Miten rauhoitat itsesi jos sinua jännittää jokin asia?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Kysymystekniikka (Interrogative Self-Talk)
Sen sijaan, että jankuttaisit itsellesi "Minä pystyn tähän", käännä lause kysymysmuotoon.
Kysy itseltäsi: "Pystynkö minä tekemään tämän?"
Aivojen reaktio: Kysymys aktivoi aivot automaattisesti etsimään perusteluja ja muistoja aiemmista onnistumisista (esim. "Kyllä pystyn, koska olen harjoitellut tätä satoja kertoja"). Tämä rakentaa aidompaa itsevarmuutta kuin pelkkä tyhjä tsemppilause.
Mulla se sanoo "en vaan v ttu pysty!"
En mitenkään, koska tiedän, että mitä lähemmäs tapaamista mennään, niin rauhoitun. Mennessä ei jännitä enää yhtään.
Muuten taas, jos joku asia ahdistaa ihan todella paljon, lähden metsään. Heti helpottaa.
Oikeasti paniikin oireet johtuu mitä suurimmassa määrin vääränlaisesta hengityksestä. Jännittynyt ihminen vetää keuhkoihin liikaa ilmaa, kun yrittää hengittää "enemmän". Sitten se muuttuu pintahengitykseksi, todellinen ongelma on se ettei keuhkoja pysty puhaltamaan tyhjiksi. Niin kauan kuin keuhkot on lähes täynnä ilmaa ja yrität vetää sinne lisää, et pysty rauhoittumaan vaan paniikki pahenee ja tuntuu tukehtumiselta.
Ratkaisu: vedä keuhkot niin täyteen kuin pystyt, pidätä hengitystä 5-10 sekuntia ja kas, keuhkot tyhjenevät kuin itsestään ja henki kulkee uudelleen. Samalla koet jännityksen helpottavan.
Harjoittele tuota myös silloin kun et jännitä ja opit käyttämään sitä oikein.
Sen jälkeen suorituksesi paranee kerta kerran jälkeen, kun saat parempia kokemuksia tilanteista ja lopulta olo on jo helppo kaikissa tilanteissa.
Jos ongelma on tosi vaikea, kannattaa mennä lääkäriin, pyytää lääkkeet ja terapiaa. Niitä on turha pelätä. Parempi hakea ongelmiin ratkaisut kuin vältellä elämää.
T. Ex-paniikkiongelmainen
TSEMPPAAAN ITSEÄNI PSyykkisesti. Esim- jos olen Lintsillä ja pelottaa menn' johonkin hurjaan laitteessen esim. Taigaan
Mietin kuinka en voi olla ainoa ihminen, joka ei tästä selviä. Inssiajo jännitti, mutta sitten muistin yhden työkaverin, joka sitkeästi kävi inssissä varmaan ainakin15 kertaa ja sai sen kortin ja päätin, että jos hän (ja moni muukin) on onnistunut, onnistun minäkin, ei se ole mahdoton homma. Toimii monen asian kanssa.
Menen ja hoidan homman.
Jos meni vihkoon, niin vedän seuraavana perjantaina kännit.
Vierailija kirjoitti:
Vetämällä käteen.
Vedä siellä työhaastattelussa niin terveet saa paikan mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Propral
Nämä on näitä, jotka on aina opetettu että apu tulee ulkopuolelta: niksapusseista, tupakasta, bissestä, savuista, lääkkeistä, Olanzapiinistä, sossusta. Ei kannata kokeilla mitään limbisen järjestelmän rauhoittamista, kun aina ulkopuolelta vaan.
Mulla on joskus sellainen ajatus, että vaikka pian tapahtuva asia tuntuu ihan mahdottomalta, niin joka tapauksessa huomenna tähän aikaan se on ollut jo aikapäivää sitten ohi. Aika liikkuu koko ajan, ei siihen tilanteeseen jää kiinni. Se tosiaan menee ohi, ihan väkisin. Olen saanut siitä jonkinlaista rauhaa.
Hyväksymällä jännityksen, eikä niin ettei sitä saisi olla. Itsemyötätunnon opetteleminen. Sen ymmärtäminen että todella moni muukin jännittää vaikkei se heistä näy. Olen kuullut monta kertaa itsekin että vaikutan hyvin rauhalliselta, hyväntuuliselta ja "kootulta" vaikka olen ollut sisäisesti täyspaniikissa! On kestänyt kauan tajuta ettei se oikeasti näy ulospäin JA moni muukin on hyvä peittämään ne pelon tunteet. Semmoista se on kun on joutunut jo lapsena siihen oppimaan, varmasti todella yleistä. Pokerinaama pitää vaikka mitä tapahtuisi vaikka itsestä kuinka tuntuu että nyt kaikki näkee miten peloissani olen.
Käyn läpi keskittymistä vaativan rentoutusohjelman.
Propralilla ennen, nyt bisoprololi, koska Propral aiheutti hengenahdistusta. Ja päälle kaikki tapaamiset pitää tietää hyvissä ajoin ja pitää saada hyvät unet ennen. Pitää myös henkisesti valmistautua tuollaisiin "tapaamisiin" tuntemattomien tai jopa tuttujen kanssa, jos pitää matkustaa julkisilla saati vielä pahimpaan ruuhka-aikaan, välillä jopa sukujuhliin saa ottaa beetasalpaajan.
Vierailija kirjoitti:
Maksimiannos Imodiumia.
Aiheutat suolentukkeuman
Oletko hullu
Näköjään lapsena opittu tapa vaikka pelottaisi kuinka. Myöhemmin kun se jännitys laukeaa niin tulee itku.
Otin nuorempana bentsodiatsepiineja, kuten alpratsolaamia, minun kohdallani ne toimivat tosi hyvin. Ihmiset ovat erilaisia, joillekin auttaa hengitysharjoitukset, minulle auttoi lääkitys.
Nykyään en enää jännitä juuri mitään enkä tarvitse enää mitään lääkkeitä.
Tämä mullakkn.