Miten rauhoitat itsesi jos sinua jännittää jokin asia?

Valmistautumalla hyvin, esitän kotona koko esitelmän useaan kertaan itsekseni sivu kerrallaan. Tämän jälkeen on usein aika hyvä olo kun tiedän että ei haittaa vaikka jotain unohtuu, powerpointista näkyy kyllä mitä voi seuraavaksi sanoa.

Parhaat psyykkauskeinot perustuvat oman vireystilan säätelyyn, sisäisen puheen ohjaamiseen ja onnistumisten visualisointiin. 

Erota tunne faktoista: Jos mielesi sanoo "Epäonnistun", vastaa itsellesi: "Tämä on vain jännityksen nostattama ajatus, ei fakta."

Rakentava sisäinen puhe (Self-talk)

Uhka vs. haaste: Älä näe tilannetta uhkana, jossa voit menettää jotain. Päätä nähdä se haasteena, jossa voit testata rajojasi ja oppia uutta.

Ei auta mikään vaikka on lääkitys ja terapiataustaa. Voi kun löytäisinkin jonkun keinon tähän. Jokaikinen asia mikä tapahtuu ja on vain vähänkään normaalista arjestani poikkeavaa saa aikaan univaikeuksia, vatsan väänteitä ja ripulia.

Hengittämiseen keskittyminen.

Mantran toistaminen mielessä esim. Namo Amitabha.

Kysymystekniikka (Interrogative Self-Talk)

Sen sijaan, että jankuttaisit itsellesi "Minä pystyn tähän", käännä lause kysymysmuotoon.

Kysy itseltäsi: "Pystynkö minä tekemään tämän?"

Aivojen reaktio: Kysymys aktivoi aivot automaattisesti etsimään perusteluja ja muistoja aiemmista onnistumisista (esim. "Kyllä pystyn, koska olen harjoitellut tätä satoja kertoja"). Tämä rakentaa aidompaa itsevarmuutta kuin pelkkä tyhjä tsemppilause.

Psyykkaus ei ole aina positiivista tsemppaamista, vaan joskus se on epämukavuuden sietämistä ilman, että menee paniikkiin.

Huomaa ja nimeä: Jos mieleesi tulvii negatiivisia ajatuksia ("En pysty tähän", "Tämä sattuu liikaa"), nimeä ne neutraalisti: "Ahaa, tuolla on epäilyksen ajatus" tai "Tämä on lihasväsymyksen tunne".

Älä taistele vastaan: Anna tunteen tai kivun olla olemassa, mutta älä anna sille valtaa ohjata tekemistäsi. Jatka suoritusta tunteesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei auta mikään vaikka on lääkitys ja terapiataustaa. Voi kun löytäisinkin jonkun keinon tähän. Jokaikinen asia mikä tapahtuu ja on vain vähänkään normaalista arjestani poikkeavaa saa aikaan univaikeuksia, vatsan väänteitä ja ripulia.

Yritä suhtautua kehon reaktioon myötätuntoisesti ja neutraalisti: "Ahaa, kehoni yrittää suojella minua poikkeavassa tilanteessa ja siksi vatsa vääntää. Se on ikävää, mutta vaaratonta, ja se menee ohi."

Suurin virhe on alkaa stressata itse stressioireista (esim. "Voi ei, taas mun vatsa toimii näin, enkä varmaan saa ensi yönä unta"). Tämä luo noidankehän.

Oon jännittänyt nyt viikon ja itkenyt joka päivä. Kannattaako lähettää se typerä kiitoskirje työhaastattelun jälkeen ”kiitos tapaamisestamme, odotan mielenkiinnolla rekrytointinne tuloksia” vai onko vaan parempi olla hiljaa ja odottaa? Viikko mennyt jo! 

Kirjoita huolet ulos aivoista: Ota paperia ja kirjoita ylös kaikki katastrofiskenaariot, joita pelkäät tapahtuvan. Kun ne ovat paperilla, ne menettävät osan tehostaan.

Suunnittele "Entä jos" -ratkaisut: Kirjoita jokaisen huolen viereen käytännön ratkaisu. (Esim. "Entä jos vatsa menee sekaisin kesken tilaisuuden? -> Otan Immodiumia etukäteen / Katson valmiiksi missä on lähin vessa.") Tämä antaa aivoille kontrollin tunteen, mikä vähentää stressivastetta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoita huolet ulos aivoista: Ota paperia ja kirjoita ylös kaikki katastrofiskenaariot, joita pelkäät tapahtuvan. Kun ne ovat paperilla, ne menettävät osan tehostaan.

 

Suunnittele "Entä jos" -ratkaisut: Kirjoita jokaisen huolen viereen käytännön ratkaisu. (Esim. "Entä jos vatsa menee sekaisin kesken tilaisuuden? -> Otan Immodiumia etukäteen / Katson valmiiksi missä on lähin vessa.") Tämä antaa aivoille kontrollin tunteen, mikä vähentää stressivastetta.

Hyviä neuvoja! Kiitos!

Pari viinapaukkua auttaa aina.

Vierailija kirjoitti:

Oon jännittänyt nyt viikon ja itkenyt joka päivä. Kannattaako lähettää se typerä kiitoskirje työhaastattelun jälkeen ”kiitos tapaamisestamme, odotan mielenkiinnolla rekrytointinne tuloksia” vai onko vaan parempi olla hiljaa ja odottaa? Viikko mennyt jo! 

Tehdäänkö niin että huomenna lähetät sen kiitoskirjeen. Tämän takia huomenna että voit "vapaana" alkaa viikonlopun viettoon. Ehkä viikko onkin hyvä viive kiitoskirjeelle. Muistutat heitä kivasti olemassaoloistasi.

Lähetä se kirje. Älä mieti asiaa enempää.