Miten rauhoitat itsesi jos sinua jännittää jokin asia?
Kommentit (156)
Jos se asia on vaikka heti aamusta niin ajattelemalla että vuorokauden kuluttua koko homma on ohi ja on helpottunut olo että hoiti asian
Vierailija kirjoitti:
Vetämällä käteen.
Aika paljon alanuolia ottaen huomioon että toiminta vapauttaa aivoissa dopamiinia ja sitä myöten rentouttaa.
Toiset ottavat aineet purkista, toinen aktivoi omalla toiminnallaan kroppaansa vapauttamaan hyviä aineita.
Keinoja on monta. Aina ei toimi yksittäinen. Tässä muutamia:
- meditointi esim. Youtube controlled meditation ja siitää sitten..
- mindfullness tekniikat: sano 5 asiaa jotka näet, sano 4 asiaa johon voit koskea, sano 3 asiaa jotka voit kuulla, sano 2 asiaa jotka voit haistaa, jne...
- kehon viilentäminen, esim. Kylmälle parvekkeelle ilman liiempiä vaatteita..
- kysymällä itseltäsi mitä pelkäät tai mikä on pahin asia mitä voi käydä...
- kirjoittamalla asian ylös paperille sen saa joskus pois mielestä....
- keskittymällä johonkin täysin muuhun.. täyttämällä mielen siis muulla asialla, tämä voi joskus olla huono juttu, varsinkin jos on ihan burnoutin partaalla...
- aiheuttamalla itselleen kipua joka pakottaa olemaan läsnä nykyhetkessä, esim. Makaa lattialla legopalikan päällä (tämä on vähän advanced metodi, ja käytän itse vain harvoin)
Meditointi on keinoista yksinkertaisin mutta sitä tulee harjoittaa parikertaa päivässä että oppii rauhoittamaan mielen sen avulla. Menee viikko pari oppia ja alkuun voi tuntua hölmöltä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tartu lääkkeisiin ku sitä vaikeampi on saada onnistumisen kokemuksia siitä että itse pärjää. En halua mihinkään lääkeoravanpyörään.
Turha sitä on mennä kerta toisensa jälkeen jonnekin epäonnistumaan. Ei sekään ole hyvästä. Pienet pamit etukäteen ja rento olo vaikka neuvoteltaisiin kymmenien miojoonien arvoisista sopimuksista duunissa.
nopea apu tämä ei ole mutta lukekaa kirja caffeine blues siellä faktaa nro1.drug
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti paniikin oireet johtuu mitä suurimmassa määrin vääränlaisesta hengityksestä. Jännittynyt ihminen vetää keuhkoihin liikaa ilmaa, kun yrittää hengittää "enemmän". Sitten se muuttuu pintahengitykseksi, todellinen ongelma on se ettei keuhkoja pysty puhaltamaan tyhjiksi. Niin kauan kuin keuhkot on lähes täynnä ilmaa ja yrität vetää sinne lisää, et pysty rauhoittumaan vaan paniikki pahenee ja tuntuu tukehtumiselta.
Ratkaisu: vedä keuhkot niin täyteen kuin pystyt, pidätä hengitystä 5-10 sekuntia ja kas, keuhkot tyhjenevät kuin itsestään ja henki kulkee uudelleen. Samalla koet jännityksen helpottavan.
Harjoittele tuota myös silloin kun et jännitä ja opit käyttämään sitä oikein.
Sen jälkeen suorituksesi paranee kerta kerran jälkeen, kun saat parempia kokemuksia tilanteista ja lopulta olo on jo helppo kaikissa tilanteissa.
Jos ongelma on tosi vaikea, kannattaa mennä lääkäriin, pyytää lääkkeet ja terapiaa. Niitä on turha pelätä. Parempi hakea ongelmiin ratkaisut kuin vältellä elämää.
T. Ex-paniikkiongelmainen
kofeiini aiheuttaa lopulta paniikkikohtaukset
jännitys kuuluu elämään, jos sitä tunnetta pyrkii saamaan kokonaan pois, niin asetat itsesi vielä pahempaan stressikierteeseen kun et onnistu. Mielenterveystalon sivuilla on ahdistukseen( jota jännitys myös tavallaan on) omahoitovinkkejä. Ikävä totuus on se että tilanteiden välttely ei ahdistusta ainakaan paranna, päinvastoin pahentaa, sillä aivot oppivat että välttelemällä voi muka välttää tuskaa eli reagoivat seuraavan kerran vielä pahemmin. Siedätys siis toimii täälläkin eli mieli ja kroppa oppii, että asioista kyllä selviää vaikka kuinka jännittäisi. Ja ei jännitys ei tunnu kivalta oikein kenestäkään, mutta on osa elämää. Tämä ei siis tietty tarkoita, että pitää lähteä vaaratilanteisiin hakeutumaan mielensä koulimistarkoituksessa, mutta normaalin elämän altistuksia on pakko tehdä.
Silitän koiraani. Jos koira ei ole paikalla niin ajattelen koiraani ja sitä miltä sen turkki tuntuu kädessäni. Koiran silittäminen tutkitusti vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja vapauttaa oksitosiinia joka tuottaa rauhallisen ja turvillisen olon.
Itselläni on jännittäjätaustaa jo lapsuudesta, ja vaihdellen pahempia kausia myös teini-ikäisenä ja joissakin aikuisuuden vaiheissa. Olen kokeillut lähes kaikkea mahdollista, ja saanutkin jotain helpotusta esim. mielikuva- ja kognitiivisen käyttäytymisterapian harjoitteista.
Nyt miltei viisikymppisenä hain kuitenkin apua työterveydestä, ja sain välittömästi Propral-reseptin. Yksi tabletti noin tuntia ennen esiintymistä riittää, ja tarvitsen näitä korkeintaan pari kertaa kuukaudessa. Tämähän ei ole rauhoittava eikä poista jännitykseen liittyvää (etukäteis)ahdistusta, mutta nyt voin luottaa siihen, ettei jännittämiseni näy päällepäin ja olen tilanteessa hallittu. Kuulun niihin, joilla esim. äänen vapina on hyvin erottuva - vaikka esim. jännitysoppaissa aina todetaan, etteivät muut muka huomaisi jännitystä.
Vedän syvään henkeä ja maadoitan itseni.
Ajattelen kannustavia asioita siitä mikä jännittää. Ei muuta.
On oma itsensä.
Hengittäminen, tanssiminen, voimaharjoittelu, pyöräily ja yrttitee.
Vierailija kirjoitti:
Propral
Samoin, auttaa punasteluun ja käsien tärinään. Olen sairaalloisen ujo esiintymään, mitä joudun tekemään työelämässä. Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksimiannos Imodiumia.
Aiheutat suolentukkeuman
Oletko hullu
20 vuotta on tullut vaikean IBS:n kanssa selviydyttyä Imodiumin voimalla, kertaakaan ei ole suoli tukkeutunut. Eihän siitä toki pidemmän päälle hyvä olo tule, ja luojan kiitos nykyään saa etäillä omassa rauhassa kotona, ei vatsakaan vaivaa juuri ikinä eikä lääkettä tarvitse kuin erityistapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Propral
Nämä on näitä, jotka on aina opetettu että apu tulee ulkopuolelta: niksapusseista, tupakasta, bissestä, savuista, lääkkeistä, Olanzapiinistä, sossusta. Ei kannata kokeilla mitään limbisen järjestelmän rauhoittamista, kun aina ulkopuolelta vaan.
Sitten on taas näitä ihmisiä, joka vaan ovat luonteeltaan ylimielisiä ja mielelllään kääntävät asiat niin, että pääsevät ajattelemaan mahdollisiman halveksien ja ikävästi toisista heitä negaten.
Vierailija kirjoitti:
Hengitä 4 sek sisään, 4 sek ulos. Armeijan kikka.
Noup, pidempi uloshengitys rsuhoittaa hermostoa ja sydämenlyöntejä. 4 sisään vähuntään 6 ulos.
Tai kolmiohengitys on vielä parempi laske aluksi vaikka viiteen sisäänhengittäessä, 5 ulos, 5 hengittämättä, toista kunnes tunnet aika pian että voit laskea pidempään esim seitsemään tsi kahdeksaan, sitten jopa 10 sisään 10 ulos 10 hengittämättä. Itse olen päässyt kerran kotona selälläni maaten erittäin rauhoittavassa tilanteessa kun olin aloittamassa su iltana joogaa 15, 15, 15.
Miksi mä tapaamista jännittäisin?
Ehkä vaan en välitä kanssaihmisistä.
Tapaamiset on ohi nopeesti, turha niitä jännittää. Mua ei ainakaan kiinnosta kanssaihmiset pskan vertaa, joten en heitä myöskään mieti joten ei jännitäkään.
Jos on hermostuttava, paha elämänvaihe meneillään, minua auttaa pitkä, nopeatahtinen kävelylenkki. Jos taas yksittäinen, hyvin jännittävä tapahtuma edessä, minulta tulee väkisin oksennus. Tuo oksenraminen ei ole kuulemma erityisen harvinainen reaktio edes kokeneilla muusikoilla tai näyttelijöillä.