Näissä keskusluissa on usein punainen lanka sen huutelu että kaikki johtuu pahuudesta eikä siitä että vanhemmat olivat juoppoja tai kasvattaneet siihen että länsimaisella naisella ei ole arvoa ja häntä voi kohdella miten vain. Eikä saa todeta että seksuaalirikoksen tehneellä miehellä oli vakava mielenterveysnogelma, vaan pitää vain todeta että pahuudesta ja se johtuu, koska kyseessä on sukupuolisota eikä oikea keskustelu.
Tunnistan tämänkin. Sinänsä se että aika lailla tavis mies voi olla oppinut huonoon käytökseen ja olla ihan normaali, ja ylittää rajat koska ei ole koskaan selkeästi kokenut painetta joka kontrolloisi heikkona hetkenä käytöstä tai se on jopa ollut oudosti rohkaistua olla ikävä naisia kohtaan. Sitten saattaa olla vaan pihalla oleva hullu, joka tekee seksuaalirikoksen. Nainenhan ei sukupuolena kovinkaan laajasti mene ja reiskaa (filtteriin jäävä sana) silloin kuin mieli pettää, mutta miehen kohdalla se on sitten todennäköisempää.
Naiset eivät reiskaa, koska ovat fyysisesti heikompia miehiä vastaan. Kun katsoo lapsiin kohdistuneita rikoksia, naiset tekevät niitä ihan yhtä paljon kuin miehet, koska naisilla on pieniin lapsiin nähden fyysinen yliote samaan tapaan kuin miehillä naisia kohtaan.
Sen lisäksi seksuaalirikosten taustalla on myös se että miehillä on suurempi seksivietti. Johtuen siitä että testosteroni, eli mieshormoni, on se joka joka luo seksuaalista halua (myös naisilla) ja miehillä sen määrä on paljon suurempi luonnostaan.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.
Oli syy mikä tahansa se perustuu ihan loogisiin asioihin. Ei siihen että mies on jotenkin "paha". Pahuus ei ole tieteellinen selitys yhdellekään syy-seuraussuhteelle. Olen kyllästynyt siihen että esim. reiskauksia käsitellään vain siitä näkökulmasta että "katsokaa miten paljon parempia naiset ovat ihmisinä kun eivät reiskaa". Eli tyhjää vastakkaiasettelua. Ovatko naiset parempia ja taivaastako se tulee ylimaallisena lahjana? Miksi se paremmuus häviää monissa muissa asioissa joilla moraalia voi mitata?
Joo en minäkään ajattele noin ja samaa mieltä, että se ei kyllä vie keskustelua minnekään. Ei yksikään ihminen ole mikään pyhimys, kai sitä voi vaan ajatella että jokaisen pitäisi pyrkiä olemaan toisia kohtaan kohtuullinen ihminen.
Koetko siis että miehiä pidetään pahoina? Mä sanoisin että oma kokemus on se että menetän turvallisuuden tunnetta miesten kanssa. Psyyke ei pysy mukana tilanteessa, jossa vaikka se sukujuhlien Repe saa dissata naisia ja yhtäkkiä se turvallinen joukko miehiä ei sanokaan mitään. Vaikka oma isä tms. Ei se ole mitään tietoista ajattelua että tuossa tuo on paha ja tuo, vaan että joku vähän heilahtaa sisällä, että hetkinen en pysty ennakoimaan tätä juttua. Ja kun se jatkuu koko elämän, niin se turva on loppujen lopuksi aika kateissa, ja sitä ottaa kuvia taksin kilvistä, laittaa viestillä oman sijainnin, jättää menemättä sinne tänne, puristaa puhelinta ja avaimia... kun ei tiedä kuka se sitten voisi olla se paha ja onko ketään joka siltä puolustaisi.
Itse ainakin pyrin kasvattamaan lapseni niin, että aikuisina kestävät, jos joku sanoo vähän tyhmästi. Eivätkä siis ole aina odottamassa suvunmiesten suojelusta.
Voi veljet :D Tiedätkö mitä siitä tulisi jos me ei kestettäisi? Kyllä meidät on se maailma siihen kasvattanut ja kaikista keskusteluista päätellen aika hitosti enemmän kuin kukaan mies voi edes ymmärtää. Kun eihän meitä siis tosiaan suojele kukaan. Nyt tässä on kyse siitä, että mitä jos ei enää tarvitsisi vaan kestää. Se ei ole kovin kivaa ja johtaa siihen että tietty joukko miehiä ajattelee että ei ole mitään seuraamuksia sillä, että naisia kohtelee huonosti ja sitten osa siitä porukasta tappaa, reiskaa ja hakkaa naisia.
Paskapuhetta. Mies joutuu todennäköisesti kestämään paljon enemmän lapsesta alkaen. Tässäkin ketjussa naisten kamalimmat kokemukset on kohteliaita aloitteita ja imarteluita tai sitten viittauksia johonkin kaksimielisiin vitseihin. Mies joutuu suoran henkilökohtaisen pilkan ja jopa väkivallan kohteeksi useita kertoja elämässään. Siksi tämä naisten uhriulina herättääkin vain naisvihaa.
Miesten logiikkaa? Vihata naisia sen takia, ettei itse pidä ääntä miehiin kohdistuvasta väkivallasta ja toksisesta miehuudesta?
Suhteellisuudentaju. Miehiä vihaavat feministit esittävät kuin juuri naiset olisivat uhreja, vaikka todellisuudessa kyse on vain siitä, että kusipäiden uhreja on molemmissa sukupuolissa. Kyseessä ei siis ole mikään erityinen naisvihan aalto, vaan kusipäisyyden aalto. Kusipäisyyteen pitäisi puuttua, nostamatta naisia jalustalle. Naiset eivät ole mikään pyhä sukupuoli, emmekä elä valkoritarien keskiaikaa, kun oli miesten vastuulla suojella erityisesti naisia.
Mutta on tuolla käytöksellä sitä oikeaa naisvihaa saatu luotua. Minussa ainakin.
Miehet kiusaa naisia ja miehiä.
Uhrimies vihaa naisia.
Miehen logiikka??
Vihaan minä niitä kiusaajiakin, joissa on naisiakin. Minulta kyllä riittää vihaa anteliaasti eri ihmisille ja ryhmille eri syistä.
Olisiko viimein aika kohdistaa katse tekijöihin??
Aivan liian kulunut hokema "tytöille nyt vaan aina tapahtuu" vaikka mikään ei "vaan tapahdu" vaan teoilla on aina tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä suhtaumisero tulee siitä että naiselle jokin vihjaileva kommentti tai takapuolen puristaminen luo pelkoa siitä että mies voisi mennä paljon pidemmälle; kun on jo ylittänyt tietyn rajan ja ilmaissut "mitä haluaa". Kun taas mies katsoo pelkästään sitä tekoa tyhjiössä ja ihmettelee miksi pitää niin jyrkästi tuomita.
Ja itse naisena alitajuisesti se pelko on aika lopullisia ja alkukantaisia asioita, enkä ihmettele että sitä on vaikea ymmärtää koska eihän sitä itsekään täysin ymmärrä. Mutta jotenkin se että vaikka lähipiiriistään tietää että se perseen puristaminen on johtanut askelien kautta vakavaan väkivaltaan, niin se että kukaan ei puutu siihen ekaan askeleeseen tuo sen hähmäisen olon tässä maailmassa. Että loppujen lopuksi kukaan ei auta eikä ketään kiinnosta. Itse kävelee avain nyrkistä pystyssä illassa ja se on se turva. Varmaan jokainen vastaakin itsestään, mutta ei se ole totta, että perseen puristaminen on harmiton asia aina. Se voi olla testaamista ja ruokkia jonkun ihmisen käytöstä mennä pidemmälle. En näe kenenkään pään sisään niin en voi tietää. Sehän se pahinta on.
Ja auta armias jos jotain sitten käy. Olisi pitänyt sitä ja tätä. Niin varmaan olisikin. Kiva olis jos ei aina pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Ihanaa ettet ole. Minä olin viimeksi tällä viikolla asiakastilaisuudessa, jossa mies antoi minulle kortin ja sanoi että tuonnäköinen voi ottaa yhteyttä ihan missä asioissa vaan. Hehe haha. Olipa hauskaa. Osasin onneksi itse pienen kakistelun jälkeen sanoa, että otan jos otan, ja silloinkin työasioissa. Ei ole röhöttävä repe, mutta en saanut olla vain töissä ja ammatillisessa asemassani rauhassa, ja se rassaa. Olisi se ollut mukavaa, jos vieressö olleilla kollegoilla (miehet) olisi ollut jotain sanoja käytössä tuohon tilanteeseen. En oikein itsekään tiedä mitä ne olisi. Hienoa jos sellaisia voisi yhdessä miettiä.
Lapsena ihan sivistyneissä piireissä on kyllä kuultu vaikka ja mitä. Eikä minun tarvitse niitä toistaa tai todistella, eikä sinunkaan tarvitse ettet ole kuullut. Hyvä jos vain toisiamme uskomme.
Miten ihmeessä sinun ja sinuun ihastuneen miehen välinen tilanne kuuluisi sivullisille miehille? Puuttuuko itse, jos joku nainen "väärässä paikassa" tekee aloitteen miehelle? Väärä paikka voi sitten olla ihan mikä vaan.
Minustakin liioiteltua, jos saa ulkonäköön liittyvän kohteliaisuuden, vitsikkään. Miksi naiset tekee itsestään niin itsetärkeitä? Tuon voi ohittaa ihan hymyllä. t. Kokenut nainen
Kuten sanoin, niin tavallaan itsekin pisti sen sinne hälläväliä limaisuuden laariin. Mutta olen tosiaan ollut tilanteessa jossa tuo heh heh kommentti johti perseen puristamiseen myöhemmin illalla. Silloin en sanonut mitään siinä ensimmäisen tilaisuuden tullen, olin nuorempi ja häkellyin. Nyt sitten kakistelin sen että otan yhteyttä jos otan, mutta työasioissa. Kyllä tämä tyyppi viinilasi kädessään jatkoi tiirailuaan mutta eipä enää lähestynyt. Varmaksi en voi tietää tämän ihmisen kohdalla mitään, mutta luulenpa että ensimmäinen puristelu olisi jäänyt kokematta jos siihen heh heh kommenttiin olisi puututtu.
En ole tärkeä. Miksipä olisin. Mutta haluaisin itse määrittää kuka minuun koskee tai että mitä minulle tapahtuu muiden ihmisten toimesta.
Tietenkin jokaisella pitää periaatteessa olla oikeus koskemattomuuteen. Toisaalta kun minua naiset kähmineet olen ottanut sen lähinnä aloitteena, minkä voin torjua. Ei ole kertaakaan käynyt mielessä, että se olisi miesvihaa tai että jonkun pitäisi sivusta siihen puuttua.
No en usko että välttämättä olet usein joutunut pelkäämään että tämä ahdistelija lähtee perääsi? Mutta koskeminen ilman lupaa olisi musta sellainen mihin pitäisi ja voisi naisetkin puuttua. Meillä tuossa toiveessa on yleensä se turvan takaisin saaminen, kyllä sitä loppuillan katselee selkänsä taakse, hankkii taksin ovelle, soittaa kaverille missä menee jne.
Teinipoikana reilillä espanjalainen aikuinen homo tarttui perseeseen. Samoin vähän myöhemmin vaihtarina Espanjassa homot olivat puskassa runkkaamassa mua katsellen ja tulivat perässä kaduilla ja puistoissa.
Suomessakin käyneet käsiksi, mutta silloin olen ollut jo sen verran vahva, että olen uskonut pärjääväni ja olenkin saanut kätensä kammettua irti itsestäni. Niin ja Aasiassa totta kai uimahalli täynnä perässä pisuaarille tulevia minihomoja. Ja Yrjönkatu tietenkin oma kokemuksensa.
En tiedä olisiko näihin pitänyt jonkun puuttua kun ei kuitenkaan kukaan väkisin ottanut? Mutta mitä feministit ajattelevat homoahdistelijoista? Saunan taakse fägärit? Olisiko aika antaa näile homoille turpiin, kuten yhdessä kommentissa taidettiin vaatia vastaaville heteroille? Ei ole ainakaan feministien vaatimuksia aiheesta kuulunut.
Joo, tarkoitin osin sillä ”pelolla perään lähtemisestä” myös sitä osa-aluetta että paljon on pelottanut se että näin käy. Pelko syntyy siitä että tietää että ei ole tarpeeksi vahva puolustautumaan vaan tarvitsee apua. Eihän kukaan ole vaikka aseen edessä, mutta naiset ei oikeastaan koskaan ole.
Nuohan on ihan kamalia tilanteita eikä sellaisia pitäisi joutua kenenkään kestämään. Mua ehkä vähän häiritsee kun olet niin kärkäs, oletat vastakkainasettelua ja äärimielipiteitä. Vaikea keskustella kun ei ole tuollaista itsellä.
Se on kehittynyt tässä nykyisessä keskusteluilmapiirissä netissä ja vähän muunkin median vuoksi. Täällä lähtökohta on, että vastassa on mielisairas telaketjufeministi, jonka kanssa täytyy olla jyräävän kärkäs. Se on myös koko homman suola.
Pahoitteluni josja kun jäit syyttömänä rintamien väliin.
Joka tapauksessa en traumatisoitunut noista homoista. En ole edes ajatellut noita pitkään aikaan. Silloin teinipoikana tilanne sai hetkeksi vähän tärisemään, mutta pääasiassa siitä sai hauskan tarinan kavereille.
Ehkä tämä kertoo jotain miesten ja naisten eroista suhtautumisessa ahdisteluun tai limaisiin, liian kärkkäisiin aloitteisiin? Tai sitten tämä kertoo vain minusta. Ehkä naisilla elää edelleen syvällä keskiajan kunniakulttuuri, missä menettävät pyhimpänsä luvattomissa kosketteluissa? Vaikka luvalla jakaen siinä ei mitään pyhää enää ole.
No ymmärrän, että minun tapani selviytyä näistä ei ole ainoa oikea, eikä kaikilta voi vaatia samaa. Silti omat kokemukseni selittävät sitä, että en jaksa lähteä niin vakavissaan mukaan siihen, että naista pelottaa pepun puristaminen. Toki se on tuomittavaa ja voin mennä akuutissa tilanteessa naista auttamaan, mutta en ala kulkemaan silmät ympäriinsä skannaten voidakseni syöksyä ennaltaehkäisemään tilanteita.
No, ensinnäkin homomiesten tekemä miesten ja poikien, erityisesti alaikäisten, ahdistelu on väärin. Kukaan nainen ei estä miehiä puhumasta siitä. Nyt juuri on esimerkiksi tullut kirja, jossa yksi mies puhuu kokemastaan. Olen aiemmin myös kuunnellut yhden miesuhrin tekemän äänikirjan aiheesta. Se on koskettavaa ja järkyttävää. Olen siis nainen. Omakohtaista kokemusta naisilla ei miesten tekemästä miehiin kohdistuvasta ahdistelusta tietenkään ole. Mutta tosiaan kukaan nainen ei estä miehiä puhumasta tästä ongelmasta.
Mutta sitten toinen juttu, jonka miehet tuntuvat systemaattisesti ohittavan, kun heittävät näitä heittoja, että en minä ainakaan pelästynyt ja mennyt uliuli-paniikkiin, kun nainen puristi perseestä: kokoero, voimaero. Se vaikuttaa merkittävästi naisten kokemaan pelkoon. Se sama pelko on toki läsnä myös pienillä pojilla, joita aikuiset miehet ahdistelevat. Kerroit itsekin, että nimenomaan se teininä koettu "sai vähän tärisemään", mutta ei enää aikuisena koetut; oman kertomasi mukaan "koska silloin olen ollut jo niin vahva".
Kyse ei siis suinkaan ole mistään tällaisesta: Ehkä naisilla elää edelleen syvällä keskiajan kunniakulttuuri, missä menettävät pyhimpänsä luvattomissa kosketteluissa? Vaikka luvalla jakaen siinä ei mitään pyhää enää ole.
Vaan jokainen puristelu ja muu herättää myös pelon siitä, mitä muuta mies saattaa tehdä, raivostuuko ja vetää turpaan, jos antaa palautetta, lähteekö perään vainoamaan, ottaako kurkkuotteeseen ja työntää sormet sisään "kostoksi" ja "opettaa olemaan" jne. Sen lisäksi, että on itsessään ahdistavaa, jos joku tuntematon tulee puristelemaan. Jotenkin en usko, että miehet pelkäisivät puristelevaa naista samalla tavalla. Paitsi ehkä silloin kun ero valta-asemassa on muutoin merkittävä eli naisella on muuta valtaa, vaikka fyysistä voimaa ei olekaan. Esimerkiksi nainen on merkittävässä esimiesasemassa ja nuori kundi harjoittelijana tms.
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Erittäin tärkeää on aloittaa keskustelu myös siitä, että naiset usein väittävät jälkeenpäin raiskaukseksi jotain sellaista, mikä ei raiskaus ollut. Ei näitäkään tapauksia voi lakaista maton alle.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin tärkeää on aloittaa keskustelu myös siitä, että naiset usein väittävät jälkeenpäin raiskaukseksi jotain sellaista, mikä ei raiskaus ollut. Ei näitäkään tapauksia voi lakaista maton alle.
Hyvä nosto! Laitapa lanka pystyyn sille, tärkeä aihe.
Miehet tosi usein on pelkästään seksin perässä. Kun seksi on saatu niin nainen ei kiinnosta tippaakaan sen jälkeen. Nainen loukkaantuu ja syyttää raiskauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Ihanaa ettet ole. Minä olin viimeksi tällä viikolla asiakastilaisuudessa, jossa mies antoi minulle kortin ja sanoi että tuonnäköinen voi ottaa yhteyttä ihan missä asioissa vaan. Hehe haha. Olipa hauskaa. Osasin onneksi itse pienen kakistelun jälkeen sanoa, että otan jos otan, ja silloinkin työasioissa. Ei ole röhöttävä repe, mutta en saanut olla vain töissä ja ammatillisessa asemassani rauhassa, ja se rassaa. Olisi se ollut mukavaa, jos vieressö olleilla kollegoilla (miehet) olisi ollut jotain sanoja käytössä tuohon tilanteeseen. En oikein itsekään tiedä mitä ne olisi. Hienoa jos sellaisia voisi yhdessä miettiä.
Lapsena ihan sivistyneissä piireissä on kyllä kuultu vaikka ja mitä. Eikä minun tarvitse niitä toistaa tai todistella, eikä sinunkaan tarvitse ettet ole kuullut. Hyvä jos vain toisiamme uskomme.
Miten ihmeessä sinun ja sinuun ihastuneen miehen välinen tilanne kuuluisi sivullisille miehille? Puuttuuko itse, jos joku nainen "väärässä paikassa" tekee aloitteen miehelle? Väärä paikka voi sitten olla ihan mikä vaan.
Minustakin liioiteltua, jos saa ulkonäköön liittyvän kohteliaisuuden, vitsikkään. Miksi naiset tekee itsestään niin itsetärkeitä? Tuon voi ohittaa ihan hymyllä. t. Kokenut nainen
Kuten sanoin, niin tavallaan itsekin pisti sen sinne hälläväliä limaisuuden laariin. Mutta olen tosiaan ollut tilanteessa jossa tuo heh heh kommentti johti perseen puristamiseen myöhemmin illalla. Silloin en sanonut mitään siinä ensimmäisen tilaisuuden tullen, olin nuorempi ja häkellyin. Nyt sitten kakistelin sen että otan yhteyttä jos otan, mutta työasioissa. Kyllä tämä tyyppi viinilasi kädessään jatkoi tiirailuaan mutta eipä enää lähestynyt. Varmaksi en voi tietää tämän ihmisen kohdalla mitään, mutta luulenpa että ensimmäinen puristelu olisi jäänyt kokematta jos siihen heh heh kommenttiin olisi puututtu.
En ole tärkeä. Miksipä olisin. Mutta haluaisin itse määrittää kuka minuun koskee tai että mitä minulle tapahtuu muiden ihmisten toimesta.
Tietenkin jokaisella pitää periaatteessa olla oikeus koskemattomuuteen. Toisaalta kun minua naiset kähmineet olen ottanut sen lähinnä aloitteena, minkä voin torjua. Ei ole kertaakaan käynyt mielessä, että se olisi miesvihaa tai että jonkun pitäisi sivusta siihen puuttua.
No en usko että välttämättä olet usein joutunut pelkäämään että tämä ahdistelija lähtee perääsi? Mutta koskeminen ilman lupaa olisi musta sellainen mihin pitäisi ja voisi naisetkin puuttua. Meillä tuossa toiveessa on yleensä se turvan takaisin saaminen, kyllä sitä loppuillan katselee selkänsä taakse, hankkii taksin ovelle, soittaa kaverille missä menee jne.
Teinipoikana reilillä espanjalainen aikuinen homo tarttui perseeseen. Samoin vähän myöhemmin vaihtarina Espanjassa homot olivat puskassa runkkaamassa mua katsellen ja tulivat perässä kaduilla ja puistoissa.
Suomessakin käyneet käsiksi, mutta silloin olen ollut jo sen verran vahva, että olen uskonut pärjääväni ja olenkin saanut kätensä kammettua irti itsestäni. Niin ja Aasiassa totta kai uimahalli täynnä perässä pisuaarille tulevia minihomoja. Ja Yrjönkatu tietenkin oma kokemuksensa.
En tiedä olisiko näihin pitänyt jonkun puuttua kun ei kuitenkaan kukaan väkisin ottanut? Mutta mitä feministit ajattelevat homoahdistelijoista? Saunan taakse fägärit? Olisiko aika antaa näile homoille turpiin, kuten yhdessä kommentissa taidettiin vaatia vastaaville heteroille? Ei ole ainakaan feministien vaatimuksia aiheesta kuulunut.
Joo, tarkoitin osin sillä ”pelolla perään lähtemisestä” myös sitä osa-aluetta että paljon on pelottanut se että näin käy. Pelko syntyy siitä että tietää että ei ole tarpeeksi vahva puolustautumaan vaan tarvitsee apua. Eihän kukaan ole vaikka aseen edessä, mutta naiset ei oikeastaan koskaan ole.
Nuohan on ihan kamalia tilanteita eikä sellaisia pitäisi joutua kenenkään kestämään. Mua ehkä vähän häiritsee kun olet niin kärkäs, oletat vastakkainasettelua ja äärimielipiteitä. Vaikea keskustella kun ei ole tuollaista itsellä.
Se on kehittynyt tässä nykyisessä keskusteluilmapiirissä netissä ja vähän muunkin median vuoksi. Täällä lähtökohta on, että vastassa on mielisairas telaketjufeministi, jonka kanssa täytyy olla jyräävän kärkäs. Se on myös koko homman suola.
Pahoitteluni josja kun jäit syyttömänä rintamien väliin.
Joka tapauksessa en traumatisoitunut noista homoista. En ole edes ajatellut noita pitkään aikaan. Silloin teinipoikana tilanne sai hetkeksi vähän tärisemään, mutta pääasiassa siitä sai hauskan tarinan kavereille.
Ehkä tämä kertoo jotain miesten ja naisten eroista suhtautumisessa ahdisteluun tai limaisiin, liian kärkkäisiin aloitteisiin? Tai sitten tämä kertoo vain minusta. Ehkä naisilla elää edelleen syvällä keskiajan kunniakulttuuri, missä menettävät pyhimpänsä luvattomissa kosketteluissa? Vaikka luvalla jakaen siinä ei mitään pyhää enää ole.
No ymmärrän, että minun tapani selviytyä näistä ei ole ainoa oikea, eikä kaikilta voi vaatia samaa. Silti omat kokemukseni selittävät sitä, että en jaksa lähteä niin vakavissaan mukaan siihen, että naista pelottaa pepun puristaminen. Toki se on tuomittavaa ja voin mennä akuutissa tilanteessa naista auttamaan, mutta en ala kulkemaan silmät ympäriinsä skannaten voidakseni syöksyä ennaltaehkäisemään tilanteita.
Joo eipä mitään. Mutta laitetaan vähän sokeria sinne suolan joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Tämä ei ole totta. Monella miehellä on tytär tai useampi ja ottaa hyvin vakavasti ajatuksen että he joutuisivat seksuaalirikoksen uhriksi. Moni mies menee aivan tolaltaa ja haluaa tappaa sen joka näin on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko viimein aika kohdistaa katse tekijöihin??
Aivan liian kulunut hokema "tytöille nyt vaan aina tapahtuu" vaikka mikään ei "vaan tapahdu" vaan teoilla on aina tekijä.
Ja mahdollistajiin.
Heitäkin nimittäin on. Eräässäkin tapauksessa tiedän useamman henkilön tienneen niin paljon, että tiesivät paheksua touhua kovin sanakääntein selän takana, mutta siihen se sitten jäi ja touhu vaan jatkui. Kun asia sitten lävähti lehtien otsikoihin, koko homma lakaistiin maton alle ja oltiin niin kuin ei koskaan oltaisi tiedetty yhtään mitään mistään.
Milloin näistä asioista aletaan puhua niinkuin ne ovat ja tunnistetaan se että myös miehiin kohdistuu seksuaalista väkivaltaa? Onko tässä nyt käynyt niin että sitä ei pidetä minään kun miestä ahdistellaan, mutta sitä pidetään kun naista ahdistellaan. Jo näiden eriarvoistaminen on iso syypää moneen
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Sinä ihan tosissasi väität ettei minua isänä kiinnosta omien tyttärieni elämä? Olisiko nyt taas juuri niin että sinä et halua hyväksyä kuinka paljon olen jo tälle syksylle tehnyt töitä yläaste ikäisen tyttöni hyväksi siinä asiassa että poika häntä kiusaa. Äitiänsä ei ole lainkaan kiinnostanut vanhempainillat, eivät vanhempainvartit, mutta minua isänä kiinnostaa.
Voisi aloittaa siitä, että media alkaa pikkuhiljaa ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, eikä vaan automaattisesti sensuroi ja piilottele aina kun kyseessä on median omat porukat ja kavereita suojellaan loppuun asti.
Kuten tässäkin tapauksessa kyse on tv-ohjelmasta ja tuotanto on ollut aika hiljaa eikä media kysy tai osoittele kavereitaan. Enemmänkin asiaa piiloteltiin vuosia aktiivisesti taas kerran. Nytkin esillä on lähinnä ohjelman juontaja eikä tuotanto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Sinä ihan tosissasi väität ettei minua isänä kiinnosta omien tyttärieni elämä? Olisiko nyt taas juuri niin että sinä et halua hyväksyä kuinka paljon olen jo tälle syksylle tehnyt töitä yläaste ikäisen tyttöni hyväksi siinä asiassa että poika häntä kiusaa. Äitiänsä ei ole lainkaan kiinnostanut vanhempainillat, eivät vanhempainvartit, mutta minua isänä kiinnostaa.
Kiitos sinulle. Tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Tämä ei ole totta. Monella miehellä on tytär tai useampi ja ottaa hyvin vakavasti ajatuksen että he joutuisivat seksuaalirikoksen uhriksi. Moni mies menee aivan tolaltaa ja haluaa tappaa sen joka näin on tehnyt.
Niin, totuus on aivan päinvastainen. Miehetkin ylikorostavat naisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Niihin suhtaudutaan tunteellisesti, ehkä ns. ritarillisuuden muistona.
Naisten suojelu yhdistääkin "sukupuolineutraaleja" feministejä sekä konservatiivimiehiä ja siksi tuomiot ja kohu näistä on ihan absurdilla tasolla verrattuna muuhun rikollisuuteen.
No en minä nyt todellakaan pidä seksuaalirikoksia moraalisesti oikeutettuina, vaikka mies olenkin. Saatan olla sitä mieltä, ettei katsekontaktin hakeminen tai keskustelun avaaminen ole ahdistelua, mutta se on ihan toinen juttu.
Kun meillä nyt on aika lailla tuore seksuaalirikoslainsäädäntö, ja sen nojalla myös nostetaan syytteitä, on aika vähän mitä yhteiskunta voi enää tehdä. Ja olen aika vakuuttunut siitä, ettei poikani koskaan syyllistyisi ahdisteluun, on sitä sen verran vahvasti sekä isän että äidin toimesta aikanaan ohjeistettu.
Mitä muuta minun halutaan tämän asian vuoksi tekevän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko, että asiaan tulee koskaan korjausta, koska miehet eivät pidä seksuaalirikoksia lainkaan edes rikoksina. Joko eivät usko, että sellaisia ylipäätään tapahtuu tai eivät välitä, koska eivät koskaan itse joudu sellaista kokemaan. Vaikea ylläpitää sellaisen teon rangaistavuutta, jota suuri osa kansasta (vieläpä se osa, jossa potentiaaliset tekijät) pitää moraalisesti oikeutettuna. Tämä ei tule koskaan muuttumaan on niin syvällä miesten geeneissä tämä käytös.
Sinä ihan tosissasi väität ettei minua isänä kiinnosta omien tyttärieni elämä? Olisiko nyt taas juuri niin että sinä et halua hyväksyä kuinka paljon olen jo tälle syksylle tehnyt töitä yläaste ikäisen tyttöni hyväksi siinä asiassa että poika häntä kiusaa. Äitiänsä ei ole lainkaan kiinnostanut vanhempainillat, eivät vanhempainvartit, mutta minua isänä kiinnostaa.
En tiedä, kuka olet, enkä tiedä tilanteestanne. En vastannut mihinkään sinun aikaisempaan kirjoitukseesi. Puhuin asiasta yleisesti ja puhuin seksuaalirikoksista, en koulukiusaamisesta. Se on toki oma ongelmansa. Hienoa, että sinua vanhempana kiinnostaa oman lapsesi asiat.
"Mutta tässäkin asiassa tulee näkyviin juuri se, että on aina helpompaa kääntää huomio uhreihin ja vaatia heitä muuttamaan käytöstään jotenkin ja etsiä heistä vikaa ("hei mutta miksette puhu miehiin örkkeihin, jotka tekee väkivaltaa sekä naisille että miehille."
Tässähän sekoitetaan eri ihmiset. En minä Mira Luotia vaadi kesken käsittelyn puhumaan miesuhreista mitään. Sen sijaan myötäjuoksijansa, feministit, jotka tapauksen varjolla haluavat tehdä yleistyksiä miessukupuolesta ja alleviivata juuri naisia uhreina ovat vihollisen asialla.