Lue keskustelun säännöt.
Hoikkuus vaatii itsekuria
23.10.2026 |
Hoikkana ärsyttää kun jotkut luulee ettei tähän tarvitse itsekuria. Itse olisin painavampi jos en harjoittaisi itsekuria. Tämä hetki on hyvä esimerkki. Söin äsken vanukkaan perjantain herkuksi. Tekisi mieli ottaa toinenkin ihan helvetisti (jääkaapissa on vielä pari) mutta en ota koska en halua lihoa. Täytyy kyl tosi paljon käyttää itsekuria.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin vanukkaan jälkeen tekee toista mieli, sehän on täynnä koukuttavaa sokeria. Jos syö yhden, on vaikea olla syömättä toista. Mutta on todella helppo jättää se vanukas kaupasta ostamatta. Tai vaikka joku toinen olisi ostanut, niin on helppo olla syömättä. Sama kuin keksien kanssa - yksi on liikaa ja 10 on liian vähän.
Ei tee mieli. Eikö järkikin sano että 1 vanukas on se otettava annos vanukasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen hoikka, 165 vm ja 55 kg, ja syön mitä haluan. Mutta syön aika vähän. Tulen pienestä kylläiseksi. En oikeastaan ikinä himoitse mitään ruokaa, minulla ei ole kummoinenkaan makuaisti. En pidä rasvaisista ruuista, jo pienenä minulle tuli niistä huono olo. Esim majoneesi ja kaikki uppopaistettu ällöttää. En tykkää juustoista. En juo kaljaa enkä siideriä. Viiniä kyllä kuluu. Suklaasta tykkään mutta sekin alkaa tökkiä parin palan jälkeen. Päivässä syön yhden lämpimän aterian, se voi olla vaikka kanaa ja pastaa. Illalla syön jotain pientä, pari karjalanpiirakkaa tai sämpylän. Liikun paljon.
Et ole kovin hoikka
No mulla ei vaadi. Olen luonnostani hoikkaa tyyppiä, enkä saa juurikaan iloa syömisestä, edes ns. herkkujen syömisestä. Varmaan joku geeni on sitten erilainen kuin herkkusuilla. Uskon, että osalla kyllä vaatii itsekuria, mutta ei kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen lihava ja aivokemioihin vaikuttavat lääkkeet saatuani ymmärrän luonnollisesti hoikkia. Saan edelleen syödä niin paljon ja epäterveellisesti kuin haluan ja mielestäni en ole pahemmin mitään elämässäni muuttanut. Mutta ilmeisesti jotain on sitten muuttunut kuitenkin kun kiloja on ihan huomaamatta lähtenyt 20.
Kun käyttää laihdutuslääkettä niin vähemmän tulee syötyä. Jos syö mitä sattuu niin lähtee mukana enemmän lihasta mikä vähentää perusaineenvaihduntaa. Jos lääkkeen lopettaa niin paino nousee väistämättä lähes kaikilla. Painonpudotuksen aikana olisi hyvä huolehtia riittävästä proteiinin saannista ja tehdä lihasvoimaharjoituksia etteivät lihakset kuihdu ja iho ala roikkumaan. Jokainen tekee toki niin kuin parhaaksi näkee...
Ai. No kivat.
Itse söin eilen kolme vanukasta kun valvoin syöpäosastolla sairaan lapseni vieressä kun tämä voi huonosti. Kävin nukkumassa kotona ja lähden takaisin sairaalaan taas bussilla. Eväänä on ihan mitä mieli tekee.
Ihania ja nautinnollisia kävelylenkkejä kaikille hoikille elämän voittajille! Olkoon kruununne sädehtivät ja valovoimaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hoikka, 165 vm ja 55 kg, ja syön mitä haluan. Mutta syön aika vähän. Tulen pienestä kylläiseksi. En oikeastaan ikinä himoitse mitään ruokaa, minulla ei ole kummoinenkaan makuaisti. En pidä rasvaisista ruuista, jo pienenä minulle tuli niistä huono olo. Esim majoneesi ja kaikki uppopaistettu ällöttää. En tykkää juustoista. En juo kaljaa enkä siideriä. Viiniä kyllä kuluu. Suklaasta tykkään mutta sekin alkaa tökkiä parin palan jälkeen. Päivässä syön yhden lämpimän aterian, se voi olla vaikka kanaa ja pastaa. Illalla syön jotain pientä, pari karjalanpiirakkaa tai sämpylän. Liikun paljon.
Et ole kovin hoikka
Outoa tosiaan, ettet ole kevyempi, jos tosiaan syöt noin vähän ja liikutkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoikkuus vaatii itsekkyyttä ennen kaikkea. Minä minä minä ja minun ulkonäköni.
Mitä sössötät? Itse tykkään kävellä ja lähden mielelläni ulos ulkoilemaan. Eikä minun tarvitse koko ajan syödä. En kyttää itseäni peilistä, en laihduta, en mieti syömisiäni muuten, mutta jätän karkit ja pullat usein kauppaan. En juo limsoja, ja alkoholi maistuu minusta pahalle.
Valehtelet, urheilet itsekkäistä syistä ja pinnallisuutesi paistaa ärtymyksesi takaa. Tunnistit siis itsesi itsekkäästi vaikket sitä myöntäisikään. Valehtelemalla et peitä totuutta.
Mutsi on eläkkeelle päästyään alkanut lihomaan. Toki se siinä iässä suotakoon, mutta kun alkaa olemaan mm polvi- ja nivelkipuja ja itsekin usein toteaa että jotain pitäis tehdä ja kyselee neuvoja, näen ettei pidä itsekään kun ei jaksa samalla tavalla.
Jossain vaiheessa aktiivinen tanssiharrastus on jäänyt ja arkiaktiivisuus vähentynyt. Monta kertaa päivässä on jotain herkkua kädessä.
Kyllä mä olen hieman huolissaan eniten tuosta muutoksesta kun haluaisin pitää äidin terveenä mahdollisimman pitkään.
Kohtuullinen liikunta on aina terveydelle hyvä asia.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää just, että pitäisi jostain luopua ollakseen hoikka ym. Kun nimenomaan ei tarvitse. Älykkäänä ja lukutaitoisena ihmisenä en todellakaan halua mättää itseeni mitään prosessoitua sokeri-rasvamössöä. En voi ymmärtää miksi kukaan haluaisi tehdä niin itselleen,rakkaalleen ja vielä lapselleen. Ei sellainen ole mitään mihin pyrkiä. Kun on perusasiat kunnossa ei tarvitse pelätä niitä vanukkaita,juhla skumppia ja satunnaisia kakkupaloja. Ja ihan arjessakin voi syödä vähän pullaa, jäätelöä mitä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan tuossa se syy, että olet lihava. Vaikuttaa ilmeisesti jo aivotoimintaan. Mitä jos vähän lukisit aiheesta ja alkaisit syömään niinkuin normaali ihminen. Saattaisit näyttääkin sellaiselta. Huoh näitä idiootteja . Tänä päivänä tieto on ilmaista.
Niin, kun ei se tieto, tarvitaan itsekuria
Kunnon ysäriprovo, jossa ap yleistää oman kokemuksensa kaikkia koskevaksi. Keksikää toki lisää näitä retrepätkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillakin vaatii itsekuria ja joillakin ei. Syön mitä haluan ja olen hoikka. En edes liiku paljoa. Tarkoitus olisi nostaa painoa koska se on hiipunut hiukan turhan pieneksi. Olen lisännyt syömistä hiukan mutta vielä ei ole vaikutusta.
Ihmettelen sitä paljonko lihavat ihmiset syövät. Syön nimittäin nyt aika paljon ja paino ei tunnu nousevan. Lihavien täytyy mässäillä todella paljon saavuttaakseen valtavan kokonsa ja ylläpitääkseen sitä.
Riippuu iästä, pari kymppisenä oli tilanne noin, nyt on kytättävä kaikkea syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoikkuus vaatii itsekkyyttä ennen kaikkea. Minä minä minä ja minun ulkonäköni.
Mitä sössötät? Itse tykkään kävellä ja lähden mielelläni ulos ulkoilemaan. Eikä minun tarvitse koko ajan syödä. En kyttää itseäni peilistä, en laihduta, en mieti syömisiäni muuten, mutta jätän karkit ja pullat usein kauppaan. En juo limsoja, ja alkoholi maistuu minusta pahalle.
Valehtelet, urheilet itsekkäistä syistä ja pinnallisuutesi paistaa ärtymyksesi takaa. Tunnistit siis itsesi itsekkäästi vaikket sitä myöntäisikään. Valehtelemalla et peitä totuutta.
Mutsi on eläkkeelle päästyään alkanut lihomaan. Toki se siinä iässä suotakoon, mutta kun alkaa olemaan mm polvi- ja nivelkipuja ja itsekin usein toteaa että jotain pitäis tehdä ja kyselee neuvoja, näen ettei pidä itsekään kun ei jaksa samalla tavalla.
Jossain vaiheessa aktiivinen tanssiharrastus on jäänyt ja arkiaktiivisuus vähentynyt. Monta kertaa päivässä on jotain herkkua kädessä.
Kyllä mä olen hieman huolissaan eniten tuosta muutoksesta kun haluaisin pitää äidin terveenä mahdollisimman pitkään.
Kohtuullinen liikunta on aina terveydelle hyvä asia.
-eri
Aijaa, minun äiti taas laihtunut kymmenen kiloa, kun työruokalan jälkiruuat ja kahvituntitarjoilut jääneet poies ja liikkuu paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhuisi kurista, koska kurjaa olisi elämä jossa pitää koko ajan estää itseään tekemästä asioita mitä tekee mieli. Sen sijaan puhuisin mielentilasta ja sen syistä miksi ylensyöminen kiinnostaa niin paljon.
Jos kävisin töissä, niin olisin lihava. Syön tavallisesti mutta aloitan jo aamun työttömänä kävelemällä 5km lenkin. Klo 12 aikaan teen tunnin kuntonyrkkeilyn. Ilapäivällä on taas joku toinen treeni. Päivään mahtuu liikuntaa parhaimmillaan 4h ja viikkossa liikuntaa kertyy 20 tuntia. Työelämässä lihoisin takulla ja on siitä näyttöäkin. Vaikka söisin normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoikkuus vaatii itsekkyyttä ennen kaikkea. Minä minä minä ja minun ulkonäköni.
Mitä sössötät? Itse tykkään kävellä ja lähden mielelläni ulos ulkoilemaan. Eikä minun tarvitse koko ajan syödä. En kyttää itseäni peilistä, en laihduta, en mieti syömisiäni muuten, mutta jätän karkit ja pullat usein kauppaan. En juo limsoja, ja alkoholi maistuu minusta pahalle.
Valehtelet, urheilet itsekkäistä syistä ja pinnallisuutesi paistaa ärtymyksesi takaa. Tunnistit siis itsesi itsekkäästi vaikket sitä myöntäisikään. Valehtelemalla et peitä totuutta.
Mutsi on eläkkeelle päästyään alkanut lihomaan. Toki se siinä iässä suotakoon, mutta kun alkaa olemaan mm polvi- ja nivelkipuja ja itsekin usein toteaa että jotain pitäis tehdä ja kyselee neuvoja, näen ettei pidä itsekään kun ei jaksa samalla tavalla.
Jossain vaiheessa aktiivinen tanssiharrastus on jäänyt ja arkiaktiivisuus vähentynyt. Monta kertaa päivässä on jotain herkkua kädessä.
Kyllä mä olen hieman huolissaan eniten tuosta muutoksesta kun haluaisin pitää äidin terveenä mahdollisimman pitkään.
Kohtuullinen liikunta on aina terveydelle hyvä asia.
-eri
Eiköhän äitisi aikuisena ihmisenä tee just niin kuin haluaa eikä se sulle kuulu pätkääkään. Onko sulla omaa elämää kun kerkeät vanhaa naista kytätä ja yrittää kontrolloida? Olen omille sanonut voimasanoja käyttäen, että ei tartte tulla neuvomaan kun pojat, miniät ja tyttäret vuorotellen tulevat milloin mistäkin touhottamaan. Minä syön pullani, kahvini ja hoidan arkeni tavallani.
Ruoka ja herkut on aina tuonut mulle lohtua kun elämässä mennyt vähän huonosti.
Itsekuria opettelen, välillä onnistuen välillä menee metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vastuullisuus vaatii uhrauksia
Vastuullisena kuluttajana ärsyttää, kun eettisiä vaatteita sanotaan liian kalliiksi. Ostin eilen yhdeksänkympin paidan ja jätin sen takia yhden ravintolaillan väliin. Olisin kyl mielelläni mennyt syömään. Kyllä muidenkin pitäisi vähän joustaa omasta mukavuudestaan. Halpamuodin ostajista näkee, miten vähän muiden ihmisten työolot lopulta kiinnostaa. Jokainen näyttää omalla rahankäytöllään, mitä oikeasti arvostaa.
Miksi spämmäät mielipiteitäsi?
Täällä keskustellaan ihan muusta.
Tuossa yllä ap:lle tulevaan viikkoon uusia pikkuideoita, millä mustavalkoisesti dissata muita.
Jos tämä on jotain uusia laihdutustrendejä ihannoivaa niin voin kertoa miten minulle kävi 90-00 laihuusihannoinnin ja syömishäiriön vuoksi, olen 44v
- minulla meni 25 vuotta siihen, että syömiset (tai sen rajoitus), liikunta, paino ja ulkonäköön liittyvät vei 80% hereilläoloajasta
- kehoni jatkuva rääkkääminen tuhosi vatsani bakteerikannan, sitä ei ole vieläkään saatu kuntoon
- sain pysyvän hirsutismin
- lapsettomuus on yksi traagisimmista seurauksista, kaikki yritetty ja kolme parisuhdetta mennyt tämän kipuilun vuoksi
- aivoni ovat jotenkin "sulkeutuneet", kärsin aivosumuista, ylikuormitus, reaktiot ovat mitä sattuu
- opiskelut olivat vaativia em. syistä ja pikittyivät, työssäkäynti on raskasta, alisuoriudun koko ajan kun joko keho tai pää ei jaksa ylläpitää normaalia tahtia
- pääni on täynnä faktaa ruokien energiatiheyksistä mikrotasolla ja liikuntaohjelmien vaikutuksista ja treenivinkeistä, mutta en tiedä miltä tuntuu pitää omaa lasta sylissä
Ja tämä siksi kun tyhmä lähdin sopeutumaan ihanteisiin. Äitini ja tätini olivat näitä "ikuisia laihduttajia", ja sain tämän "syövän" heiltä jo pikkulapsena, jota ympäristö vahvisti.
Se, että syö vanukkaan, ei ole paha asia.