Ärsyttääkö teitä ihmiset joiden elämä on mennyt hyvin ja normaalisti?
Itselläni paljon vastoinkäymisiä ja ärsyttää nähdä kadulla ihmisiä joiden elämä on mennyt hyvin ja normaalisti. Älkääkä pliis hokeko mitään ettei voi koskaan tietää mitä ne muutkin käy läpi, kyllä ihmisestä pystyy ihan muutamassa sekunnissa päättelemään onko hänen elämänsä mennyt hyvin vai ei.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Että oikein paljon vastoinkäymisiä. Sieluni itkee verta kanssasi 😢
Joillekin hikisille veeteille on vastoinkäyminen se, ettei Tinderissä tule osumaa missien kanssa. En viitsi heidän takiaan verta sydämestäni vuodattaa :D
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mutta se ärsyttää, että ne joilla on asiat hyvin valittavat joka asiasta eivätkä ole tyytyväisiä mihinkään. Kun mietin, että eivät tajua arvostaa hyvää elämäänsä.
Valittajilla ei ole mikään hyvin. Heillä on kuuppa sekaisin, kts. ap. Ap:kaan ei suostu näkemään niitä asioita jotka hänellä on oikeasti hyvin, hän keskittyy siihen mikä on huonosti ja piehtaroi siinä kuin koira paskassaan.
Ei ärsytä.
Kolme vakavaa sairautta tähän mennessä, elinsiirto, läheisten kuolemia, potkut töistä syövän vuoksi, jäin lapsettomaksi endometrioosin vuoksi jne.
Menin taksilla sairaalaan, kun elinaikaa oli syövän vuoksi alle vuosi jäljellä, kuljettaja kysyi, olenko lääkäri vai sairaanhoitaja?
Flunssa ärsyttää, koska inhoan olla kipeä.
Ei minusta näy päällepäin lapsuus alkoholisti-isän kanssa, 20 vuoden vammaisen lapsen omaishoitajuus, avioero, suhde ja ero narsistin kanssa ja oikeudenkäynnit vainoamisen takia.
Vaiko onko elämäni sittenkin mennyt hyvin kun mieli ei ole murtunut tai terveys mennyt?
Vierailija kirjoitti:
" Nähdä kadulla"? Miten sinä voit tietää, että miten kenenkin elämä on mennyt, ja millainen historia ihmisellä on takanaan? Ja kuka on sanonut, että elämän pitäisi ollakkaan helppoa. Kaikilla on omat ristinsä kannettavana.
Tämä. Ei ihmisen tarvitse olla ja näyttää miltään epäsiistiltä laitapuolenkulkijalta jos onkin ollut kovia vastoinkäymisiä. Aivan tavallisilla kansalaisilla on ja voi olla paljon raskaitakin asioita historiassaan.
Hetkellisesti voi ärsyttää, mutta se menee ohi muutamassa sekunnissa.
Joskus saatan pohtia vähän kauemmankin, kun esim. joku äiti rehentelee lapsiensa saavutuksillä (koulu, harrastukset). Todellisuudessa on kuitenkin saanut lahjaksi pohjimmiltaan kiltit, lahjakkaat ja itseohjautuvat lapset. Tietysti kasvatuskin vaikuttaa, mutta näissä tapauksissa lapset ovat pärjänneet varsin omatoimisesti. Silläkin äiti fleksaa, ettei ole koskaan tarvinnut auttaa lasta läksyissä ja aina tulee kymppejä kokeista.
Olen kyllä onnellinen heidän puolestaan, mutta rehentely ottaa vähän korvaan. Olisiko lapset pärjänneet, jos he olisivat vilkkaita, oppimisvaikeuksista kärsiviä tai heillä olisi jokin tekemistä rajoittava muu piirre?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre.
Ei pidä paikkaansa. Moni ei kestäisi yhtäkään murhetta mitä toisella on koko elämä täynnä. Kuten tuolla todettiin, sitä ei voi ymmärtää miten joidenkin kohdalle osuu lukemattomia haasteita eli sitä ei ymmärrä ennenkuin sen joutuu itse elämään.
No mutta, narsisti kuvittelee näkevänsä että muilla on kaikki paremmin :D
Entäs jos ne muut vain selviytyvät eivätkä näytä ulospäin ongelmiaan? Eivät julista elämänsä paskuutta vaan pyrkivät olemaan kuormittamatta muita sillä? Ovat voiman lähde sekä itselleen että muille sensijaan, että sinun laillasi imevät energiaa muista?
Narsistit on vampyyreja.
Osa ihmisistä kulkee autopilotilla aina uudelleen ja uudelleen samat virheet tekemällä esim parisuhteissaan. Ja sitten ihmetellään katkerana miten tässä taas näin kävi.
Ja uhriudutaan miten taas sain narsistipuolison. Kaikki syy on toisessa. Omia virheitä ei edes suostuta näkemään saati oppimaan niistä.
Elämä yhtä virheiden toistamista.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan itkuinen ja paha olo, kipuilen ja oireilen, ahdistaa ja masentaa, olen kuormittunut ja uupunut.
- Ida32, vegan
Kellariveeti go fuck yourself.
Ei ärsytä. Voimaannun hyväntuulisten ihmisten seurassa. Ikuiset valittajat saavat oman mielenkin mustumaan ja kierrän tällaiset kaukaa.
Ei ärsytä se, että toisella on asiat mennyt paremmin kuin itsellä. Hyvähän se vaan on, ettei ihan kaikilla mene kaikki asiat pieleen, kunhan ymmärtää sen, ettei kaikilla muilla elämä ole todellakaan ollut yhtä helppoa. Eli siinä menee raja, jos ns. pumpulissa kasvanut alkaa kaikkitietävänä neuvomaan toista ihmistä asioissa, joista tuolla elämää kokemattomalla henkilöllä ei ole minkäänlaista käsitystä. En osaa tosin "ärsyyntyä" heistäkään, mutta tuollaisia tyyppejä en kaveripiirini kaipaa kenkkuilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Toksinen positiivisuus sairastuttaa sitä ihmisen mieltä tällä hetkellä eniten. Pitäisi olla aina pelkästään iloinen ja kokea vain kivoja asioita. Jos et ole onnellinen, on elämässäsi jotakin vikaa. Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone.
Tolla katkeruudella sä et todenäköisesti selviä hengissä seuraavaa viittä vuotta.
Sinimusta minikyrpä, eikö?
En nyt sanoisi että ärsyttää, mutta pidän hiukan yksinkertaisina sellaisia kultapossukerholaisia, jotka kovaan ääneen hokevat ettei heille voi koskaan tapahtua asiaa X, Y tai Z, koska ovat tehneet asiat A, B ja C. Hahhah, odottakaapa vain!
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että keskustelussa on mukana ne joilla ei ole niitä haasteita.
Tai sitten sä kuvittelet harhojasi tosiasioiksi, narsistipelle.
Jokaisella on haasteita. Itselläni terveydellis-taloudellisia, mutta ei onneksi älyllis-persoonallisia eli en ole narsisti enkä ruikuttamisesta elämäntehtävän itselleni tekaissut pelkuri.
Jo edesmennyt sukulainen valitti ihan kaikesta. Aina kun kävin oli jatkuvaa valitusvirttä. Kaikki oli huonosti. Toki ollut vaikeuksia elämässä, mutta oli enemmän hyvää kuin huonoa kuitenkin. Oli todella raskaita vierailuja ja istuin vain hiljaa ja kuuntelin, kun ei olisi tajunnut vaikka kuinka olisi sanonut hyvät asiansa. Kerran kyllä rajähdin ja huusin onko sulla koskaan asiat hyvin. Siitä sai syyn pukea marttyyrinviitta päälleen ja yhyäkkiä olin itsekäs, ilkeä ja kamala ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen itkuherkkä autistinsinen ja kauhean ahistava olo 🥺.
Kellariveeti go fuck yourself.
Et todellakaan näe toisten taakkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre.
Ei pidä paikkaansa. Moni ei kestäisi yhtäkään murhetta mitä toisella on koko elämä täynnä. Kuten tuolla todettiin, sitä ei voi ymmärtää miten joidenkin kohdalle osuu lukemattomia haasteita eli sitä ei ymmärrä ennenkuin sen joutuu itse elämään.
Pitää paikkaansa, narsismin kirjo on laaja ja sen toinen ääripää on uhriutuminen. Vain minä ja vain minä raadan tätä kurjuutta, kun kaikilla muilla menee hyvin.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin.
Tämä. Paljonko vetoa että sillä on matala ferritiini ja fibromyalgia eli läskiä ja selluliittia ja sököt polvinivelet liikuntaa välttelevässä kropassa :D
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä kulkee autopilotilla aina uudelleen ja uudelleen samat virheet tekemällä esim parisuhteissaan. Ja sitten ihmetellään katkerana miten tässä taas näin kävi.
Ja uhriudutaan miten taas sain narsistipuolison. Kaikki syy on toisessa. Omia virheitä ei edes suostuta näkemään saati oppimaan niistä.
Elämä yhtä virheiden toistamista.
Itse en uskalla parisuhteita edes miettiä, koska päädyn aina huonoon tilanteeseen sitä kautta.
Terapiassa nyt sitten yritetään kaivella esiin sitä kohtaa, missä ja miksi menee aina pieleen.
Pohjalla nyt ainakin käsittämättömän huono itsetunto ja ajatus, ettei mikään hyvä maailmassa ole minua varten. Tämän ajatusmallin kanssa en lähde kokeilemaan uudestaan, en ennen kuin olisi edes vähän paremmat ajatukset itsestäni.
Sitähän nämä ovat, jotka arvottavat muut ihmiset sekunnissa vain päältä päin vilkaisten :D
"Tuo näyttää hyvältä nyt, joten hänellä on varmaan ollut helppo elämä."
Saatana, tuo on itsepetosta ja typeryyttä.
Ihminen luo itse itsensä, rakentaa egonsa ja itseluottamuksensa siltä pohjalta, mitä hänellä on käytettävissä. Vertaileminen on kaiken pahan alku ja juuri, koska siinä verrataan harhakuvaan, illuusioon muista ihmisistä. Ei kukaan koskaan pärjää harhakuvalle ja illuusiolle.
Pitää verrata oikeaan asiaan eli itseen ennen ja nyt. Rakentaa itsensä ja elämänsä hyväksi ja opetella viihtymään omissa nahoissaan, mitä se sitten vaatiikin.