Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Mitä luulet, kuinka monella tuntemistasi tohtoreista on ÄO 100? Voi olla, että nämä tohtorit eivät ole mitään poikkeuksellisia superneroja, mutta aivan taatusti heiollä on keskiarvoa korkeampi älykkyys.

Yliopistot ovat aika todellisuudesta irrallaan olevia kuplia. Esim. minulla on mitattu joskus aikanaan ÄO 126, eli olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta. Yliopistolla on todellakaan ollut mitenkään poikkeuksellisen älykäs ihminen, vaan ihan keskiverto tallukka, koska kaikki muutkin olivat suurinpiirtein samalla tasolla ja osa huomattavasti korkeammalla. 

Anteeksi, mutta tirskahdin tälle aika kovasti, kun ainakaan matematiikka sulla ei ole hallussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa. 

Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa. 

Chris Langanin älykkyysosamäärä on n. 200 ja hän on maajussi ammatiltaan.

Maajussiuudessa on todella paljon tiedettävää, pääteltävää ja sovellettavaa jos haluaa menestyä. Clarksonin farmia katsellessa saa tunteen, että vain jokin yli-ihminen kykenee enää kannattavaan maanviljelykseen EU:ssa. Itse en siihen kykenisi, sillä mielenkiintoni ei riitä tappeluun luonnon ja viranomaisten kassa, jotta pääsisi kahden keskusliikkeen nöyryytettäväksi. Tämä on todella iso vahinko koko EU:lle ja sen kansoille.

Jeremy Clarksonin on oltava älykäs ihminen kun hän kykenee tuomaan ruoantuotannon todellisuuden ymmärrettävässä muodossa globaalisti jokaisen olohuoneeseen. Se ohjelma auttaa ymmärtämään, kuinka vähän ymmärrämme alkutuotannosta ja miten syötävä ja juotava on päätynyt kauppojen valikoimiin tai ravintolaan. Alkutuotannosta eteenpäin asia on paljon yksinkertaisempi vaikka se tuntuisi kuinka monimutkaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin  ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa. 

Lähde?

Yliopiston läpipääseminen vaatii vain keskivertoälykkyyden, joka on siihen 115 asti.

115 riittää varmasti yliopiston läpäisemiseen. On sitten eri keskustelu onko 115 "keskiverto". Siitä on vaikea väitellä, kun "keskiverrolla" ei ole oikein mitään kummoista määritelmää. Kuitenkin 115 tarkoittaa, että on älykkäämpi kuin n. 85 % suomalaista. Onko se enää ihan keskivertojantteri? 110 (älykkäämpi kuin 75 % suomalaisista) riittää varmasti myöskin ainakin osassa tiedekunnista. Tähän voi suhteuttaa, että n. 15 % suomalaisista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. 

Toki nämä kaikki ovat ihan "tavallisia" ihmisiä eivätkä mitään superlahjakkuuksia, mutta siellä fiksummassa päässä kansaa. 

Väittäisin, että jos katsotaan tiedekorkeakoulusta valmistuneita ihmisiä, alle 110 älykkyysosamäärät ovat vähemmistö ja alle 100 todellinen harvinaisuus. En väitä, että näitä ei olisi ikinä ollut, mutta tuskin hirveän montaa löytyy. 

Meillä ei ole mitään tutkimusta tai lähdettä sille, että 85% suomalaisista olisi alle 115, koska hyvin, siis äärimmäisen hyvin pieni osa suomalaisista mitataan älykkyystesteillä. Se on vain olettamus, mutta meillä ei ole kuitenkaan faktana, että näin olisi. Kuitenkin se olettamus perustuu aika paljon siihen, miten paljon ihmiset läpäisee kouluja ja minkä tasoisia kouluja. Nykyään huomattavasti suurempi joukko ihmisiä läpäisee korkeakouluja, mikä joko tarkoittaa, että ihmisten älykkyysmäärä on kasvanut, tai että korkeakouluja kävi alunperinkin vain rikkaat, eikä se sinällään perustunut siihen miten älykäs ihminen on käydessään sitä.

Kyllä on. Täällä selitettiin sinulle jo, että miten äo toimii. Prosessointikyky ilmeisesti vain ei riittänyt sen sisäistämiseen. 

Äo 115 keskihajonnalla 15 tarkoittaa sitä, että 85% populaatiosta on sen alle. 

Ei tarvitse mitään tutkimusta sen enempää kuin vaikka että 2*5=10.

Älyllä ei pitkälle potkita, ellei ole viisautta sen käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Itseoppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja

Kirjailija Erno Paasilinna

 

Keksijöiden taustaa tutkinut sanoikin valtaosan keksijöistä jättäneen koulunsa kesken. Kouluissa tankataan edeltävien sukupolvien kirjoihin laittamia kaavoja, kun radikaaliin uuteen keksintöön ei johda polkua.

Ei tuo ole mikään ihme, pitkästyvät vain siellä koulutuksessa jossa tankataan jo heille ilmiselviä asioita. Sillä heillä on varmaan ollut jo ennen koulua kiinnostusta ja intohimoa asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂 

Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille. 

Keskivertoälykäs ei noita opi. 

Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.

Sähkötekniikka on vaativa ala yliopistotasolla. Ei sieltä tyhmät valmistu. 

Sähköinsinööriksi pääsee ihan M:n ja jopa C:n lukiopapereilla riippuen mihin kouluun hakee ja M:n lukiopaperit on yhä keskivertoa. Ja suurin osa sähköinsinööreiksi hakeneista valmistuu.

Sun väittämillä ei ole mitään pohjaa

Koulutus kertoo enemmän ahkeruudesta nuorena

Keskivertokouluttamattoman heikomman älykkyyden huomaa viettäessä aikaa maakunnissa. Ei ole kyse gradun puutteesta vaan yleisestä näköalattomuudesta, hallitun riskinottokyvyn puutteesta ja jopa käytöstapojen heikkoudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Ai keskivertoälykkyys tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy oppimaan minkä tahansa asian maailmassa? Eli vähintään puolet ihmisistä kykenisivät vaikka kvanttifyysikoiksi, jos olisivat vain halunneet? Haluatko lukita vastauksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Riippuu aivan alasta. Sinun alallasi ilmeisesti ei tarvita. 

Aloissa on toki eroja, mutta huomautan nyt tässä että sitä älykkyyttäkin on monenlaista ja voi olla hyvinkin kapeaa niillä aloilla joilla kiistatta tarvitaan jotakin tietynlaista älykkyyttä (kaikilla aloilla ei tosiaan tarvita samalla tavoin). Tämänkin vuoksi tieteiden välinen jatkuva keskustelu ja laajemmin myös keskustelu muun yhteiskunnan kanssa on mielestäni tärkeää, ja olisi hyvä säilyttää nöyryys ja kyky olla avoin ja aidosti kuunnella myös niitä "muita" vaikka kuinka olisi akateeminen. Isommat paradigman muutoksetkin saattavat lähteä yllättävästä suunnasta, ja tietynlaiset laitokset tietynlaisine rahoitusmalleineen väistämättä myös urauttavat ajattelua ja tekemistä vaikka ovatkin monessa suhteessa ehdottoman tarpeellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin  ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa. 

Lähde?

Yliopiston läpipääseminen vaatii vain keskivertoälykkyyden, joka on siihen 115 asti.

115 riittää varmasti yliopiston läpäisemiseen. On sitten eri keskustelu onko 115 "keskiverto". Siitä on vaikea väitellä, kun "keskiverrolla" ei ole oikein mitään kummoista määritelmää. Kuitenkin 115 tarkoittaa, että on älykkäämpi kuin n. 85 % suomalaista. Onko se enää ihan keskivertojantteri? 110 (älykkäämpi kuin 75 % suomalaisista) riittää varmasti myöskin ainakin osassa tiedekunnista. Tähän voi suhteuttaa, että n. 15 % suomalaisista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. 

Toki nämä kaikki ovat ihan "tavallisia" ihmisiä eivätkä mitään superlahjakkuuksia, mutta siellä fiksummassa päässä kansaa. 

Väittäisin, että jos katsotaan tiedekorkeakoulusta valmistuneita ihmisiä, alle 110 älykkyysosamäärät ovat vähemmistö ja alle 100 todellinen harvinaisuus. En väitä, että näitä ei olisi ikinä ollut, mutta tuskin hirveän montaa löytyy. 

Meillä ei ole mitään tutkimusta tai lähdettä sille, että 85% suomalaisista olisi alle 115, koska hyvin, siis äärimmäisen hyvin pieni osa suomalaisista mitataan älykkyystesteillä. Se on vain olettamus, mutta meillä ei ole kuitenkaan faktana, että näin olisi. Kuitenkin se olettamus perustuu aika paljon siihen, miten paljon ihmiset läpäisee kouluja ja minkä tasoisia kouluja. Nykyään huomattavasti suurempi joukko ihmisiä läpäisee korkeakouluja, mikä joko tarkoittaa, että ihmisten älykkyysmäärä on kasvanut, tai että korkeakouluja kävi alunperinkin vain rikkaat, eikä se sinällään perustunut siihen miten älykäs ihminen on käydessään sitä.

Kyllä on. Täällä selitettiin sinulle jo, että miten äo toimii. Prosessointikyky ilmeisesti vain ei riittänyt sen sisäistämiseen. 

Äo 115 keskihajonnalla 15 tarkoittaa sitä, että 85% populaatiosta on sen alle. 

Ei tarvitse mitään tutkimusta sen enempää kuin vaikka että 2*5=10.

Vastasit ihan ohi aiheen. Ja sitten väität, ettei muilla riitä prosessointikyky asioiden sisäistämiseen, kun et edes itse sitä tehnyt.

Susta huomaa näissä vastauksissa, että aina kun sulla ei riitä älykkyys, niin alat haukkumaan, ivaavaan tai solvaamaan jollain tavalla. Ihan jokaisessa kommentissa. Ja sori, mutta se on kyllä alhaisen älykkyyden merkki.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus kertoo enemmän ahkeruudesta nuorena

Ahkeruus on osa älykkyyttä. Pystyy hahmottamaan elämää vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin ja tietää miten kannattaa toimia tänään.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on ylioppilas ja on  maamme johtavia it-asiantuntijoita.  Toinen on rakennusmestari ja johtaa yhtä euroopan suurinta kiinteistösijoitusyhtiötä Lontoossa.

 

Vain tyhmien tarttee opiskella.

Sulle tilastotieteen pikkuopinnot tekis gutaa.

Mut joo, mäki tunnen yhden kovis-pexten jolla on TOOSI PALJON PINKKAA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Riippuu aivan alasta. Sinun alallasi ilmeisesti ei tarvita. 

Väitän, että älykkyyden tarve ei riipu alasta. Se voi vain tuntua siltä ihmisestä joka ei ymmärrä muita aloja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Nyt sä puhut niin höpöä että huhhuh. 😂 

Nuo ovat vaikeita maailman älykkäimmillekin ihmisille. 

Keskivertoälykäs ei noita opi. 

Mistä ammateista nyt oikein puhut? Sähköinsinöörin ammattiin pääsee keskivertoälykäs.

Tässä kohtaa oli puhe teoreettisesta fysiikasta, niinkuin ylempää voit lukea ja tarkistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.

Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?

Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.

Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.

Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.

Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.

Puhut ristiin tuossa. Tuli varmaankin ajstuskatkos? 

Itse näkisin, että korkea koulutus kyllä tarkoittaa, ettei ihminen nyt aivan yksinkertainen voi olla. Esim. yliopisto-opinnot vaativat tietyn älyllisen tason, että niistä selviää. Toisaalta ei tietenkään matala koulutus tarkoita, etteikö olisi älykäs. Eräs älykkäin tuntemani ihminen on vain peruskoulun käynyt taksikuski. Itse olen lääkiksen käynyt ja mittauksissa äo 120 eli en ole mitenkään huippuälykäs, mutta vähän keskitason yläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

 

Älyllä ei pitkälle potkita, ellei ole viisautta sen käyttöön.

Tuo on aivan totta, mutta ei varsinaisesti liity aiheeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Mitä luulet, kuinka monella tuntemistasi tohtoreista on ÄO 100? Voi olla, että nämä tohtorit eivät ole mitään poikkeuksellisia superneroja, mutta aivan taatusti heiollä on keskiarvoa korkeampi älykkyys.

Yliopistot ovat aika todellisuudesta irrallaan olevia kuplia. Esim. minulla on mitattu joskus aikanaan ÄO 126, eli olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta. Yliopistolla on todellakaan ollut mitenkään poikkeuksellisen älykäs ihminen, vaan ihan keskiverto tallukka, koska kaikki muutkin olivat suurinpiirtein samalla tasolla ja osa huomattavasti korkeammalla. 

Anteeksi, mutta tirskahdin tälle aika kovasti, kun ainakaan matematiikka sulla ei ole hallussa.

Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu. 

Ne ovat vaikeita vain heille, jotka ovat alle keskivertoälykkyyden. Mutta eivät ne keskivertoälykkäille oikeasti ole ja jokainen keskivertoälykäs ne kykenee oppimaan. Sitä se keskivertoälykkyys tarkoittaa.

Ai keskivertoälykkyys tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy oppimaan minkä tahansa asian maailmassa? Eli vähintään puolet ihmisistä kykenisivät vaikka kvanttifyysikoiksi, jos olisivat vain halunneet? Haluatko lukita vastauksen?

Kun ei kykene argumentoimaan, niin pitää siirtää sitä tolppaa kauemmaksi.

Suurin osa yliopiston aloista on ihan niille keskivertoälykkäille suunnattuja. Voit heittää lisää noita itkupotkuraivareita, mutta se ei muuta asiaa miksikään muuksi.