Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (392)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Kaikki eivät pyri vakaaseen peruselämään, ja tämä piirre on täysin älykkyydestä erillinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Pitkälle kouluttautunut on varmasti älykäs omalla alallaan, mutta ei välttämättä muuten. Ihminen saattaa olla omalla alallaan maailman paras tutkija, mutta ei ole esimerkiksi lukenut lukion jälkeen ainuttakaan kaunokirjallista teosta. Voiko sellaisen henkilön määritellä älykkääksi?
Älykkyys ei tarkoita sitä, kuinka paljon ihminen on lukenut tai kuinka laaja hänen yleissivistyksensä on. Ihminen voi olla erittäin älykäs omalla alallaan, vaikka hänen tietämyksensä muista asioista olisi rajallista. Kaunokirjallisuuden lukemattomuus ei itsessään kerro älykkyydestä, vaan enemmän kiinnostuksen kohteista ja valinnoista. On myös hyvä erottaa toisistaan älykkyys, sivistys ja viisaus. Ne voivat tukea toisiaan, mutta eivät ole sama asia. Toisaalta voisi olettaa, että jos tällaisen ihmisen eteen annettaisiin vaikeaselkoinen kaunokirjallinen teos, hänellä olisi keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää sen monimutkaisia rakenteita, tulkita merkityksiä ja hahmottaa abstrakteja ajatuksia, vaikka hänellä ei olisi aiempaa kokemusta kyseisestä kirjallisuudesta ja se älykkyys ei siis välttämättä näy siinä, mitä ihminen jo tietää, vaan myös siinä, kuinka hyvin hän kykenee omaksumaan ja ymmärtämään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pääsi lääkikseen, vaikka oli huonot paperit. Sinnikkyyttä ja hyviä istumalihaksia kyllä vaadittiin. Ehkä hää oli myös ns piilofiksu eikä vaan jaksanut lukiossa.
Tunnollisuudella ja motivaatiolla kyllä pystyy korvaamaan kohtuu paljon älykkyyden puutetta. Tutkimustenkin mukaan ihmisen ominaisuuksista tunnollisuus persoonallisuuden piirteenä korreloi vahvemmin menestymisen kanssa, kuin älykkyys. Ihmiset yleisesti yliarvioivat älykkyyden merkitystä menestymisen taustalla. Selvää on että älykkyys on erittäin merkittävä tekijä joka edes auttaa menestymään, mutta ei todellakaan ainoa eikä itseasiassa edes merkittävin. Tosin älykkyys on ainut tekijä jonka pystyy objektiivisesti mitata, mikä selittää sen miksi ihmiset yliarvioivat älykkyyden merkityksen.
Vierailija kirjoitti:
"Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani."
"olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta"
Ei mitään matemaattista. "Älykkyyteni on 126"
Anteeksi. En ymmärtänyt, että minkä tahansa numeron mainitseminen on sinulle matemaattista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Kaikki eivät pyri vakaaseen peruselämään, ja tämä piirre on täysin älykkyydestä erillinen asia.
Ei näin monimutkainen asia uppoa hei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs.
Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen.
Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa.
Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa.
Mutta olisi sama henkilö samalla älykkyyspotentiaalilla vaikka ei olisi koskaan sinne päätynyt. Ei välttämättä olisi sitten päätynyt muuallekaan mihin nyt päätyi, ehkä emme olisi hänestä kuulleetkaan vaan saattaisi olla elänyt ihan toisenlaisen elämän, mutta edelleen ihan yhtä korkea ÄO. Sitähän tässä ketjussa on käsittääkseni yritetty sanoa.
Hän kuitenkin päätyi sinne Harvardiin, juuri siksi koska oli älykäs.
Jos ei olisi ollut älykäs niin tuskin sinne olisi päätynyt.
Edelleen: kyse ei ollut siitä etteikö Harvardiin päässyt todennäköisesti olisi kohtuullisen älykäs, jos siis ei ole päässyt esim. perhesuhteiden avulla tms.
Kyse oli siitä, että voi olla hyvin älykäs vaikka ei koskaan sinne Harvardiin hakisi. Erilaiset elämät, erilaisia syitä.
Toki voi olla älykäs ja olla hakematta Harvardiin, mutta huippuälykäs puolestaan pääsee Harvardiin ilmankin perhesuhteitakin näin halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani."
"olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta"
Ei mitään matemaattista. "Älykkyyteni on 126"
Anteeksi. En ymmärtänyt, että minkä tahansa numeron mainitseminen on sinulle matemaattista...
Vaikutat vähintään 96% homolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.
Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 96% tän keskustelun osallistujista on vähintään 88% homoja.
Trust me bro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.
Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.
Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.
Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Vierailija kirjoitti:
Yli 96% tän keskustelun osallistujista on vähintään 88% homoja.
Trust me bro.
Joo tämän homompaa meininkiä ei hetkeen ole tullut vastaan.
"On myös hyvä erottaa toisistaan älykkyys, sivistys ja viisaus. Ne voivat tukea toisiaan, mutta eivät ole sama asia. "
Lisäisin tuohon vielä osaamisen/taidon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.
Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?
Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Esim. rahan takia. Kymppitonnien velat niskassa ennen kuin on edes varmuutta työelämään pääsystä ei kuulosta kovin älykkäältä.
Älykkyyteen kun kuuluu luovuus, ongelmanratkaisu ja kyky nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain esteitä.
Nuo ovat osa kokonaisuutta, josta älykkyys muodostuu. Otan esimerkkinä älysormuksen. Älysormus on tänään haluttu ja ostettu tuote. Mikä kyseisessä tuotteessa on suurin yksittäinen älyä vaativa ponnistus?
Omasta mielestäni suurin oivallus ja älyn ilmentymä on se, miten ihmiset on saatu haluamaan kyseinen sormus ja miten sen vuokraamisesta on saatu ihmisiä maksamaan satasia vuositasolla.
Joo samoin mä tunnen yhden kaikkitietävän maisteri hu**oran joka luulee itsestään liikoja!!! MAISTERI PASKAT uuniin!!!