Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Luepa tosi hitaasti ja tarvittaessa ääneen tavaten, mitä kirjoitin tuohon viestiin, johon vastasit ja mieti sitten miten fiksu sinun vastauksesi oli. Ota tarvittaessa väriliidut avuksi ja yritä piirtää kuva, joka auttaa sinua hahmottamaan tilannetta. 

Kouluttautumaton ihminen voi olla älykkäämpi kuin koulutettu ihminen. Mensassa on kaikenlaista sakkia, myös niitä, joilla ei ole korkeakoulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Eikö kultasepällä ole mitään koulutusta? Entä onko kultaseppyys kyseisen henkilön koko elämä? Jo älykkyyden mittauttaminen osoittaa, ettei näin ole.

Ne älykkyystestit, jotka julkisuudessa näkyvät muistuttavat olemukseltaan sukupuolettomia liikennemerkkejä. Niiden tulee sopia jokaiselle, mikseivät ne sovi kenellekään. Matemaattisen päättelykyvyn lisäksi ne eivät tunnu mittaavan mitään, miksi en vaivaudu niiden parissa. Miksi toistaa samaa jatkuvalla syötöllä, saaden jatkuvasti vähän parempia tuloksia taidon karttuessa? Se ei korreloi älykkyyden kanssa mitenkään, ei ainakaan positiivisessa mielessä.

Eli et ole ikinä tehnyt älykkyystestiä, etkä tiedä, millainen se on, mutta sinulla on tosi vahvoja mielipiteitä aiheesta. Kuulostat tosi fiksulta...

Älykkyystestit mittaavat aivojen prosessointikykyä erilaisilla hahmotustehtävillä. Testiin voi varmaan valmistautua jonkin verran, että ymmärtää tehtävien logiikan, mutta voin sanoa, että tämä auttaa vain siellä alemmassa päädyssä. Jos et ymmärrä tehtävien logiikkaa heti ne nähdessäsi, et todennäköisesti ole hajonnan yläpäädyssä. 

Lisäksi ainakin ennen oli niin, että Mensan testin pystyi tekemään korkeintaan kahdesti elämänsä aikana, koska tarkoituksena ei ole treenata sitä testiä ja yrittää hivuttaa tulosta ylöspäin. Tai ehkä testin voi tehdä useammin, mutta Mensan jäseneksi ei enää pääse myöhemmillä testeillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Jos pitää mekaanista soveltamista älykkyytenä, niin kyllä näin on. Pitää muistaa, että mekaanisen soveltamisen lisäksi, ihmisen elämä on suuremmaksi osaksi muuta kuin mekaanista soveltamista. Mitä väliä sillä on, jos keksii jonkun uuden hienon yhdistelmän teoreettisessa fysiikassa, muttei kykene kommunikoimaan sitä kenellekään? Vaikka kykenisikin kommunikoimaan, vähemmän älykäs ei empatianpuutteeltaan tiedä miten saisi muut vastaanottamaan ilosanoman uutuudesta. Mielestäni sellainen joka kykenee soveltamaan ja kommunikoimaan samalla uutta luoden on se älykäs, jonka älystä on hyötyä niin itselle kuin ympäristölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa. 

Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Koulut ovat tehty massoja varten, ei sitä kukaan voi kiistää.

Mutta eri koulut on suunnattu eri massoille. Joku tefy ei kerta kaikkiaan onnistu ilman tiettyä tehoa prosessorissa, vaikka toki tefyllä tefylöiset ovat taviksia ja perusopiskelijamassaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen älykäs asioissa jotka mua kiinnostaa. Muiden asioiden suhteen mun ei tarvitse olla. Kukaan ei ole sillein älykäs että ymmärtäisi kaikesta.

Et taida silleen olla missään älykäs.

Älykkyys ei mitenkään ole sidottu kiinnostuksen kohteisiin.  Ottakaa nyt joko käsitteestä selvää ennen kuin suollatte tänne shaibaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Miten keskivertoälykkäillä ei sitä prosessointikykyä ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Tuskinpa suoriutuu keskivertoälykäs kaikkein kovimpien tieteiden kanssa. Jopa perusfilosofinen pohdiskelu tyyliin onkohan aikaa olemassa voi olla aivan liian vaikeaa tehdä, jos ei ole riittävästi kapasiteettia aivoissa. Tietyt kysymykset tieteessä, teknologiassa, matematiikassa ja filosofiassa vaativat aidosti kognitiivista terävyyttä. Sitten on näitä helpompia juttuja, joihin riittää keskivertoälli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Jos pitää mekaanista soveltamista älykkyytenä, niin kyllä näin on. Pitää muistaa, että mekaanisen soveltamisen lisäksi, ihmisen elämä on suuremmaksi osaksi muuta kuin mekaanista soveltamista. Mitä väliä sillä on, jos keksii jonkun uuden hienon yhdistelmän teoreettisessa fysiikassa, muttei kykene kommunikoimaan sitä kenellekään? Vaikka kykenisikin kommunikoimaan, vähemmän älykäs ei empatianpuutteeltaan tiedä miten saisi muut vastaanottamaan ilosanoman uutuudesta. Mielestäni sellainen joka kykenee soveltamaan ja kommunikoimaan samalla uutta luoden on se älykäs, jonka älystä on hyötyä niin itselle kuin ympäristölle.

Nuo alathan nimenomaan ovat kaikkea muuta kuin mekaanista soveltamista. Noissa pitää itse kyetä hahmottamaan monimutkaisia ja abstraktejakin kokonaisuuksia ja etsimään oikeat keinot ongelman purkamiseen. 

Ehkä sulla ei ole kokemusta kuin peruskoulun matematiikasta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Eikö kultasepällä ole mitään koulutusta? Entä onko kultaseppyys kyseisen henkilön koko elämä? Jo älykkyyden mittauttaminen osoittaa, ettei näin ole.

Ne älykkyystestit, jotka julkisuudessa näkyvät muistuttavat olemukseltaan sukupuolettomia liikennemerkkejä. Niiden tulee sopia jokaiselle, mikseivät ne sovi kenellekään. Matemaattisen päättelykyvyn lisäksi ne eivät tunnu mittaavan mitään, miksi en vaivaudu niiden parissa. Miksi toistaa samaa jatkuvalla syötöllä, saaden jatkuvasti vähän parempia tuloksia taidon karttuessa? Se ei korreloi älykkyyden kanssa mitenkään, ei ainakaan positiivisessa mielessä.

Eli et ole ikinä tehnyt älykkyystestiä, etkä tiedä, millainen se on, mutta sinulla on tosi vahvoja mielipiteitä aiheesta. Kuulostat tosi fiksulta...

Älykkyystestit mittaavat aivojen prosessointikykyä erilaisilla hahmotustehtävillä. Testiin voi varmaan valmistautua jonkin verran, että ymmärtää tehtävien logiikan, mutta voin sanoa, että tämä auttaa vain siellä alemmassa päädyssä. Jos et ymmärrä tehtävien logiikkaa heti ne nähdessäsi, et todennäköisesti ole hajonnan yläpäädyssä. 

Lisäksi ainakin ennen oli niin, että Mensan testin pystyi tekemään korkeintaan kahdesti elämänsä aikana, koska tarkoituksena ei ole treenata sitä testiä ja yrittää hivuttaa tulosta ylöspäin. Tai ehkä testin voi tehdä useammin, mutta Mensan jäseneksi ei enää pääse myöhemmillä testeillä. 

Miten fiksua on päätellä julkisesti toisen älykkyyttä yhden vauvapalstavastauksen perusteella? En aio avata omaa elämääni tätä enempää, mutta paljastan sen verran, että tiedän, millainen älykkyystesti on jossa erilaiset kuutiot ja pallot ovat sivuosassa mittauksen materiaaleissa.

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa. 

Hän kuitenkin opiskeli Harvardin yliopistossa. 

Chris Langanin älykkyysosamäärä on n. 200 ja hän on maajussi ammatiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Tuskinpa suoriutuu keskivertoälykäs kaikkein kovimpien tieteiden kanssa. Jopa perusfilosofinen pohdiskelu tyyliin onkohan aikaa olemassa voi olla aivan liian vaikeaa tehdä, jos ei ole riittävästi kapasiteettia aivoissa. Tietyt kysymykset tieteessä, teknologiassa, matematiikassa ja filosofiassa vaativat aidosti kognitiivista terävyyttä. Sitten on näitä helpompia juttuja, joihin riittää keskivertoälli.

Ei millään pahalla, mutta susta jotenkin huokuu se, ettet yhtään ymmärrä mitä tarkoittaa keskivertoälykkyys. Ja millaiset ihmiset ovat keskivertoälykkäitä.

Vertaat jatkuvasti keskivertoälykkyyttä ihmisiin, joilla on alhainen (alle 85) älykkyys.

Itseoppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja

Kirjailija Erno Paasilinna

Keksijöiden taustaa tutkinut sanoikin valtaosan keksijöistä jättäneen koulunsa kesken. Kouluissa tankataan edeltävien sukupolvien kirjoihin laittamia kaavoja, kun radikaaliin uuteen keksintöön ei johda polkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.

Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta. 

Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.

Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).

Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.

Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.

Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.

Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.   

125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi. 

Sinä olet muuten ikävä ihminen.

- sivusta

Noin 5% ihmisistä on 125 äo tai enemmän. Eli tietenkin maistereistakin suurin osa on ihmisiä joilla on alle 125 äo, kun maistereita on kumminkin 40 vuotiaista noin 20%. Älykkyysosamäärän top 20% on 113, joten jos älykkyydellä ja koulutusasteella olisi täydellinen korrelaatio niin 113 äo olisi se raja jolla juuri ja juuri pystyisi opiekella maisteriksi. 

Kannattaa myös erottaa älykkyys ja viisaus toisistaan niin ei kompastele avauksissaan niin pahoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Yliopistoissa vuosia työskennelleenäkin: ei maisterin tai tohtorinkaan tutkinto vaadi keskivertoa korkeampaa älykkyyttä, vaan tavallinen älykkyys, hiukan sitkeyttä ja valmius tehdä töitä riittää aivan hyvin. Kummallista mystifiointia täällä.

Yliopistossa vuosia työskennelleenä sinun käsityksesi keskiverrosta lie hiukan vinoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Koska ne vaativat huomattavan määrän sitä aivojen prosessointikykyä. 

Yleisemmin vähemmän älykkäät kuvittelevat, että nuo alueet ja niiden opiskelu olisi jotenkin äärimmäisen hankalaa tai vaikeaa. Vaikka oikeasti ne eivät ole.

Kyllä ovat. Suurin osa ihmisistä ei pääsisi läpi teoreettista fysiikkaa vaikka käyttäisi koko elämänsä siihen, että yrittäisi asioita ymmärtää. Ne oikeasti ovat vaikeita, jopa niille huippuälykkäille. Siksihän alalla yhä onkin paljon epätietoa. Jos se olisi helppoa, niin maailmankaikkeuden ongelmat olisi jo ratkaistu.