Lue keskustelun säännöt.
HS :"Nuorista miehistä ollaan huolissaan: Eero, Erik ja Taito kertovat nyt, miksi heidän elämässään ei tapahdu mitään"
25.10.2026 |
Erik jäi vuosi sitten työttömäksi. ”Voi mennä kaksi vuotta, että ei löydä mitään.”
Kun Eerolle tulee riita, hänen päässään sumenee. Hän ei ymmärrä, mistä hänen vihansa tulee.
Taito on eksyksissä. ”Nyt ei oo ainakaan mitään haaveita tai toiveita.”
Kuluvana vuonna on kannettu huolta muun muassa poikien ja nuorten miesten asunnottomuudesta, lihavuudesta, machoilusta, mielenterveydestä, oppimistuloksista, rasismista, syrjäytymisestä, tuloista, uhkapelaamisesta, väkivallasta ja yksinäisyydestä. Yleensä viitataan tilastoihin. Ja niitähän riittää.
Tilastotieto kertoo: Nuorten miesten kokemus osallisuudesta on viime vuosina heikentynyt. Vuonna 2024 joka seitsemäs pari–kolmekymppinen mies koki erittäin heikkoa osallisuutta.
Taitolla todettiin lapsena adhd, mutta teininä avun hakeminen on ollut vaikeaa.
Eerollakin on keskittymisvaikeuksia. Digilaitteet eivät helpota asiaa.
Erik ei ole innoissaan ajatuksesta, että pitäisi palata koulunpenkille. Hän on aina pitänyt pänttäämistä tylsänä. Mieluummin hän tekee töitä käsillään. Nyt hän toivoo lumisadetta. Talveksi on sovittu keikkatyö lumenauraajana.
https://www.hs.fi/feature/art-2000012263256.html
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella harmi että tässä ketjussa näkee ettei noilla pojilla tule olemaan toivoa. Kun on ensin yhteiskunta polkenut pojat suohon, sitten tulee vielä tämän ketjun ”asiantuntijat” ja potkii lisää pähän. Kyllä nämä ”asiantuntijat” tietää. He osaavat jopa nimetä syyt, kuten puhelimen, netin, pornon jne.
Samalla yksi esitti jopa terapiaa jolla mielenterveys korjaantuu, kuten työ, sukuloiminen ja työ.
Eivät kuitenkaan osanneet lukea että työtä on haettu ja sitä ei ole pariin vuoteen löytynyt. Luulisi että ”asiantuntijoilla” jos keillä, olisi myös lukutaitoa, mutta eihän näiltä asiantuntijoilta sellaista perustaitoa voi vaatia, sillä sehän olisi vaatinut aikoinaan opiskelua!
Itse aloitin työt mansikanpooimijana 14 vuoriaana. Sitten jaoin mainislehtiä, myön lehtiä ja olin konsulenttina kaupoissa. Sitten pääsin lipunmyyntiin ja siitä puhelinyyntiin. Lukioaikana siivosin toimisto 3x vko ja lomilla.
Mistä hommista jutun pojat ovat aloittaneet?
Eräs pojista valmistunut kiinteistönhoitajaksi, määräaikainen työ päättynyt. Toinen käynyt ammattiopiston työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen. Kesätöitä ollut lähes mahdoton saada, talvelle lupailtu lumenpudotushommia. Myönteistä oli haastateltujen poikien osalta se, ettei heillä ole päihdeongelmia. Eräällä todettu vuosia sitten ADHD, joka tuonut hankaluutensa elämän rakentamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan vain nuorten miesten pahasta olosta. Ihan samalla tavalla nuorilla naisilla on huono olo. Töitä ei ole, aika menee somessa. Kavereita nähdään ja käydään kahvilla, mutta elämä on hyvin pinnallista. Meillä 17- ja 19- vuotiaat nuoret naiset ja kun seuraan heitä niin ei kyllä kauhean hyvämieli tule.
Olen samaa mieltä. Mielestäni tässä ketjussa pitäisi puhua nimenomaan naisten pahasta olosta, koska miehet kyllä pärjäävät, eikä heidän asiat ole lainkaan huonosti. Nuorten naisten irrallisuus yhteiskunnasta, kun he käyvät kahvilla ja tapaavat ystäviään, on huolestuttavaa juuri siksi että he viettävät niin paljon aikaa somen kautta, kuitenkaan saavuttamatta mitään henkilökohtaisessa elämässään.
Miehet kuitenkin pystyvät tekemään esimerkiksi somen kautta töitä, kuten etätöitä, tai esimerkiksi ohjelmistokehitystä, mutta suurin osa naisista ei sitä pysty tekemään koska heidän tekemänsä työ on käytännönläheistä ja ihmisläheistä, kuten esimerkiksi hoivatyö. Ei sitä voi laittaa nettiin ja someen.
Tää meidän tasa-arvon ihannemaa on tehnyt sen, että tytöt on suositumpia, ja valitaan töihin poikia ennen, sukupuolensa vuoksi. Lisäksi meillä on pilkunviilaajat ja raamienpalvojat laivaa ohjaamassa, kun pitäisi kehittää ja luoda uutta, kaikin voimin.
Miesten turhautuminen ei juuri ihmetytä. Todella epäreilua kohtelua saavat.
Vierailija kirjoitti:
GTA julkaistaan kohta bleikkarille
Ja mitään muuta ei nuori mies tunnetusti tarvitse. Saa leikkiä rikasta automiestä ja käydä strippiklubilla paeten pelimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuluvana vuonna on kannettu huolta muun muassa poikien ja nuorten miesten... mielenterveydestä"
Kantaisivat huolta ennemmin nuorten naisten mielenterveydestä, kun muutama viikko sitten oli uutisissa, että nuorista naisista on kolmannes saanut Kela-tukia mielenterveysperusteisista syistä!
Kuten sanoit, ne saa sentään tukea ja apua.
Saisi ne miehetkin mutta kun ne ei hae. Ei niitä naisiakaan kukaan kotoa terapiaan hae, ihan itse pitää aktiivisesti hakea apua. Pleikan peluu, päihteet ja puhelin kiinnostaa miehiä, ei terapia. Sitten syrjäydytään ja katkeroidutaan kun mistään ei tule mitään.
Olet 100% väärässä. Miehet hakee, mutta kun he eivät saa apua. Tuo on ihan tutkittu juttu. Kun mies yrittää hakea mielenterveysongelmiin apua, hänet sysätään vain terveyskeskuksesta ulos purkki kädessä ja sanotaan koita pärjätä. Kun nainen menee samasta aiheesta valittamaan, hänet ohjataan psykpolille keskusteluhoitoon ja avun piiriin. Naiset, erityisesti hyvätuloisten vanhempien, naiset, saavat myös monta kertaa helpommin KELAn tukemaa psykoterapiaa, kun taas edes hyvätuloisten perheiden pojat eivät meinaa saada edes sitä!
Eikä tuo ole edes mikään outo juttu.
Hyvä esimerkki oli tuossa sinun kommenttia aikaisemmin ollut kommentti, jossa äiti kertoi että hän ja hänen miehensä olivat potkaisseet ”pleikkapelaajan” ulos kotoa ja että isä oli kantanut korvasta pojan hankkimaansa työpaikkaan.
Samassa tilanteessa olevaa tyttöä ei olisi kannettu korvasta pihalle ja töihin, vaan hänet olisi viety terapiaan ja voivoteltu päälle.
Minä nuorena miehenä olen saanut juuri tuota ”työterapiaa”, kun olisin tarvinnut oikeaa terapiaa. Jopa mielenterveystoimistossa, kun olin niin heikossa kunnossa etten enää kyennyt edes ymmärtämään lukemaani tekstiä, oli ensimmäinen hoitokeino heillä se että minun täytyy hakea töitä! Se oli siis heidän ensimmäinen hoitonsa! Hain töitä ja sain silloin töitä, mutta ei se minun mielenterveyttäni parantanut.
Samaan aikaan eräs nainen johon tutustuin hieman myöhemmin, oli saanut mm. Terapian lisäksi, henkilökohtaisen avustajan joka istui hänen kanssaan koulussa jotta hän saisi opiskelut käyntiin. Minun ”terapia” taas oli päättynyt välittömästi kun olin saanut työtä, ihan vaan siksi että kun olin töissä, en yksinkertaisesti ehtinyt mihinkään mielenterveystapaamisiin. Vasta sitten kun olin ollut imeskelemässä haulikonpiippua, myös terveydenhoidossa ymmärrettiin että ”ai, se oli noin vakavaa”, vaikka nämä samat terveydenhuollon edustajat olivat tehneet testin jonka tulos oli ollut ”psykoottisesti masentunut”.
Jatkan tästä kohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma tässä on että jotkut ajattelevat että nuorten naisten asema olisi jotenkin parempi
Heillä tuntuu sentään olevan aitoja ystävyyssuhteita, kun taas monilla nuorilla miehillä ei ole niitäkään tai sitten puheenaiheet pyörivät äijjjjjjätyyliin autojen, pornon, pelaamisen ja IG-missien ympärillä.
Tuohon se puhumattomuuden kulttuuri(ja tunnetaitojen puute) johtaa.
Voisivatko nämä miehet vaikka miettiä menevänsä tanssikursseille, kieliä oppimaan tai vapaaehtoistoimintaan? Sitä kautta voi hyvinkin löytyä nainen elämään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuluvana vuonna on kannettu huolta muun muassa poikien ja nuorten miesten... mielenterveydestä"
Kantaisivat huolta ennemmin nuorten naisten mielenterveydestä, kun muutama viikko sitten oli uutisissa, että nuorista naisista on kolmannes saanut Kela-tukia mielenterveysperusteisista syistä!
Kuten sanoit, ne saa sentään tukea ja apua.
Saisi ne miehetkin mutta kun ne ei hae. Ei niitä naisiakaan kukaan kotoa terapiaan hae, ihan itse pitää aktiivisesti hakea apua. Pleikan peluu, päihteet ja puhelin kiinnostaa miehiä, ei terapia. Sitten syrjäydytään ja katkeroidutaan kun mistään ei tule mitään.
Olet 100% väärässä. Miehet hakee, mutta kun he eivät saa apua. Tuo on ihan tutkittu juttu. Kun mies yrittää hakea mielenterveysongelmiin apua, hänet sysätään vain terveyskeskuksesta ulos purkki kädessä ja sanotaan koita pärjätä. Kun nainen menee samasta aiheesta valittamaan, hänet ohjataan psykpolille keskusteluhoitoon ja avun piiriin. Naiset, erityisesti hyvätuloisten vanhempien, naiset, saavat myös monta kertaa helpommin KELAn tukemaa psykoterapiaa, kun taas edes hyvätuloisten perheiden pojat eivät meinaa saada edes sitä!
Eikä tuo ole edes mikään outo juttu.
Hyvä esimerkki oli tuossa sinun kommenttia aikaisemmin ollut kommentti, jossa äiti kertoi että hän ja hänen miehensä olivat potkaisseet ”pleikkapelaajan” ulos kotoa ja että isä oli kantanut korvasta pojan hankkimaansa työpaikkaan.
Samassa tilanteessa olevaa tyttöä ei olisi kannettu korvasta pihalle ja töihin, vaan hänet olisi viety terapiaan ja voivoteltu päälle.
Minä nuorena miehenä olen saanut juuri tuota ”työterapiaa”, kun olisin tarvinnut oikeaa terapiaa. Jopa mielenterveystoimistossa, kun olin niin heikossa kunnossa etten enää kyennyt edes ymmärtämään lukemaani tekstiä, oli ensimmäinen hoitokeino heillä se että minun täytyy hakea töitä! Se oli siis heidän ensimmäinen hoitonsa! Hain töitä ja sain silloin töitä, mutta ei se minun mielenterveyttäni parantanut.
Samaan aikaan eräs nainen johon tutustuin hieman myöhemmin, oli saanut mm. Terapian lisäksi, henkilökohtaisen avustajan joka istui hänen kanssaan koulussa jotta hän saisi opiskelut käyntiin. Minun ”terapia” taas oli päättynyt välittömästi kun olin saanut työtä, ihan vaan siksi että kun olin töissä, en yksinkertaisesti ehtinyt mihinkään mielenterveystapaamisiin. Vasta sitten kun olin ollut imeskelemässä haulikonpiippua, myös terveydenhoidossa ymmärrettiin että ”ai, se oli noin vakavaa”, vaikka nämä samat terveydenhuollon edustajat olivat tehneet testin jonka tulos oli ollut ”psykoottisesti masentunut”.
Jatkan tästä kohta.
Ihmisten pitäisi ymmärtää eräs asia, joka tulee ilmi juuri tuossa erään äidin kirjoittamassa kommentissa, jossa hänen miehensä kantoi ”pleikkapelaajan” korvasta töihin.
Jos poika ei osaa hankkia työtä ja mennä koulun jälkeen töihin, tai jos hän jää ns. ”roikkumaan”, osaamatta mitään, silloin jossain on jotain pahasti vialla ja se ei ole pojan vika.
16 vuotias on vielä lapsi. Ei pojilla ole kykyjä ja taitoja ellei niitä opeteta heille. Jos poika ei osaa tehdä ruokaa, vaihtaa autonrenkaita tai siivota, se ei ole silloin pojan vika vaan vanhempien vika. Jos poika ei ole saanut oppia sosiaalisuuteen, esimerkiksi sillä tavalla että poika osaisi etsiä harrastuksia ja harrastaa, tai käydä näyttelyissä tai vaikkapa teatteriesityksissä, se ei ole pojan vika vaan vanhempien vika. Vanhempien tulee näyttää esimerkkiä ja opettaa lasta selviytymään elämästä yksin
Ellei poika osaa hakea töitä ja mennä töihin, silloin se ei ole myöskään pojan vika, vaan se on vanhempien vika!
Tuo äiti kirjoitti tuossa kommentissaan sillä tavalla että he tekivät pojalleen kaiken, ruuan, antoivat vaatteet, siivosivat jne. Mitä se poika siinä oppi? Kaappiin tuli puhtaat vaatteet, ruokaa oli pöydässä ja nyt äiti vaatii jotain kiitollisuutta pojalta, kuinka hän teki kaiken laiskurin eteen. Ensinnäkin, tuo poika ei ollut mikään laiskuri vaan hän oli vain opetettu siihen ettei mitään tarvitse osata ja se taas on täysin 100% hänen äitinsä ja isänsä harteilla.
Esimerkiksi oma äitini ei koskaan opettanut minua tekemään ruokaa. Ei edes antanut lupaa tehdä ruokaa, vaikka koulussa oli läksynä tehdä ruokaa kerran viikossa! Ensimmäinen tyttöystäväni sanoi suoraan ettei hän osaa tehdä ruokaa. Silloin vähän ihmettelin sitä ja me naureskeltiin kuinka me emme osaa tehdä ruokaa, mutta nykyään en ihmettele. Kolmas tyttöystäväni opetti minut tekemään ruokaa ja maustamaan sen.
Tuollaista poikaa ja hänen ongelmaansa kutsutaan läheisriippuvaisuudeksi, mutta se ei ole pojan syy. Se on sekä yhteiskunnan, mutta ennenkaikkea pojan vanhempien syytä! He opettavat poikansa läheisriippuvaiseksi, koska he eivät opeta häntä itsenäiseksi. Tuollaiset vanhemmat kuittaavat kaiken sillä että poika selviää kavereiden avulla. Ei selviä! Tuollainen poika päätyy opiskeluiden alettua ja loputtua yksinäisyyteen, erityisesti jos hänen kavereilleen on kotona opetettu kuinka selviytyä elämästä!
Vierailija kirjoitti:
nämä tyypit tarvitsee perusduunia ilman koulutusta ja palkkaa jolla elää. Ne työt mitkä on ulkomaalainen halpatyövoima ja digitaalisaatio ym leikkaukset vieneet.
Hoiva-alalla riittää töitä, sanottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en pääse lukemaan koko juttua, mutta aika masentavan kuuloista elämää tuon alun perusteella. Yksi sanoi valvoneensa puhelin kädessä kolmeen yöllä. Nämä digilaitteet passivoittaa nuoria. Siihen päälle energiajuomia ja mäkkiruokaa. Ei ihme jos ei jaksa mitään.
No onneksi noilla on ainakin tuo joku poikien ryhmä joka kokoontuu ihan kasvokkain.Helppoa saalista sittem miesasiainfluenssereille ja oikeistopopulisteille tykinruoaksi...käyttävät ressukoita hyväkseen sekä taloudellisesti ja emotionaalisesti.
täällä nyt oman elämänsä surkimukset puhuu ihan silkkaa pashaa koska johonkin pitää sisällä vellova katkera myrkky oksentaa.
Ymmärrän noiden nuorten väsymyksen täysin. Olin itse työtön ja vailla opiskelupaikkaa ylioppilastutkinnon jälkeen 6kk. Niin, kirjoitin 4 eximiaa ja laudaturin, mainittakoon se tässä. Asuin lisäksi uudella paikkakunnalla josta en tuntenut vielä ketään. Toimettomuus sai todella väsyneeksi parissa kuukaudessa. Aamulla ei jaksanut nousta sängystä, joten nukuin sitten iltapäivään saakka. Sitten oli illalla vaikeaa saada unta. Painoa tuli ja näin jatkuvasti painajaisia, joissa olin täysi surkimus -> itsetunto kärsi.
Menin ilmaistyöhön lopulta ja siitä se elämä alkoi kirkastua. Puoli vuotta ns työharjoittelussa, sen myötä napattu kesätyöpaikka ja seuraavana syksynä opiskelemaan. Nyt työelämässä pian neljännesvuosisadan. En voi kuin toivoa että nuoremmillekin löytyy vastaavia tilaisuuksia kuin aikoinaan mulle.
Voivoi tiedän monia itseni lisäksi jolla haasteita ollut elämässä ja silti ollut pakko pärjätä itsekseen, ei tässä sääli pisteitä jaella, nuorten ongelma on siinä että ovat saaneet kaikki liian helpolla ja sittenkun pitäisi itsenäistyä masennutaan ja keksitään diagnooseja. Eli asenne on: ei jaksa/viitsi/huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa miesvauvoilta. Ihan oikeasti, joillain on oikeitakin ongelmia. Noiden pitäisi vaan ryhdistäytyä ja tehdä elämälleen jotain.
Mitä sinä olet tehnyt elämälläsi?!
Olen sellainen jolla on oikeita ongelmia, yritän silti enkä kehtaisi valittaa tuolla tavalla. Ja todellakin pidän huolta esim. vuorokausirytmistä enkä näprää puhelinta yöllä.
Tarkoitin että pitäisi koittaa jotenkin päästä ylös sieltä missä nyt ovat, pyrkiä työllistymään ja normaaliin elämään. en siis että pitäisi jotain ihmeellistä tehdä elämällään.
No eikö siinä juuri ollut että pyrkivät työllistymään? Vähänpä tuo on vaikeaa, jos töitä ei ole
Kuule, nykyään olet yrittäjä jos edes pieraiset puolijulkisesti. Eli töitä on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan vain nuorten miesten pahasta olosta. Ihan samalla tavalla nuorilla naisilla on huono olo. Töitä ei ole, aika menee somessa. Kavereita nähdään ja käydään kahvilla, mutta elämä on hyvin pinnallista. Meillä 17- ja 19- vuotiaat nuoret naiset ja kun seuraan heitä niin ei kyllä kauhean hyvämieli tule.
Olen samaa mieltä. Mielestäni tässä ketjussa pitäisi puhua nimenomaan naisten pahasta olosta, koska miehet kyllä pärjäävät, eikä heidän asiat ole lainkaan huonosti. Nuorten naisten irrallisuus yhteiskunnasta, kun he käyvät kahvilla ja tapaavat ystäviään, on huolestuttavaa juuri siksi että he viettävät niin paljon aikaa somen kautta, kuitenkaan saavuttamatta mitään henkilökohtaisessa elämässään.
Miehet kuitenkin pystyvät tekemään esimerkiksi somen kautta töitä, kuten etätöitä, tai esimerkiksi ohjelmistokehitystä, mutta suurin osa naisista ei sitä pysty tekemään koska heidän tekemänsä työ on käytännönläheistä ja ihmisläheistä, kuten esimerkiksi hoivatyö. Ei sitä voi laittaa nettiin ja someen.
Ite ratkaisin tämän vaihtamalla ohjelmistoalalle.
Mikä on sun tekosyysi?
N30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voivoi tiedän monia itseni lisäksi jolla haasteita ollut elämässä ja silti ollut pakko pärjätä itsekseen, ei tässä sääli pisteitä jaella, nuorten ongelma on siinä että ovat saaneet kaikki liian helpolla ja sittenkun pitäisi itsenäistyä masennutaan ja keksitään diagnooseja. Eli asenne on: ei jaksa/viitsi/huvita.
Kenes vika tämä sitten on? Nuoren vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nämä tyypit tarvitsee perusduunia ilman koulutusta ja palkkaa jolla elää. Ne työt mitkä on ulkomaalainen halpatyövoima ja digitaalisaatio ym leikkaukset vieneet.
Hoiva-alalla riittää töitä, sanottiin.
On poliiseille, armeijan tyypeille ja vartijoillekin. Ja ne on vähä maskuliinisempia työpaikkoja.
Kerrottiinko tuossa jutussa ovatko saaneet seksiä naisilta? Vai onko edelleen niinku 20v sitten et 20% miehistä pyörittelee 80% naisista
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko nämä miehet vaikka miettiä menevänsä tanssikursseille, kieliä oppimaan tai vapaaehtoistoimintaan? Sitä kautta voi hyvinkin löytyä nainen elämään!!
Voisivat ja varmaan miettivätkin.
Mutta, sinäkään et ymmärrä sitä että pelkkä miettiminen ei riitä. Pitäisi oikeasti osata mennä sinne. Sinä kuvittelet että asioita vain tehdään ja sitten ne tapahtuu, koska sinulle on opetettu niin. Mutta, sellaisen lapsen elämä ei toimi noin, joka on saanut kaiken valmiina ja jonka elämää ja kehitystä ei ole ohjattu, jolle ei ole neuvottu mitään tai jota ei ole opetettu lainkaan.
Esimerkiksi omat vanhempani eivät vieneet minua koskaan mihinkään. He eivät opettaneet minulle mitään taitoja. Kaikki tuli kyllä valmiina pöytään, mutta minä itse en osannut mitään. Olin hyvä koulussa, mutta ei koulu valmista elämään! Ei koulussa kukaan opettanut sitä miten tehdään ruokaa, pestään vaatteita, haetaan töitä, tai varsinkaan sitä että miten haetaan harrastuksiin.
Muistan koulusta nimittäin erään yhden hetken erittäin selvästi.
Olen taiteellisesti lahjakas, tosin kiitos vanhempieni, se lahjakkuuskausi tuli ja meni. Hain kirjastosta kirjoja joissa opetettiin maalausta ja piirtämistä, mutta ei kaikkea voi oppia vain kirjoja lukemalla. Eräällä piirustustunnilla näin eräällä tytöllä todella upean pilvimaiseman ja kun meillä pojilla oli ollut yhä edelleen niitä nurkka-aurinkoja ja pumpulipilviä sinisellä pohjalla, tuo nainen teki aitoja pilviä parilla kolmella värillä. Kun kysyin että missä hän on sen oppinut, hän kertoi että käy taidekursseilla.
Vasta silloin tajusin että on olemassa taidekursseja.
Mutta, kun koko elämäni ajan vaatteet olivat ilmestyneet kaappiin, ruokaa oli tullut naaman eteen jne, minä kuvittelin, aivan kuten muutkin miespuoliset kaverini, että äidit jotenkin etsii harrastuksia lapsille! Niin minä sitten kouluaikani istuin hiljaa ja toivoin ja odotin että äiti sellaista ehdottaisi että minäkin pääsisin taidekursseille oppimaan. Sitä päivää ei koskaan tullut.
Vasta aikuisena ymmärsin missä tuo kasvatusmetodi menee vikaan. Pojat yleensä ovat laumasieluja jotka palloilevat ryhmissä. Ryhmässä he näyttävät siltä niinkuin osaisivat jotain, vaikka todellisuudessa he eivät osaa mitään. He eivät myöskään puhu mistään tunteistaan tai oppimisestaan koska ”naisten hommat”, joten mitkään taidot eivät myöskään välity pojilta toisille, ennenkuin on jo aivan liian myöhäistä.
Tuo osaamattomuus aiheuttaa pojille ja nuorille miehille myös sen että heidän aikaisempi hyvä itsetunto tuhoutuu kerralla kun he tajuavat että joku muu osaa ja että tytöt osaavat, mutta että minä en osaa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
jos löytyy joku helppo tehdastyö linjastolla, postinjako jne niin moni nepsy pystyy hyvin tekemään hyvää työtä, nyt ongelma on että samasta paikasta kilpailee 100 henkilöä.
jos on nepsy niin se ei parane ,vika on vamma tyylinen ei auta lukeminen tai herääminen tiettyyn aikaan.tämä kommentoijille jotka ei ymmärrä.
noikin pojat voi löytää ihan ok töitä esim.jakelukuskina, pakkaajana teollisuudessa,ei kaikkien tarvi olla pilipali maisteri ja maisteritkin on nyt työttömänä vuosia,
koko eurooppa ja jopa kiina kärsii työttömyydestä.ilmeisesti joku maalaus ja taideteollisuus alue kiinassa kärsii nyt parhaillaan kiinassa myös on pankki ja kiinteistö ala romahtanut.ei ole ainoa maa suomi jossa ongelmia.koko maailmassa on ongelmia nuorilla.china observer näkyy tubessa.
nuoret voi huonosti sekä tytöt että pojat. lapset laitetaan jo vauvana päivähoitoon heitteille ja sit jatkuu nettiselaus jo koulussa.
jotkut tiedemiehet on sitä mieltä että lapsen aivot ei kestä tätä.suosittelevat kotihoitoa ja netin rajaamista 2 tuntiin päivässä.esim amerikassa joku tiedenainen pitää mediassa asiaa esillä.
masennus voi johtua myös yhteiskunnasta ja perheen pahoinvoinnissa. 80-90 lamassa ihmiset voi paremmin jopa,kuin nyt.pahoinvointi näkyy jo katukuvassa. ihmiset on pukeutunut likaisiin rääsyihin ainakin maaseudun kunnissa. on vammaa jakävelytukea jo 40 vuotiailla. eli myös sairaanhoito ja diagnosoinnti sakkaa.työikäiset ei pääse leikkauksiin ja hoitoihin.leipäjonot koska valtio ei huolehdi omasta kansastaan,virkarikos.
soppatykit ja leipäjakelu joka kuntaan olis vähintä mitä vois olla, spr ja armeijan tyypit harjoitteleen muonitusta.
Ehkä tää kertoo jotain siitäkin, että kaikki ihmiset ei yksinkertaisesti halua tai pysty tekemään älyllisesti haastavaa työtä.
Tiedän mistä puhun, teen asiantuntijatyötä ja välillä haaveilen, että kumpa välillä sais heittää aivot narikkaan ja porata p*rsreikiä puuhevosille linjastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos löytyy joku helppo tehdastyö linjastolla, postinjako jne niin moni nepsy pystyy hyvin tekemään hyvää työtä, nyt ongelma on että samasta paikasta kilpailee 100 henkilöä.
jos on nepsy niin se ei parane ,vika on vamma tyylinen ei auta lukeminen tai herääminen tiettyyn aikaan.tämä kommentoijille jotka ei ymmärrä.
noikin pojat voi löytää ihan ok töitä esim.jakelukuskina, pakkaajana teollisuudessa,ei kaikkien tarvi olla pilipali maisteri ja maisteritkin on nyt työttömänä vuosia,
koko eurooppa ja jopa kiina kärsii työttömyydestä.ilmeisesti joku maalaus ja taideteollisuus alue kiinassa kärsii nyt parhaillaan kiinassa myös on pankki ja kiinteistö ala romahtanut.ei ole ainoa maa suomi jossa ongelmia.koko maailmassa on ongelmia nuorilla.china observer näkyy tubessa.
nuoret voi huonosti sekä tytöt että pojat. lapset laitetaan jo vauvana päivähoitoon heitteille ja sit jatkuu nettiselaus jo koulussa.
jotkut tiedemiehet on sitä mieltä että lapsen aivot ei kestä tätä.suosittelevat kotihoitoa ja netin rajaamista 2 tuntiin päivässä.esim amerikassa joku tiedenainen pitää mediassa asiaa esillä.
masennus voi johtua myös yhteiskunnasta ja perheen pahoinvoinnissa. 80-90 lamassa ihmiset voi paremmin jopa,kuin nyt.pahoinvointi näkyy jo katukuvassa. ihmiset on pukeutunut likaisiin rääsyihin ainakin maaseudun kunnissa. on vammaa jakävelytukea jo 40 vuotiailla. eli myös sairaanhoito ja diagnosoinnti sakkaa.työikäiset ei pääse leikkauksiin ja hoitoihin.leipäjonot koska valtio ei huolehdi omasta kansastaan,virkarikos.
soppatykit ja leipäjakelu joka kuntaan olis vähintä mitä vois olla, spr ja armeijan tyypit harjoitteleen muonitusta.
Ehkä tää kertoo jotain siitäkin, että kaikki ihmiset ei yksinkertaisesti halua tai pysty tekemään älyllisesti haastavaa työtä.
Tiedän mistä puhun, teen asiantuntijatyötä ja välillä haaveilen, että kumpa välillä sais heittää aivot narikkaan ja porata p*rsreikiä puuhevosille linjastolla.
Tai ajaa Scaniaa Utsjoelta Hankoon
Sivistyneessä yhteiskunnassa huono-osaisempia autetaan ja tuetaan. Toi asenne ns.heikkouteen kertoo vain äärimmäisen yksinkertaisesta ajatusmaailmasta.