Lue keskustelun säännöt.
Joku tuntematon laulajamummo valittaa ruotsin kielen asemasta Suomessa
23.10.2026 |
LAULAJA Monica Aspelund, 80, lataa elämäkertakirjassaan Par Avion – Monica Aspelund: Elämä, ura ja usko (kirj. Petri Tuunainen, Väyläkirjat 2026) rajua tekstiä ruotsin kielen asemasta Suomessa.
”Kuin olisi tapahtunut jonkinlainen hiljainen, siisti ja veretön kansanmurha, johon olemme itse myötävaikuttaneet.”
Reippaan retoriikan taustalla on vuosikymmenien elämä Yhdysvalloissa. Aspelund muutti Floridaan vuonna 1983 ja palasi sieltä lopullisesti vasta vuonna 2009.
”Olen yrittänyt totuttautua tähän maahan jo toistakymmentä vuotta, mutta se ei oikein ota luistaakseen. Tämä ei ole se Suomi, jonka jätin vuonna 1983. Tämä on aivan toinen maa.”
Aspelundille yksi vaikeimmista asioista on ollut hänen kokemuksensa ruotsin kielen aseman muuttumisesta.
”Tuntuu joskus siltä, etten ole täällä oikein minkään kielinen. Ruotsi on äidinkieleni, mutta en aina koe voivani käyttää sitä luontevasti.”
Muun muassa ruotsiksi asiointi kaupungilla ei ota onnistuakseen.
”Olen monesti kokenut, ettei omalla virallisella äidinkielellään saa palvelua siinä määrin kuin sen pitäisi kaksikielisessä maassa olla mahdollista. Jos kysyn kohteliaasti kaupassa: ’Talar du svenska?’ – ’Anteeksi, puhutko ruotsia?’ – vastauksena saattaa joskus olla naurahdus. Kun olen kysynyt, mikä siinä oli niin huvittavaa, vastaukseksi on tullut vain hiljaisuus."
RUOTSIN KIELEN aseman heikentyminen on Aspelundin mielestä osoitus historian unohtamisesta.
Hän muistuttaa ”esi-isistään”, jotka rakensivat suomalaista hyvinvointivaltiota suomenkielisten kanssa.
”Tuntuu surulliselta, että tätä yhteistä historiaa ei aina muisteta eikä ruotsin kielen asemaa tunnisteta samalla tavalla kuin ennen.”
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskun alkeet on olisi hyvä hallita.
"Kaksikielinen" Helsinki: ruotsinkielisiä 5,4 %
"Kaksikielinen" Vantaa: ruotsinkielisiä 2,1 %
Ei tällaisilla prosenttimäärillä voi edellyttää mitään oikeaa kaksikielisyyttä tai sitä, että ruotsiksi saisi palveluita.
Missä muussa maassa jollain 2 %:n vähemmistöllä olisi pokkaa vaatia, että kaupungin pitää olla heidän vuokseen kaksikielinen?
Miksi yksikään puolue ei ehdota säästökohteeksi kaksikielisen kunnan rajan nostamista 10 %:iin (ilman absoluuttista rajaa)?
Kun miljoonan asukkaan verran keinotekoisesti kaksikielisiä kuntia muuttuisi yksikielisiksi, säästettäisiin suuret summat rahaa joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan kertonut hänelle ettei palvelua saa monessa paikassa enää edes suomen kielellä?
Olin Helsingissä kahvilassa eikä edes kahvikupposta pystynyt tilaamaan SUOMEKSI! Sama toistui hotellissa.
Vantaalaiset äidinkielittäin:
Suomi 69,1 %
Venäjä 4,3 %
Viro 3,4 %
Arabia 2,4 %
Ruotsi 2,1 %
Albania 2,0 %
Somali 1,3 %
...
Ei se lauantaimakkara paremmaksi muutu, vaikka sen ostaisi ruotsinkielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rajat on auki, Ruotsiin pääsee nykyään laivalla, lentäen, autolla, kävellen, pyörällä, hiihtämällä ja jopa junalla. Hyvää matkaa.
Hän on oikeassa. 80-luvulla sönkkasinnhuonolla Ruotsilla asiakkaille. Ja kaikki itseään kunnioittavat asiakaspalvelusta osasivat ruotsia. Nykyään ei. Enkä itsekään yritä ruotsiksi. Vastaan suomeksi tai turisteille englanniksi. 80-90-luvulla oikeasti vaadittiin työssä myös ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vantaalaiset äidinkielittäin:
Suomi 69,1 %
Venäjä 4,3 %
Viro 3,4 %
Arabia 2,4 %
Ruotsi 2,1 %
Albania 2,0 %
Somali 1,3 %
...
Vantaa on elävästi kaksikielinen kaupunki.
mvh,
SFP/RKP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat on auki, Ruotsiin pääsee nykyään laivalla, lentäen, autolla, kävellen, pyörällä, hiihtämällä ja jopa junalla. Hyvää matkaa.
Hän on oikeassa. 80-luvulla sönkkasinnhuonolla Ruotsilla asiakkaille. Ja kaikki itseään kunnioittavat asiakaspalvelusta osasivat ruotsia. Nykyään ei. Enkä itsekään yritä ruotsiksi. Vastaan suomeksi tai turisteille englanniksi. 80-90-luvulla oikeasti vaadittiin työssä myös ruotsi.
Ruotsinkielisiä ei riitä jokaiseen asiakaspalvelupisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskun alkeet on olisi hyvä hallita.
"Kaksikielinen" Helsinki: ruotsinkielisiä 5,4 %
"Kaksikielinen" Vantaa: ruotsinkielisiä 2,1 %
Ei tällaisilla prosenttimäärillä voi edellyttää mitään oikeaa kaksikielisyyttä tai sitä, että ruotsiksi saisi palveluita.
Missä muussa maassa jollain 2 %:n vähemmistöllä olisi pokkaa vaatia, että kaupungin pitää olla heidän vuokseen kaksikielinen?
Miksi yksikään puolue ei ehdota säästökohteeksi kaksikielisen kunnan rajan nostamista 10 %:iin (ilman absoluuttista rajaa)?
Kun miljoonan asukkaan verran keinotekoisesti kaksikielisiä kuntia muuttuisi yksikielisiksi, säästettäisiin suuret summat rahaa joka vuosi.
Säästö olisi suuri, mutta olisihan se vähemmistön dissamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettäkö ihan kansanmurha on tapahtunut? Monicalla on tainnut olla tunnekuohu menossa, kun on tuota selittänyt haamukirjoittajalleen.
Monica voi mennä maistelemaan menneitä vaikka Stockmannille. Vai onko sielläkin kulttuuri muuttunut sillä tavalla, että ruotsin kielellä ei enää saa erikoispalvelua?
On ihan kliffaa, että Suomi on kaksikielinen, on kivaa kuulla ruotsia kadulla. Mutta tuntemani ruotsinkieliset kyllä asioivat suomeksi, jos ovat sellaisessa paikassa, missä ei ole syytä odottaa ruotsinkielistä palvelua.
Puhunhan minäkin englantia, jos tarjoilija ei osaa suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat on auki, Ruotsiin pääsee nykyään laivalla, lentäen, autolla, kävellen, pyörällä, hiihtämällä ja jopa junalla. Hyvää matkaa.
Hän on oikeassa. 80-luvulla sönkkasinnhuonolla Ruotsilla asiakkaille. Ja kaikki itseään kunnioittavat asiakaspalvelusta osasivat ruotsia. Nykyään ei. Enkä itsekään yritä ruotsiksi. Vastaan suomeksi tai turisteille englanniksi. 80-90-luvulla oikeasti vaadittiin työssä myös ruotsi.
Vaadittiin toki, mutta ei sitä välttämättä tarvinnut käyttää.
Minä istuin 80-luvulla kaikki kesäni kesätöissä pikkuruisessa pankkikonttorissa Uudellamaalla. Vain yhden kerran minulta haluttiin palvelua ruotsiksi, eikä silloinkaan lopulta siihen ollut tarvetta.
Oli eläkkeidenmaksupäivä, joten mummoja ja pappoja oli tupa täynnä. Puheensorinan yli kuului tarkoituksellisen kovaan ääneen kiljaistu: "Den andra flickan talade svenska!" Tällä viitattiin vakituiseen virkailijaan. Tiskille tultuaan tämä kiljaisija aloitti keskustelun ihan kiltisti suomeksi. Yhtään suomentaidotonta suomenruotsalaista en ole edelleenkään tavannut.
Eli kun asiakas pyytää ruotsin kielen palveluita, ettekö pysty tarjoamaan niitä vai kieltäydyttekö yksinkertaisesti?