Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs.
Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen.
Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa.
Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa.
Mutta olisi sama henkilö samalla älykkyyspotentiaalilla vaikka ei olisi koskaan sinne päätynyt. Ei välttämättä olisi sitten päätynyt muuallekaan mihin nyt päätyi, ehkä emme olisi hänestä kuulleetkaan vaan saattaisi olla elänyt ihan toisenlaisen elämän, mutta edelleen ihan yhtä korkea ÄO. Sitähän tässä ketjussa on käsittääkseni yritetty sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.
Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin.
Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?
Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä.
Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.
Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu.
Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.
Riippuu aivan alasta. Sinun alallasi ilmeisesti ei tarvita.
Jos ne kouluttautuneet ovat niin älykkäitä, miksi he ovat ensimmäisenä käyttämässä googlea ja tekoälyä, kun tulee jokin ongelma. Älykäs ihminen osaa ja tietää asioita monipuolisesti.
Somalit ovat älykääpiöitä eivätkä pärjää koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vähän tarkoittaa. Toki tyhmä voi olla vaikkapa tosi lämminsydäminen, vaikka ei pystyisi kouluttautumaan älyllisen vajavaisuuden takia, mutta ei se lämminsydämisyys hänestä älykästä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.
Yliopistossa vuosia työskennelleenä sinun käsityksesi keskiverrosta lie hiukan vinoutunut.
Vuosien työskentely yliopistossa ei tarkoita etten olisi työskennellyt vuosia myös muualla, sekä ennen että jälkeen yliopistokauden. Ympäristöstä riippuen on tullut vastaan sekä varsin yksinkertaista väkeä että todella älykkäitä ja omaperäisesti ajattelevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs.
Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen.
Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa.
Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa.
Mutta olisi sama henkilö samalla älykkyyspotentiaalilla vaikka ei olisi koskaan sinne päätynyt. Ei välttämättä olisi sitten päätynyt muuallekaan mihin nyt päätyi, ehkä emme olisi hänestä kuulleetkaan vaan saattaisi olla elänyt ihan toisenlaisen elämän, mutta edelleen ihan yhtä korkea ÄO. Sitähän tässä ketjussa on käsittääkseni yritetty sanoa.
Hän kuitenkin päätyi sinne Harvardiin, juuri siksi koska oli älykäs.
Jos ei olisi ollut älykäs niin tuskin sinne olisi päätynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Erinomainen kysymys! Kouluttautumalla saa sellaista pääomaa, jota kukaan ei voi viedä ihmiseltä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa.
Lähde?
Yliopiston läpipääseminen vaatii vain keskivertoälykkyyden, joka on siihen 115 asti.
115 riittää varmasti yliopiston läpäisemiseen. On sitten eri keskustelu onko 115 "keskiverto". Siitä on vaikea väitellä, kun "keskiverrolla" ei ole oikein mitään kummoista määritelmää. Kuitenkin 115 tarkoittaa, että on älykkäämpi kuin n. 85 % suomalaista. Onko se enää ihan keskivertojantteri? 110 (älykkäämpi kuin 75 % suomalaisista) riittää varmasti myöskin ainakin osassa tiedekunnista. Tähän voi suhteuttaa, että n. 15 % suomalaisista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon.
Toki nämä kaikki ovat ihan "tavallisia" ihmisiä eivätkä mitään superlahjakkuuksia, mutta siellä fiksummassa päässä kansaa.
Väittäisin, että jos katsotaan tiedekorkeakoulusta valmistuneita ihmisiä, alle 110 älykkyysosamäärät ovat vähemmistö ja alle 100 todellinen harvinaisuus. En väitä, että näitä ei olisi ikinä ollut, mutta tuskin hirveän montaa löytyy.
Meillä ei ole mitään tutkimusta tai lähdettä sille, että 85% suomalaisista olisi alle 115, koska hyvin, siis äärimmäisen hyvin pieni osa suomalaisista mitataan älykkyystesteillä. Se on vain olettamus, mutta meillä ei ole kuitenkaan faktana, että näin olisi. Kuitenkin se olettamus perustuu aika paljon siihen, miten paljon ihmiset läpäisee kouluja ja minkä tasoisia kouluja. Nykyään huomattavasti suurempi joukko ihmisiä läpäisee korkeakouluja, mikä joko tarkoittaa, että ihmisten älykkyysmäärä on kasvanut, tai että korkeakouluja kävi alunperinkin vain rikkaat, eikä se sinällään perustunut siihen miten älykäs ihminen on käydessään sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.
Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin.
Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?
Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä.
Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.
Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu.
Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.
Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂
Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille.
Keskivertoälykäs ei noita opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.
Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.
125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi.
Sinä olet muuten ikävä ihminen.
- sivusta
Noin 5% ihmisistä on 125 äo tai enemmän. Eli tietenkin maistereistakin suurin osa on ihmisiä joilla on alle 125 äo, kun maistereita on kumminkin 40 vuotiaista noin 20%. Älykkyysosamäärän top 20% on 113, joten jos älykkyydellä ja koulutusasteella olisi täydellinen korrelaatio niin 113 äo olisi se raja jolla juuri ja juuri pystyisi opiekella maisteriksi.
Sen sijaan johtuen siitä että koulutus ja älykkyys ei korreloi täydellisesti keskenään, niin keskiverto maisterin äo on "vain" 112. Toki arvioisin että maisterin tutkintoon tarvitaan 100 tai yli äo, mutta mitenkään erityisen älykäs ei tarvitse olla vaan keskiverto tai hieman keskivertoa älykkäämpi pärjää ihan hyvin maisterin opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.
Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin.
Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?
Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä.
Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.
Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu.
Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.
Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂
Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille.
Keskivertoälykäs ei noita opi.
Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseoppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja
Kirjailija Erno Paasilinna
Keksijöiden taustaa tutkinut sanoikin valtaosan keksijöistä jättäneen koulunsa kesken. Kouluissa tankataan edeltävien sukupolvien kirjoihin laittamia kaavoja, kun radikaaliin uuteen keksintöön ei johda polkua.
Nikola Teslaa monet pitävät merkittävimpänä yleiskeksijänä ja Nikola Tesla jätti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa kesken, eikä koskaan valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.
Mitä luulet, kuinka monella tuntemistasi tohtoreista on ÄO 100? Voi olla, että nämä tohtorit eivät ole mitään poikkeuksellisia superneroja, mutta aivan taatusti heiollä on keskiarvoa korkeampi älykkyys.
Yliopistot ovat aika todellisuudesta irrallaan olevia kuplia. Esim. minulla on mitattu joskus aikanaan ÄO 126, eli olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta. Yliopistolla on todellakaan ollut mitenkään poikkeuksellisen älykäs ihminen, vaan ihan keskiverto tallukka, koska kaikki muutkin olivat suurinpiirtein samalla tasolla ja osa huomattavasti korkeammalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.
Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin.
Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?
Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä.
Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.
Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu.
Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.
Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂
Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille.
Keskivertoälykäs ei noita opi.
Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.
Sähkötekniikka on vaativa ala yliopistotasolla. Ei sieltä tyhmät valmistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Esim. rahan takia. Kymppitonnien velat niskassa ennen kuin on edes varmuutta työelämään pääsystä ei kuulosta kovin älykkäältä.
Tää on enemmänkin kyvyttömyyttä sietää stressiä, ottaa riskejä ja ylipäänsä tehdä päätöksiä.
Aina voi valittaa ettei maailma ollutkaan just itselle valmis, ja jättää polku kulkematta.Niin? Kouluttautumisen puutteeseen voi siis vaikuttaa esim. kyvyttömyys tehdä päätöksiä, sietää stressiä tai ottaa riskejä, vaikka olisikin älykäs. Hyvä sinä, että ymmärsit, mitä yritin sanoa.
Erikoista vänkäämistä. Vaikuttaa melko tyhmältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.
Mitä luulet, kuinka monella tuntemistasi tohtoreista on ÄO 100? Voi olla, että nämä tohtorit eivät ole mitään poikkeuksellisia superneroja, mutta aivan taatusti heiollä on keskiarvoa korkeampi älykkyys.
Yliopistot ovat aika todellisuudesta irrallaan olevia kuplia. Esim. minulla on mitattu joskus aikanaan ÄO 126, eli olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta. Yliopistolla on todellakaan ollut mitenkään poikkeuksellisen älykäs ihminen, vaan ihan keskiverto tallukka, koska kaikki muutkin olivat suurinpiirtein samalla tasolla ja osa huomattavasti korkeammalla.
Anteeksi, mutta tirskahdin tälle aika kovasti, kun ainakaan matematiikka sulla ei ole hallussa.
Touché.