Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂 

Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille. 

Keskivertoälykäs ei noita opi. 

Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.

Sähkötekniikka on vaativa ala yliopistotasolla. Ei sieltä tyhmät valmistu. 

Sähköinsinööriksi pääsee ihan M:n ja jopa C:n lukiopapereilla riippuen mihin kouluun hakee ja M:n lukiopaperit on yhä keskivertoa. Ja suurin osa sähköinsinööreiksi hakeneista valmistuu.

Sun väittämillä ei ole mitään pohjaa

M ja C lukiopaperit kirjoittaneet ovat jo keskimäärin keskiarvoa älykkäämpiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.

Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?

Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.

Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.

Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.

Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.

Siksikö viidakon latvustosta tulleiden älykkyydessä ei ole hurraamista?

"Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani."

"olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta"

Ei mitään matemaattista. "Älykkyyteni on 126"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Riippuu aivan alasta. Sinun alallasi ilmeisesti ei tarvita. 

Aloissa on toki eroja, mutta huomautan nyt tässä että sitä älykkyyttäkin on monenlaista ja voi olla hyvinkin kapeaa niillä aloilla joilla kiistatta tarvitaan jotakin tietynlaista älykkyyttä (kaikilla aloilla ei tosiaan tarvita samalla tavoin). Tämänkin vuoksi tieteiden välinen jatkuva keskustelu ja laajemmin myös keskustelu muun yhteiskunnan kanssa on mielestäni tärkeää, ja olisi hyvä säilyttää nöyryys ja kyky olla avoin ja aidosti kuunnella myös niitä "muita" vaikka kuinka olisi akateeminen. Isommat paradigman muutoksetkin saattavat lähteä yllättävästä suunnasta, ja tietynlaiset laitokset tietynlaisine rahoitusmalleineen väistämättä myös urauttavat ajattelua ja tekemistä vaikka ovatkin monessa suhteessa ehdottoman tarpeellisia.

P. S. Toinen omimmista aloistani on juuri sellainen, jossa tarvitaan ihan tietynlaista älykkyyttä, ja varmaankin keskivertoa korkeampaakin. Ja juuri sen vuoksi oli aikanaan melkoinen järkytys huomata, miten kapeaa ja urautunutta ajattelu muilta osin kuin nimenomaan ko. erityisalaa koskien joskus saattaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.

Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta. 

Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.

Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).

Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.

Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.

Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.

Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.   

125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi. 

Sinä olet muuten ikävä ihminen.

- sivusta

125 on huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Alle 5 % väestöstä yltää siihen. 

Ymmärrän, että totuus on välillä ikävää kuulla. 

Onpa erikoista kuulua 5% joukkoon edes jossain. 

Ryhdy ruotsinkieliseksi Suomen mantereella :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Riippuu aivan alasta. Sinun alallasi ilmeisesti ei tarvita. 

Väitän, että älykkyyden tarve ei riipu alasta. Se voi vain tuntua siltä ihmisestä joka ei ymmärrä muita aloja. 

Kyllä se vain riippuu alasta. Se, että pääsee huipulle vaatii varmasti erittäin korkeaa älykkyyttä millä tahansa alalla, mutta sen valmistumisen minimirajan ylittämisessä tai edes kouluun sisälle pääsemisessä on sitten eroja. 

Apua mua naurattaa täällä nyt niin pahasti tuo yhden henkilön höpinät siitä, ettei hänen tekstissään ollut mitään matemaattista että ihan mahaan koskee.

Joskus tää vauvapalsta on niin loistavaa viihdettä

Mihin yliopistoon et sitten päässyt, ap?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin  ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa. 

Lähde?

Yliopiston läpipääseminen vaatii vain keskivertoälykkyyden, joka on siihen 115 asti.

115 riittää varmasti yliopiston läpäisemiseen. On sitten eri keskustelu onko 115 "keskiverto". Siitä on vaikea väitellä, kun "keskiverrolla" ei ole oikein mitään kummoista määritelmää. Kuitenkin 115 tarkoittaa, että on älykkäämpi kuin n. 85 % suomalaista. Onko se enää ihan keskivertojantteri? 110 (älykkäämpi kuin 75 % suomalaisista) riittää varmasti myöskin ainakin osassa tiedekunnista. Tähän voi suhteuttaa, että n. 15 % suomalaisista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. 

Toki nämä kaikki ovat ihan "tavallisia" ihmisiä eivätkä mitään superlahjakkuuksia, mutta siellä fiksummassa päässä kansaa. 

Väittäisin, että jos katsotaan tiedekorkeakoulusta valmistuneita ihmisiä, alle 110 älykkyysosamäärät ovat vähemmistö ja alle 100 todellinen harvinaisuus. En väitä, että näitä ei olisi ikinä ollut, mutta tuskin hirveän montaa löytyy. 

Meillä ei ole mitään tutkimusta tai lähdettä sille, että 85% suomalaisista olisi alle 115, koska hyvin, siis äärimmäisen hyvin pieni osa suomalaisista mitataan älykkyystesteillä. Se on vain olettamus, mutta meillä ei ole kuitenkaan faktana, että näin olisi. Kuitenkin se olettamus perustuu aika paljon siihen, miten paljon ihmiset läpäisee kouluja ja minkä tasoisia kouluja. Nykyään huomattavasti suurempi joukko ihmisiä läpäisee korkeakouluja, mikä joko tarkoittaa, että ihmisten älykkyysmäärä on kasvanut, tai että korkeakouluja kävi alunperinkin vain rikkaat, eikä se sinällään perustunut siihen miten älykäs ihminen on käydessään sitä.

Kyllä on. Täällä selitettiin sinulle jo, että miten äo toimii. Prosessointikyky ilmeisesti vain ei riittänyt sen sisäistämiseen. 

Äo 115 keskihajonnalla 15 tarkoittaa sitä, että 85% populaatiosta on sen alle. 

Ei tarvitse mitään tutkimusta sen enempää kuin vaikka että 2*5=10.

Vastasit ihan ohi aiheen. Ja sitten väität, ettei muilla riitä prosessointikyky asioiden sisäistämiseen, kun et edes itse sitä tehnyt.

Susta huomaa näissä vastauksissa, että aina kun sulla ei riitä älykkyys, niin alat haukkumaan, ivaavaan tai solvaamaan jollain tavalla. Ihan jokaisessa kommentissa. Ja sori, mutta se on kyllä alhaisen älykkyyden merkki.

Ei mennyt ohi aiheen. Suomalaisten älykkyyttä on tutkittu täysin riittävästi, jotta tuota voi turvallisesti pitää totuudenmukaisena. Vaikka toki joka ikistä suomalaista ei tutkittu olekaan. Menee tilastotieteen puolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Itse näkisin, että korkea koulutus kyllä tarkoittaa, ettei ihminen nyt aivan yksinkertainen voi olla. Esim. yliopisto-opinnot vaativat tietyn älyllisen tason, että niistä selviää. Toisaalta ei tietenkään matala koulutus tarkoita, etteikö olisi älykäs. Eräs älykkäin tuntemani ihminen on vain peruskoulun käynyt taksikuski. Itse olen lääkiksen käynyt ja mittauksissa äo 120 eli en ole mitenkään huippuälykäs, mutta vähän keskitason yläpuolella.

Millä perusteella hän on älykäs? Lukee paljon ja osaa jo duunin takia keskustella hyvin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂 

Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille. 

Keskivertoälykäs ei noita opi. 

Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.

Sähkötekniikka on vaativa ala yliopistotasolla. Ei sieltä tyhmät valmistu. 

Sähköinsinööriksi pääsee ihan M:n ja jopa C:n lukiopapereilla riippuen mihin kouluun hakee ja M:n lukiopaperit on yhä keskivertoa. Ja suurin osa sähköinsinööreiksi hakeneista valmistuu.

Sun väittämillä ei ole mitään pohjaa

Sori mut 60% tippuu pois ekana vuonna. Ei mulla muuta, jatkakaa vänkäystä. Näyttää ”iha sika fiksulta”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Pitkälle kouluttautunut on varmasti älykäs omalla alallaan, mutta ei välttämättä muuten. Ihminen saattaa olla omalla alallaan maailman paras tutkija, mutta ei ole esimerkiksi lukenut lukion jälkeen ainuttakaan kaunokirjallista teosta. Voiko sellaisen henkilön määritellä älykkääksi?

Ei ole olemassakaan jotain yhden alan älykkyyttä. Se on osaamista ja taitoa, ei älykkyyttä. Eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Mitä luulet, kuinka monella tuntemistasi tohtoreista on ÄO 100? Voi olla, että nämä tohtorit eivät ole mitään poikkeuksellisia superneroja, mutta aivan taatusti heiollä on keskiarvoa korkeampi älykkyys.

Yliopistot ovat aika todellisuudesta irrallaan olevia kuplia. Esim. minulla on mitattu joskus aikanaan ÄO 126, eli olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta. Yliopistolla on todellakaan ollut mitenkään poikkeuksellisen älykäs ihminen, vaan ihan keskiverto tallukka, koska kaikki muutkin olivat suurinpiirtein samalla tasolla ja osa huomattavasti korkeammalla. 

Anteeksi, mutta tirskahdin tälle aika kovasti, kun ainakaan matematiikka sulla ei ole hallussa.

Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani. 

Ihan eka pällitesti olis itse hiffata miks sulle nauretaan.

Vierailija kirjoitti:

"Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani."

"olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta"

Ei mitään matemaattista. "Älykkyyteni on 126"

Tuo on aivan oikea prosenttimäärä äo:lle 126, jos keskihajonta on 15. Mikä siinä tirkskututtaa? 

Eri

"Olen älykkäämpi kuin 96% suomalaisista. Älykkyyteni on 126. Tässä tekstissä ei ole mitään matemaattista."

Tää kuvastaa ihan aidosti näitä vauvapalstan "mulla on korkea älykkyys, sain mensan nettitestistä sen!" juttuja.

Ap:n väite on virheellinen. Se on totta, että koulutuksen puute ei kerro älykkyyden puutteesta. Sen sijaan tietyn tasoista korkeampaa koulutusta ei pysty suorittamaan, jos ei ole älykäs. 

Jep! Kaiken maailman avaruusmaisterit ottaa hernettä nenuliin kun naapurin putkiarska repii ISOA rahaa työmailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂 

Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille. 

Keskivertoälykäs ei noita opi. 

Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.

Sähkötekniikka on vaativa ala yliopistotasolla. Ei sieltä tyhmät valmistu. 

Sähköinsinööriksi pääsee ihan M:n ja jopa C:n lukiopapereilla riippuen mihin kouluun hakee ja M:n lukiopaperit on yhä keskivertoa. Ja suurin osa sähköinsinööreiksi hakeneista valmistuu.

Sun väittämillä ei ole mitään pohjaa

Sähkömagneettisen kenttäteorian ymmärtäminen on aina ollut aivan liian monelle aivan liian vaikeaa asia. Avaruustekniikka on sähkötekniikan osa-alue, ja yksi vaikeimmista aloista. Sinä et tiedä mitään, mistä puhut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa. 

Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa. 

Mutta olisi sama henkilö samalla älykkyyspotentiaalilla vaikka ei olisi koskaan sinne päätynyt. Ei välttämättä olisi sitten päätynyt muuallekaan mihin nyt päätyi, ehkä emme olisi hänestä kuulleetkaan vaan saattaisi olla elänyt ihan toisenlaisen elämän, mutta edelleen ihan yhtä korkea ÄO. Sitähän tässä ketjussa on käsittääkseni yritetty sanoa.

Hän kuitenkin päätyi sinne Harvardiin, juuri siksi koska oli älykäs. 

Jos ei olisi ollut älykäs niin tuskin sinne olisi päätynyt. 

Edelleen: kyse ei ollut siitä etteikö Harvardiin päässyt todennäköisesti olisi kohtuullisen älykäs, jos siis ei ole päässyt esim. perhesuhteiden avulla tms.

Kyse oli siitä, että voi olla hyvin älykäs vaikka ei koskaan sinne Harvardiin hakisi. Erilaiset elämät, erilaisia syitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Tai sitten vain selviää, että koko teoreettinen fysiikka oli yksi ainoa abstraktio jota ilman maapallo elää ja voi hyvin. Sekin on mahdollista.