Lue keskustelun säännöt.
HS :"Nuorista miehistä ollaan huolissaan: Eero, Erik ja Taito kertovat nyt, miksi heidän elämässään ei tapahdu mitään"
25.10.2026 |
Erik jäi vuosi sitten työttömäksi. ”Voi mennä kaksi vuotta, että ei löydä mitään.”
Kun Eerolle tulee riita, hänen päässään sumenee. Hän ei ymmärrä, mistä hänen vihansa tulee.
Taito on eksyksissä. ”Nyt ei oo ainakaan mitään haaveita tai toiveita.”
Kuluvana vuonna on kannettu huolta muun muassa poikien ja nuorten miesten asunnottomuudesta, lihavuudesta, machoilusta, mielenterveydestä, oppimistuloksista, rasismista, syrjäytymisestä, tuloista, uhkapelaamisesta, väkivallasta ja yksinäisyydestä. Yleensä viitataan tilastoihin. Ja niitähän riittää.
Tilastotieto kertoo: Nuorten miesten kokemus osallisuudesta on viime vuosina heikentynyt. Vuonna 2024 joka seitsemäs pari–kolmekymppinen mies koki erittäin heikkoa osallisuutta.
Taitolla todettiin lapsena adhd, mutta teininä avun hakeminen on ollut vaikeaa.
Eerollakin on keskittymisvaikeuksia. Digilaitteet eivät helpota asiaa.
Erik ei ole innoissaan ajatuksesta, että pitäisi palata koulunpenkille. Hän on aina pitänyt pänttäämistä tylsänä. Mieluummin hän tekee töitä käsillään. Nyt hän toivoo lumisadetta. Talveksi on sovittu keikkatyö lumenauraajana.
https://www.hs.fi/feature/art-2000012263256.html
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan vain nuorten miesten pahasta olosta. Ihan samalla tavalla nuorilla naisilla on huono olo. Töitä ei ole, aika menee somessa. Kavereita nähdään ja käydään kahvilla, mutta elämä on hyvin pinnallista. Meillä 17- ja 19- vuotiaat nuoret naiset ja kun seuraan heitä niin ei kyllä kauhean hyvämieli tule.
Olen samaa mieltä. Mielestäni tässä ketjussa pitäisi puhua nimenomaan naisten pahasta olosta, koska miehet kyllä pärjäävät, eikä heidän asiat ole lainkaan huonosti. Nuorten naisten irrallisuus yhteiskunnasta, kun he käyvät kahvilla ja tapaavat ystäviään, on huolestuttavaa juuri siksi että he viettävät niin paljon aikaa somen kautta, kuitenkaan saavuttamatta mitään henkilökohtaisessa elämässään.
Miehet kuitenkin pystyvät tekemään esimerkiksi somen kautta töitä, kuten etätöitä, tai esimerkiksi ohjelmistokehitystä, mutta suurin osa naisista ei sitä pysty tekemään koska heidän tekemänsä työ on käytännönläheistä ja ihmisläheistä, kuten esimerkiksi hoivatyö. Ei sitä voi laittaa nettiin ja someen.
Ite ratkaisin tämän vaihtamalla ohjelmistoalalle.
Mikä on sun tekosyysi?
N30
Opiskelin ekonomiksi. Nyt pyörittelen niitä rahoja joita ennen piti käydä anelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää meidän tasa-arvon ihannemaa on tehnyt sen, että tytöt on suositumpia, ja valitaan töihin poikia ennen, sukupuolensa vuoksi. Lisäksi meillä on pilkunviilaajat ja raamienpalvojat laivaa ohjaamassa, kun pitäisi kehittää ja luoda uutta, kaikin voimin.
Miesten turhautuminen ei juuri ihmetytä. Todella epäreilua kohtelua saavat.
Olisko lähdettä näin painavalle väitteelle?
Vierailija kirjoitti:
Miksi meidän pitäisi olla huolissamme jostain 20+ miehistä?
Rintamalle vaan.
Öööh,
koska Teitä puolustaa enenevästi vähenevä joukko kantasuomalaisia miehiä joita järjestelmä potkii järjestelmällisesti päähän. Jo työttömänä pysyminen vaatii keskitasoa paremmat digitaalisien palveluiden osaamisen taidon eikä sitä voi tehdä kuuden keppanan voimalla kuten persujen liukuhihna-töitä voi. Järjestelmästä kehittyy taatusti äo-testi ja tietenkin kielikoe maahanmuuttajille että osaako käyttää työmarkkinatoria riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti kun ihminen ei vastaakkaan enää työkkärin tiskin takana työttömän ohjaamisesta vaan tekoälyn kautta toimiva palvelusovellus.
Te itse olette juppioikeisto Suomessa se vähemmistö joka sotapsykooseissaan nuolee Donaldin ahteria toivoen " maailman koulukiusaajalta" isoveljellistä suojaa Pahalta Idältä.
Nämä paikkaansa löytämättömät nuoret miehet joista ette halua ottaa koppia,ovat heitä jotka tulevat rakentamaan tätä maata pitempään kuin me keski-ikäistyvät sedät ja tädit ja pian vanhoja gubbeja torin reunalla olevat tekevät. Kun näiltä nuorilta sumutetaan varallisuus ja tulevaisuus Paremmille Ihmisille, on selvää että myrsky ei pysy vuosikausia vesilasissa aivan kuten viikonloppuna Ranskassa on käynyt. Kurjistaminen ei voi jatkua ikuisuuksia.
Suomen pitäisi olla edelleen hyvinvointiyhteiskunta (jonka rakenteita on toki modifioitava järkevästi ja kestävästi tulevaisuutta ajatellen jota ei voi ohjata Ek, bisnes-koijarit eikä kultalusikat siihen suuntaan jossa vain heille tuleva kopiokone-raha yhteiskunnasta on tärkeää: jokainen ihminen on tärkeä kun hän osallistuu tähän yhteiskuntaan yhteisen edun mukaisesti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuluvana vuonna on kannettu huolta muun muassa poikien ja nuorten miesten... mielenterveydestä"
Kantaisivat huolta ennemmin nuorten naisten mielenterveydestä, kun muutama viikko sitten oli uutisissa, että nuorista naisista on kolmannes saanut Kela-tukia mielenterveysperusteisista syistä!
Kuten sanoit, ne saa sentään tukea ja apua.
Saisi ne miehetkin mutta kun ne ei hae. Ei niitä naisiakaan kukaan kotoa terapiaan hae, ihan itse pitää aktiivisesti hakea apua. Pleikan peluu, päihteet ja puhelin kiinnostaa miehiä, ei terapia. Sitten syrjäydytään ja katkeroidutaan kun mistään ei tule mitään.
Olet 100% väärässä. Miehet hakee, mutta kun he eivät saa apua. Tuo on ihan tutkittu juttu. Kun mies yrittää hakea mielenterveysongelmiin apua, hänet sysätään vain terveyskeskuksesta ulos purkki kädessä ja sanotaan koita pärjätä. Kun nainen menee samasta aiheesta valittamaan, hänet ohjataan psykpolille keskusteluhoitoon ja avun piiriin. Naiset, erityisesti hyvätuloisten vanhempien, naiset, saavat myös monta kertaa helpommin KELAn tukemaa psykoterapiaa, kun taas edes hyvätuloisten perheiden pojat eivät meinaa saada edes sitä!
Eikä tuo ole edes mikään outo juttu.
Hyvä esimerkki oli tuossa sinun kommenttia aikaisemmin ollut kommentti, jossa äiti kertoi että hän ja hänen miehensä olivat potkaisseet ”pleikkapelaajan” ulos kotoa ja että isä oli kantanut korvasta pojan hankkimaansa työpaikkaan.
Samassa tilanteessa olevaa tyttöä ei olisi kannettu korvasta pihalle ja töihin, vaan hänet olisi viety terapiaan ja voivoteltu päälle.
Minä nuorena miehenä olen saanut juuri tuota ”työterapiaa”, kun olisin tarvinnut oikeaa terapiaa. Jopa mielenterveystoimistossa, kun olin niin heikossa kunnossa etten enää kyennyt edes ymmärtämään lukemaani tekstiä, oli ensimmäinen hoitokeino heillä se että minun täytyy hakea töitä! Se oli siis heidän ensimmäinen hoitonsa! Hain töitä ja sain silloin töitä, mutta ei se minun mielenterveyttäni parantanut.
Samaan aikaan eräs nainen johon tutustuin hieman myöhemmin, oli saanut mm. Terapian lisäksi, henkilökohtaisen avustajan joka istui hänen kanssaan koulussa jotta hän saisi opiskelut käyntiin. Minun ”terapia” taas oli päättynyt välittömästi kun olin saanut työtä, ihan vaan siksi että kun olin töissä, en yksinkertaisesti ehtinyt mihinkään mielenterveystapaamisiin. Vasta sitten kun olin ollut imeskelemässä haulikonpiippua, myös terveydenhoidossa ymmärrettiin että ”ai, se oli noin vakavaa”, vaikka nämä samat terveydenhuollon edustajat olivat tehneet testin jonka tulos oli ollut ”psykoottisesti masentunut”.
Jatkan tästä kohta.
Hieno oivallus.
Lisään tähän, että tuo kohtelu on oikeasti karhun palvelus myös tytöille.
Normivetoisesta kasvatuksesta pitäisi siis päästä eroon, koska siinä ihminen yksilönä jää kohtaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Vaikea sanoa heistä. Oma poika aloitti 12-vuotiaana lakan keruulla. Sitten keräsi korvasieniä, teki halkoja ja pieniä maalaustöitä ja puusavottaa. Yhtenä kesänä sai osuuskaupalta kesäharjoittelujakson. Mansikkapellollakin ollut kahtena kesänä. Mitäpä neuvoisit, että poika tekisi nyt 18-vuotiaana lukiolaisena kun ei kahteen kesään ole töitä löytynyt?
Sinä et ole ainoa kirkasotsainen työn sankari vaikka taidat niin kuvitella. Töitä ei nyt nuorille kerta kaikkiaan ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikien täytyy ottaa itse vastuu elämästään. Niin me tytötkin tehdään. Olen itse 20 v,isäpuoli alkoholisto ja isä käytti huumeita. Olen ollut auna yksinäinen ainoa lapsi, vanhemmat olleet pois viikonloput 12 v alkaen. Olen ollut masentunut 16 v asti. Nyt lääkkeet käytössä,en ole muuta apua saanut. Pakko yrittää käydä harjoittelussa päiväkodissa jotta pääsisi opiskelemaan. Vaikeaa ja yksinäistä tämä on. Noilla pojilla oli kavereita?
T: N 20
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Vaikea sanoa heistä. Oma poika aloitti 12-vuotiaana lakan keruulla. Sitten keräsi korvasieniä, teki halkoja ja pieniä maalaustöitä ja puusavottaa. Yhtenä kesänä sai osuuskaupalta kesäharjoittelujakson. Mansikkapellollakin ollut kahtena kesänä. Mitäpä neuvoisit, että poika tekisi nyt 18-vuotiaana lukiolaisena kun ei kahteen kesään ole töitä löytynyt?
Sinä et ole ainoa kirkasotsainen työn sankari vaikka taidat niin kuvitella. Töitä ei nyt nuorille kerta kaikkiaan ole ollut.
Marjapellolle pääsee kyllä. Pääsi viime kesänäkin. Samoin lehtiä jakamaan haetaan koko ajan ihmisiä ja puhelinmyyntiin. Itse jaoin lehtiä polkupyörällä johon oli kiinnitetty kori 14 v tyttönä. En ole työn sankari mutta olen aloittanut noista töistä,nyt olen lastenhoitaja päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Vaikea sanoa heistä. Oma poika aloitti 12-vuotiaana lakan keruulla. Sitten keräsi korvasieniä, teki halkoja ja pieniä maalaustöitä ja puusavottaa. Yhtenä kesänä sai osuuskaupalta kesäharjoittelujakson. Mansikkapellollakin ollut kahtena kesänä. Mitäpä neuvoisit, että poika tekisi nyt 18-vuotiaana lukiolaisena kun ei kahteen kesään ole töitä löytynyt?
Sinä et ole ainoa kirkasotsainen työn sankari vaikka taidat niin kuvitella. Töitä ei nyt nuorille kerta kaikkiaan ole ollut.
Osapäiväistä siivoustyötä löytyy, porrassivousta myös. Itse siivosin toimistoja 3 x vko lukiolaisena ja siitä pääsin kesätöihin kokopäivätyöhön siivoamaan. Koulun ohella tein 2-3 tuntia illassa siivousta. Kotisiivoukset ovat myös yksi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
nämä tyypit tarvitsee perusduunia ilman koulutusta ja palkkaa jolla elää. Ne työt mitkä on ulkomaalainen halpatyövoima ja digitaalisaatio ym leikkaukset vieneet.
Tämähän se on. Vielä 2000-luvulla vähän heikommat pojat pääsivät varastolle, raksalle, kauppaan tai siivoamaan. Ei tarvinnut syrjäytyä.
Nyt ne hommat ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet menevät lähinnä ulkolaisille, joten heikot pojat jäävät kotiin sossutukien varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoustyön kokemuksesta oli hyötyä kun pääsin lukion jälkeen päiväkotiin laotoshuoltajaksi. Siitä sain työkokemuspisteitä amk: hon sairaanhoitajaksi ja pääsin opiskelemaan. Aloin aika nopeasti tehd sairaala- apulaisen töitä ja olin laitoshuoltajana erikoissairaanhoidossa. Lapsuudenperheessä molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja,mitään tukea en vanhemmilta saanut edes lukioon päästessä. Ei meillä ollut aina edes ruokaa kotona.
Kaiken täytyy lähteä itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nämä tyypit tarvitsee perusduunia ilman koulutusta ja palkkaa jolla elää. Ne työt mitkä on ulkomaalainen halpatyövoima ja digitaalisaatio ym leikkaukset vieneet.
Tämähän se on. Vielä 2000-luvulla vähän heikommat pojat pääsivät varastolle, raksalle, kauppaan tai siivoamaan. Ei tarvinnut syrjäytyä.
Nyt ne hommat ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet menevät lähinnä ulkolaisille, joten heikot pojat jäävät kotiin sossutukien varaan.
Osapäiväistä siivoustyötä löytyy edelleen. Ilmoituksia vaikka kuinka. Siitä kannattaa aloittaa niin saa suosituksia kokopäivätyöhön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi meidän pitäisi olla huolissamme jostain 20+ miehistä?
Rintamalle vaan.
Joo hienoa omat suomalaiset nuoret miehet rintamalle, ma...mu pojat jää tänne meidän naisten kanssa siviiliin, HIENOA ja niiiin turvallista!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nämä tyypit tarvitsee perusduunia ilman koulutusta ja palkkaa jolla elää. Ne työt mitkä on ulkomaalainen halpatyövoima ja digitaalisaatio ym leikkaukset vieneet.
Tämähän se on. Vielä 2000-luvulla vähän heikommat pojat pääsivät varastolle, raksalle, kauppaan tai siivoamaan. Ei tarvinnut syrjäytyä.
Nyt ne hommat ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet menevät lähinnä ulkolaisille, joten heikot pojat jäävät kotiin sossutukien varaan.
>vähän heikommat pojat
Neki hakkais sut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia nuoria miehiä on ollut vuosisatojen ajan. Isäni on nuorin viidestä veljeksestä (syntyneet 40 ja 50 luvuilla), ja minun lapsuudessani oltiin harva se viikko jotenkin auttelemassa isän veljiä elämässä eteenpäin. Olivat käyneet kouluja vain kolme luokkaa, ei mitään ammattikoulutusta, elämä oli hunningolla talvet ja kesällä reipastuivat silloisiin pätkätöihin. Isä ja yksi veljistä olivat nk kunnon ihmisiä, perhe, koti, vakituinen työ. Kolme veljistä tuurijuoppoja.
Oma veljeni kuoli 23 vuotiaana huumeisiin, taustana työttömyyttä ja kodittomuutta. Serkku meni oman käden kautta mielenterveysongelmiin.
Ei ollut tuolloin nykyhallitusta, eikä edellistäkään. Ei ollut pleikkoja tai kännyköitä.
Näitä kohtaloita on ollut AINA!
Tämä. Ei mitään uutta. Itse valmistuin lukiosta keskellä ysärin lamaa ja väitän että silloin syrjäytymistä oli paljon enemmän. Myös itsareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko nämä miehet vaikka miettiä menevänsä tanssikursseille, kieliä oppimaan tai vapaaehtoistoimintaan? Sitä kautta voi hyvinkin löytyä nainen elämään!!
Voisivat ja varmaan miettivätkin.
Mutta, sinäkään et ymmärrä sitä että pelkkä miettiminen ei riitä. Pitäisi oikeasti osata mennä sinne. Sinä kuvittelet että asioita vain tehdään ja sitten ne tapahtuu, koska sinulle on opetettu niin. Mutta, sellaisen lapsen elämä ei toimi noin, joka on saanut kaiken valmiina ja jonka elämää ja kehitystä ei ole ohjattu, jolle ei ole neuvottu mitään tai jota ei ole opetettu lainkaan.
Esimerkiksi omat vanhempani eivät vieneet minua koskaan mihinkään. He eivät opettaneet minulle mitään taitoja. Kaikki tuli kyllä valmiina pöytään, mutta minä itse en osannut mitään. Olin hyvä koulussa, mutta ei koulu valmista elämään! Ei koulussa kukaan opettanut sitä miten tehdään ruokaa, pestään vaatteita, haetaan töitä, tai varsinkaan sitä että miten haetaan harrastuksiin.
Muistan koulusta nimittäin erään yhden hetken erittäin selvästi.
Olen taiteellisesti lahjakas, tosin kiitos vanhempieni, se lahjakkuuskausi tuli ja meni. Hain kirjastosta kirjoja joissa opetettiin maalausta ja piirtämistä, mutta ei kaikkea voi oppia vain kirjoja lukemalla. Eräällä piirustustunnilla näin eräällä tytöllä todella upean pilvimaiseman ja kun meillä pojilla oli ollut yhä edelleen niitä nurkka-aurinkoja ja pumpulipilviä sinisellä pohjalla, tuo nainen teki aitoja pilviä parilla kolmella värillä. Kun kysyin että missä hän on sen oppinut, hän kertoi että käy taidekursseilla.
Vasta silloin tajusin että on olemassa taidekursseja.
Mutta, kun koko elämäni ajan vaatteet olivat ilmestyneet kaappiin, ruokaa oli tullut naaman eteen jne, minä kuvittelin, aivan kuten muutkin miespuoliset kaverini, että äidit jotenkin etsii harrastuksia lapsille! Niin minä sitten kouluaikani istuin hiljaa ja toivoin ja odotin että äiti sellaista ehdottaisi että minäkin pääsisin taidekursseille oppimaan. Sitä päivää ei koskaan tullut.
Vasta aikuisena ymmärsin missä tuo kasvatusmetodi menee vikaan. Pojat yleensä ovat laumasieluja jotka palloilevat ryhmissä. Ryhmässä he näyttävät siltä niinkuin osaisivat jotain, vaikka todellisuudessa he eivät osaa mitään. He eivät myöskään puhu mistään tunteistaan tai oppimisestaan koska ”naisten hommat”, joten mitkään taidot eivät myöskään välity pojilta toisille, ennenkuin on jo aivan liian myöhäistä.
Tuo osaamattomuus aiheuttaa pojille ja nuorille miehille myös sen että heidän aikaisempi hyvä itsetunto tuhoutuu kerralla kun he tajuavat että joku muu osaa ja että tytöt osaavat, mutta että minä en osaa yhtään mitään.
Tässä on kyllä todella hyvää pohdintaa. Herää kysymys, missä näiden nuorten miesten isät ovat? Suomi on isättömiksi poikien maa. Isän pitäisi ohjata poikansa elämään.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko nämä miehet vaikka miettiä menevänsä tanssikursseille, kieliä oppimaan tai vapaaehtoistoimintaan? Sitä kautta voi hyvinkin löytyä nainen elämään!!
Voisivat ja varmaan miettivätkin.
Mutta, sinäkään et ymmärrä sitä että pelkkä miettiminen ei riitä. Pitäisi oikeasti osata mennä sinne. Sinä kuvittelet että asioita vain tehdään ja sitten ne tapahtuu, koska sinulle on opetettu niin. Mutta, sellaisen lapsen elämä ei toimi noin, joka on saanut kaiken valmiina ja jonka elämää ja kehitystä ei ole ohjattu, jolle ei ole neuvottu mitään tai jota ei ole opetettu lainkaan.
Esimerkiksi omat vanhempani eivät vieneet minua koskaan mihinkään. He eivät opettaneet minulle mitään taitoja. Kaikki tuli kyllä valmiina pöytään, mutta minä itse en osannut mitään. Olin hyvä koulussa, mutta ei koulu valmista elämään! Ei koulussa kukaan opettanut sitä miten tehdään ruokaa, pestään vaatteita, haetaan töitä, tai varsinkaan sitä että miten haetaan harrastuksiin.
Muistan koulusta nimittäin erään yhden hetken erittäin selvästi.
Olen taiteellisesti lahjakas, tosin kiitos vanhempieni, se lahjakkuuskausi tuli ja meni. Hain kirjastosta kirjoja joissa opetettiin maalausta ja piirtämistä, mutta ei kaikkea voi oppia vain kirjoja lukemalla. Eräällä piirustustunnilla näin eräällä tytöllä todella upean pilvimaiseman ja kun meillä pojilla oli ollut yhä edelleen niitä nurkka-aurinkoja ja pumpulipilviä sinisellä pohjalla, tuo nainen teki aitoja pilviä parilla kolmella värillä. Kun kysyin että missä hän on sen oppinut, hän kertoi että käy taidekursseilla.
Vasta silloin tajusin että on olemassa taidekursseja.
Mutta, kun koko elämäni ajan vaatteet olivat ilmestyneet kaappiin, ruokaa oli tullut naaman eteen jne, minä kuvittelin, aivan kuten muutkin miespuoliset kaverini, että äidit jotenkin etsii harrastuksia lapsille! Niin minä sitten kouluaikani istuin hiljaa ja toivoin ja odotin että äiti sellaista ehdottaisi että minäkin pääsisin taidekursseille oppimaan. Sitä päivää ei koskaan tullut.
Vasta aikuisena ymmärsin missä tuo kasvatusmetodi menee vikaan. Pojat yleensä ovat laumasieluja jotka palloilevat ryhmissä. Ryhmässä he näyttävät siltä niinkuin osaisivat jotain, vaikka todellisuudessa he eivät osaa mitään. He eivät myöskään puhu mistään tunteistaan tai oppimisestaan koska ”naisten hommat”, joten mitkään taidot eivät myöskään välity pojilta toisille, ennenkuin on jo aivan liian myöhäistä.
Tuo osaamattomuus aiheuttaa pojille ja nuorille miehille myös sen että heidän aikaisempi hyvä itsetunto tuhoutuu kerralla kun he tajuavat että joku muu osaa ja että tytöt osaavat, mutta että minä en osaa yhtään mitään.
Tässä on kyllä todella hyvää pohdintaa. Herää kysymys, missä näiden nuorten miesten isät ovat? Suomi on isättömiksi poikien maa. Isän pitäisi ohjata poikansa elämään.
Isät varmaan ovat yhä jumissa siinä omassa kovan miehen mallissaan jossa tosimies ei itke, puhu tai pussaa.
Se malli on ainut jonka he tietävät koska heillä on itsellään ollut sama tilanne. Sukupolvelta toiselle periytyvää suomalaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Kai maailmassa on vielä maita, joissa tehdään perustasoista käytännön työtä, joka ei vaadi koulutusta? Jos ja kun sellaista ei löydy Suomesta niin sitten ruvetaan järjestelmällisesti lähettämään näitä miehiä maailmalle hommiin. Maksetaan vaikka liput ja heippa. Ei me voida täällä heille työksi muuttua. (Jos siis se on se mikä heitä parhaiten auttaisi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Vaikea sanoa heistä. Oma poika aloitti 12-vuotiaana lakan keruulla. Sitten keräsi korvasieniä, teki halkoja ja pieniä maalaustöitä ja puusavottaa. Yhtenä kesänä sai osuuskaupalta kesäharjoittelujakson. Mansikkapellollakin ollut kahtena kesänä. Mitäpä neuvoisit, että poika tekisi nyt 18-vuotiaana lukiolaisena kun ei kahteen kesään ole töitä löytynyt?
Sinä et ole ainoa kirkasotsainen työn sankari vaikka taidat niin kuvitella. Töitä ei nyt nuorille kerta kaikkiaan ole ollut.
Marjapellolle pääsee kyllä. Pääsi viime kesänäkin. Samoin lehtiä jakamaan haetaan koko ajan ihmisiä ja puhelinmyyntiin. Itse jaoin lehtiä polkupyörällä johon oli kiinnitetty kori 14 v tyttönä. En ole työn sankari mutta olen aloittanut noista töistä,nyt olen lastenhoitaja päiväkodissa.
Jaa jaa. No jostain syystä ei päässyt jakamaan mainoksia, eikä Postille (SOL), sinne otettiin yhteishaastattelusta yksi vajaakuntoinen ja yksi m aa han muuttaja. Varmaan heistä sai jonkin työllistämistuen.
Mansikankeruusta teki niin huonosti rahaa, että maksoin senkin kuukauden pojalle mieluummin kirjoituksiin lukemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Vaikea sanoa heistä. Oma poika aloitti 12-vuotiaana lakan keruulla. Sitten keräsi korvasieniä, teki halkoja ja pieniä maalaustöitä ja puusavottaa. Yhtenä kesänä sai osuuskaupalta kesäharjoittelujakson. Mansikkapellollakin ollut kahtena kesänä. Mitäpä neuvoisit, että poika tekisi nyt 18-vuotiaana lukiolaisena kun ei kahteen kesään ole töitä löytynyt?
Sinä et ole ainoa kirkasotsainen työn sankari vaikka taidat niin kuvitella. Töitä ei nyt nuorille kerta kaikkiaan ole ollut.
Osapäiväistä siivoustyötä löytyy, porrassivousta myös. Itse siivosin toimistoja 3 x vko lukiolaisena ja siitä pääsin kesätöihin kokopäivätyöhön siivoamaan. Koulun ohella tein 2-3 tuntia illassa siivousta. Kotisiivoukset ovat myös yksi vaihtoehto.
Eli mitään ongelmaa ei Suomessa ole. 300'000 työtöntä saa työtä heti kun vaan hakee mansikkapellolle tai siivoamaan portaita.
?
Voi jessus sentään..
Varmaan tuijottavat pokea aamuyön pikkutunneille, eikös sen pitäis helpottaa oloa, jos kyse olis vain orkun puutteesta?
Sosiaaliset ihmissuhteet on sitten asia erikseen.
Naiset ei ole mitään kulutustavaraa, jota pitäisi olla tarjolla kaikille ukkeleille sillon kun haluavat.
Vetäkää *****een.