Hesarissa juttu DI-koodarista joka menetti mielenterveytensä tekoälyn vuoksi
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmisen työt ovat tulevaisuudessa olla tekoälyn assistentti.
Ei ole mitään työtä. Tekoäly voi luoda miljoonia agentteja. Yksikin agentti on ihmistä pätevämpi.
Ei todellakaan ole. Nehän töppäilee kokoajan.
Ootko koskaan edes käyttäny teko älyä?
Tekoälyhysteria on taas kerran sitä, että ihmiset jotka on liian tyhmiä johtamaan yhtään mitään kuvittelee että voi säästää kaikki palkkakulut palkkaamalla vaan tekoälyn tekemään kaiken firmassaan/virastossaan/toimistossaan. Täähän ei onnistu alkuunkaan noin, muttei nuo tiedä asiasta edes sen vertaa että ymmärtäisivät miten vähän tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmisen työt ovat tulevaisuudessa olla tekoälyn assistentti.
Ei ole mitään työtä. Tekoäly voi luoda miljoonia agentteja. Yksikin agentti on ihmistä pätevämpi.
Ei todellakaan ole. Nehän töppäilee kokoajan.
Ootko koskaan edes käyttäny teko älyä?
Kokeilin kerran 2021 ei osannut laskea ärriä strawberryssä. Eli ei oo mihinkään näistä tekoälyistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tulee olemaan kova paikka etenkin näille kovatuloisille. Monen espoolaisen DI:n osaaminen on hetkessä nollan arvoista. Siinä on sitten kova paikka kun joutuu arvioimaan oman asemansa uusiksi.
Ei se nollan arvoista ole tai sitten henkilö ei ole kyllä alun perinkään kummoisia juttuja tehnyt. Sovelluskehitys on aika paljon muutakin kuin sen pelkän koodin kirjoittamista. Varsinkin jos on DI. Se on arkkitehtuureja ja kehitysprosesseja ja -menetelmiä. Kyllä se on yleensä DI joka nimenomaan organisaatiossa vie organisaation AI-aikaan ja kehittää ne prosessit miten organisaatiossa tullaan kehittämään AI-avusteisesti asioita.
Tämä oli fronttikoodari. JS-mies
Hmm. Kuitenkin meitä on paljon koodareita, joilla ei ole vastaavia ongelmia. Itse mielelläni luopuisin koko työstäkin, ja uskon että tulevaisuudessa ihmiset ei tee juurikaan töitä vaan elävät perustulolla, johon rahat saadaan verottamalla tekoälyn ja robottien työtä ja pääomia.
Mutta niin, mulle tekoäly on tehnyt työn vaan kivammaksi kuin ennen. Ei tarvi jaksaa keskittyä siihen pilkunviilaamiseen koodin kanssa, vaan voi luonnollisella kielellä kertoa tekoälylle mitä tarvitaan, sitten katsoa mitä se tuotti, ehkä ehdottaa muutoksia tai hyväksyä sellaisenaan. Eihän se ihmiselle ole mitenkään järin luonnollista tuottaa jotain pikkutarkkaa syntaksia kaarisulkeineen ja puolipisteineen tuntikaupalla päivässä. Hienoa, että tekoäly pystyy nykyään hoitamaan sen puolen.
Mutta toki, varmaan monen "erityisyys" on juuri syntynyt siitä, että pystyy tuollaiseen työhön, ja silloin tekoälyn tulo voi olla omalle identiteetille iso isku. Mulle itse koodaus on aina olltu vain välttämätön paha, jota pystyn tekemään, mutta olen aina pitänyt tympeänä ja oikeastaan ihmiselle sopimattomana.
Vanha sanonta on "Anna hevosen ajatella, sillä on isompi pää". Mä mielelläni ajatten, että annan tekoälyn ajatella, sillä on isompi pää 😂 Ja nautiskelen rennosta työelämästä, niin kauan kuin sitä riittää. Sen jälkeen nautiskelen tuilla elämisestä jos työ menee.
Eipä tuo kaukana itseltäkään ole. Miettikää miltä tuntuu kun olet ensin koko lapsuutesi ja nuoruutesi harrastanut tietotekniikkaa, opiskellut sitä ja työskennellyt alalla hyvin pitkään. Itsekin olen ollut alalla jo 26 vuotta, nyt sitten täysin osaamattomat tontut keulivat, kuinka saavat tehtyä hienoja sovelluksia tuosta noin vaan. Siis samanlaisia joita joutui joskus ohjelmoimaan 3 kuukautta, nyt sellaisen saa parissa tunnissa hieman vaan kirjoittelemalla ja vieläpä selvästi parempana.
Tuntuu ihan kuin olisi täysin hyödytön. Hirvittää kylläkin katsoa kun noiden sovellusten tekijät eivät muuten osaa yhtään mitään ja ovat ihan pihalla kun pienikin ongelma tulee. Ehkä on vielä toivoa ja itselläkin jokin virka vielä.
Vierailija kirjoitti:
"Antin ydinosaamista on käyttöliittymäkoodaus, eli niin sanottu frontend-koodaus. Siinä määritellään esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun käyttäjä klikkaa nappia tai täyttää lomakkeita verkkosivustolla.
”Mutta tämä on koodaustyönä kaikista eniten tulilinjalla. Helppo automatisoida"
Kait tuota mekaanista hommaa tekee jokainen. Sen osaamisen pitäisikin olla siinä, että muotoilee käyttöliittymistä mahdollisimman paljon sillä softalla työntekoa helpottavan ja datan esittämistä selkeyttävän jopa niille jotka ei ole alan eksperttejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Antin ydinosaamista on käyttöliittymäkoodaus, eli niin sanottu frontend-koodaus. Siinä määritellään esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun käyttäjä klikkaa nappia tai täyttää lomakkeita verkkosivustolla.
”Mutta tämä on koodaustyönä kaikista eniten tulilinjalla. Helppo automatisoida"
Kait tuota mekaanista hommaa tekee jokainen. Sen osaamisen pitäisikin olla siinä, että muotoilee käyttöliittymistä mahdollisimman paljon sillä softalla työntekoa helpottavan ja datan esittämistä selkeyttävän jopa niille jotka ei ole alan eksperttejä.
Mutta tuo on käyttöliittymäsuunnittelijan työtä. Ei frontend-koodarin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Antin ydinosaamista on käyttöliittymäkoodaus, eli niin sanottu frontend-koodaus. Siinä määritellään esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun käyttäjä klikkaa nappia tai täyttää lomakkeita verkkosivustolla.
”Mutta tämä on koodaustyönä kaikista eniten tulilinjalla. Helppo automatisoida"
Kait tuota mekaanista hommaa tekee jokainen. Sen osaamisen pitäisikin olla siinä, että muotoilee käyttöliittymistä mahdollisimman paljon sillä softalla työntekoa helpottavan ja datan esittämistä selkeyttävän jopa niille jotka ei ole alan eksperttejä.
Tuohon on useimmissa projekteissa eri henkilöt, palvelumuotoilijat tai UI/UX designerit. Se koodari vaan koodaa.
Kuinka paljon tekoäly on kehittynyt vuodesta 2021 vuoteen 2026?
Tekoälyn kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Vielä vuonna 2021 tekoäly oli monella tavalla melko rajoittunut. Se pystyi kirjoittamaan tekstiä, vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja tuottamaan ohjelmakoodia, mutta teki usein virheitä eikä ymmärtänyt monimutkaisia asioita kovin hyvin. Vuonna 2026 tilanne on täysin erilainen.
Vuonna 2021 yksi maailman kehittyneimmistä kielimalleista oli GPT-3. Se oli aikanaan merkittävä teknologinen saavutus, mutta nykyisiin tekoälyihin verrattuna sen kyvyt olivat vaatimattomat. GPT-3 saattoi esimerkiksi epäonnistua yksinkertaisissa päättelytehtävissä, unohtaa keskustelun asiayhteyden tai keksiä virheellisiä vastauksia.
Nykyiset tekoälyt pystyvät ratkaisemaan huomattavasti vaikeampia matemaattisia ongelmia, kirjoittamaan monimutkaisia ohjelmistoja, analysoimaan kuvia ja käsittelemään suuria tietomääriä. Ne osaavat myös käyttää erilaisia työkaluja ja suorittaa tehtäviä, jotka vaativat useita peräkkäisiä työvaiheita.
Erityisen merkittävää on tekoälyn päättelykyvyn kehittyminen. Aikaisemmat kielimallit olivat pitkälti hyviä ennustamaan, millainen teksti sopisi seuraavaksi. Nykyiset järjestelmät pystyvät tämän lisäksi hyödyntämään monivaiheista päättelyä ja tarkistamaan ratkaisujaan. Vaikka ne tekevät edelleen virheitä, ero vuoden 2021 järjestelmiin on valtava.
Kehitystä voidaan havainnollistaa myös ohjelmoinnin avulla. Vielä muutama vuosi sitten tekoäly pystyi ratkaisemaan vain pienen osan vaativista ohjelmistokehityksen testeistä. Nykyiset järjestelmät onnistuvat jo huomattavassa osassa tällaisia tehtäviä. Joillakin mittareilla kehitys on ollut yli kymmenkertaista muutamassa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekoäly olisi kaikissa asioissa kymmenen kertaa älykkäämpi, sillä älykkyyttä ei voida mitata yhdellä luvulla.
Mielestäni kaikkein kiinnostavinta on kehityksen nopeus. Ihmiskunnan historiassa monet suuret teknologiset muutokset ovat tapahtuneet vuosikymmenten aikana. Tekoälyn kohdalla olemme nähneet erittäin suuria muutoksia vain viidessä vuodessa.
Jos kehitys jatkuu voimakkaana, vuonna 2030 tekoäly saattaa olla jälleen aivan eri tasolla kuin nykyään. Se voi mahdollisesti auttaa tekemään tieteellisiä löytöjä, kehittämään lääkkeitä, suunnittelemaan teknologiaa ja automatisoimaan suuren osan nykyisistä tietotyön tehtävistä.
Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kehitys välttämättä jatku tasaisena. Tekoälyllä on edelleen merkittäviä heikkouksia, eikä kukaan voi varmasti ennustaa, millaisia järjestelmiä tulevaisuudessa rakennetaan.
Vuoden 2021 ja vuoden 2026 tekoälyjen välinen ero osoittaa kuitenkin yhden asian: teknologia voi kehittyä hämmästyttävän paljon hyvin lyhyessä ajassa.
Jos tekoäly on kehittynyt näin valtavasti vain viidessä vuodessa, millainen maailma meitä odottaa seuraavan viiden vuoden kuluttua?
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Kuitenkin meitä on paljon koodareita, joilla ei ole vastaavia ongelmia. Itse mielelläni luopuisin koko työstäkin, ja uskon että tulevaisuudessa ihmiset ei tee juurikaan töitä vaan elävät perustulolla, johon rahat saadaan verottamalla tekoälyn ja robottien työtä ja pääomia.
Mutta niin, mulle tekoäly on tehnyt työn vaan kivammaksi kuin ennen. Ei tarvi jaksaa keskittyä siihen pilkunviilaamiseen koodin kanssa, vaan voi luonnollisella kielellä kertoa tekoälylle mitä tarvitaan, sitten katsoa mitä se tuotti, ehkä ehdottaa muutoksia tai hyväksyä sellaisenaan. Eihän se ihmiselle ole mitenkään järin luonnollista tuottaa jotain pikkutarkkaa syntaksia kaarisulkeineen ja puolipisteineen tuntikaupalla päivässä. Hienoa, että tekoäly pystyy nykyään hoitamaan sen puolen.
Mutta toki, varmaan monen "erityisyys" on juuri syntynyt siitä, että pystyy tuollaiseen työhön, ja silloin tekoälyn tulo voi olla omalle identiteetille iso isku. Mulle itse koodaus on aina olltu vain välttämätön paha, jota pystyn tekemään, mutta olen aina pitänyt tympeänä ja oikeastaan ihmiselle sopimattomana.
Vanha sanonta on "Anna hevosen ajatella, sillä on isompi pää". Mä mielelläni ajatten, että annan tekoälyn ajatella, sillä on isompi pää 😂 Ja nautiskelen rennosta työelämästä, niin kauan kuin sitä riittää. Sen jälkeen nautiskelen tuilla elämisestä jos työ menee.
Tuet poistetaan
Kvantti teoria...