Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (371)
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.
Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?
Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)
Tuo käyttämäsi luku sisältää ammattikorkeat. Voit myös laskea sen, mikä ÄO vastaa 40% väestöstä, olettaen että keskiarvo on 100.
Ite ehkä vaan testaisin sitä lipastoa jos noin paljon kiihottaa. Tuliko taas pakit folkloristilta vai?
Ei niin. Mutta se tarkoittaa sitä, että on käyttänyt hyväkseen sitä älyllistä kapasiteettia mikä nyt hänellä sattuu olemaankin. Loppujen lopuksi ihmisen potentiaali jää täysin sekundääriseksi, asiaksi. Yksilön tekemät valinnat ja saavutukset loppujen lopuksi muovaavat sen mitä meistä tulee. Toiset yrittää parantaa maailmaa ja toiset tuhota sitä.
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.
Trust me bro, aloja on erilaisia ja niihin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Myös kyvykkyyksiltään erilaisia.
Tuo höpöjuttusi on analoginen sille, että sanoisit ammattiurheilijaksi vaadittavan keskiverron liikunnallisuuden, keskittyisit sählyn pelaajiin ja jättäisit huomiotta NHL:n, olympiamoukarin ja oikeastaan kaiken informatiivisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.
Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?
Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)
Tuo käyttämäsi luku sisältää ammattikorkeat. Voit myös laskea sen, mikä ÄO vastaa 40% väestöstä, olettaen että keskiarvo on 100.
Ite ehkä vaan testaisin sitä lipastoa jos noin paljon kiihottaa. Tuliko taas pakit folkloristilta vai?
Pakko myöntää, että olen ekaa kertaa hämmentynyt tämän asteisesta vastauksesta. Et niinkun aivot ihan narikassa vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.
Kerro itsellesi näin. Hyvin on tainnut toimia tähänkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Pitkälle kouluttautunut on varmasti älykäs omalla alallaan, mutta ei välttämättä muuten. Ihminen saattaa olla omalla alallaan maailman paras tutkija, mutta ei ole esimerkiksi lukenut lukion jälkeen ainuttakaan kaunokirjallista teosta. Voiko sellaisen henkilön määritellä älykkääksi?
Älykkyys ei tarkoita sitä, kuinka paljon ihminen on lukenut tai kuinka laaja hänen yleissivistyksensä on. Ihminen voi olla erittäin älykäs omalla alallaan, vaikka hänen tietämyksensä muista asioista olisi rajallista. Kaunokirjallisuuden lukemattomuus ei itsessään kerro älykkyydestä, vaan enemmän kiinnostuksen kohteista ja valinnoista. On myös hyvä erottaa toisistaan älykkyys, sivistys ja viisaus. Ne voivat tukea toisiaan, mutta eivät ole sama asia. Toisaalta voisi olettaa, että jos tällaisen ihmisen eteen annettaisiin vaikeaselkoinen kaunokirjallinen teos, hänellä olisi keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää sen monimutkaisia rakenteita, tulkita merkityksiä ja hahmottaa abstrakteja ajatuksia, vaikka hänellä ei olisi aiempaa kokemusta kyseisestä kirjallisuudesta ja se älykkyys ei siis välttämättä näy siinä, mitä ihminen jo tietää, vaan myös siinä, kuinka hyvin hän kykenee omaksumaan ja ymmärtämään uutta.
Voihan älykkyydelle aina yrittää antaa uuden sisällön ja saada sen määritelmän haluamaansa suuntaan. Älykkyys sinänsä ei ole kuin yksi abstraktio ja määre muiden joukossa. Toki sille voi antaa uuden sisällön jollei vakiintunut sisältö jostain syystä miellytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.
Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?
Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)
Tuo käyttämäsi luku sisältää ammattikorkeat. Voit myös laskea sen, mikä ÄO vastaa 40% väestöstä, olettaen että keskiarvo on 100.
Ite ehkä vaan testaisin sitä lipastoa jos noin paljon kiihottaa. Tuliko taas pakit folkloristilta vai?Pakko myöntää, että olen ekaa kertaa hämmentynyt tämän asteisesta vastauksesta. Et niinkun aivot ihan narikassa vastaus.
Lue hitaasti uudestaan. Kyllä se hämmennys siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulutettuina on paljon ihmisiä joilla ei ole yleis- tai sydämensivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.
Trust me bro, aloja on erilaisia ja niihin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Myös kyvykkyyksiltään erilaisia.
Tuo höpöjuttusi on analoginen sille, että sanoisit ammattiurheilijaksi vaadittavan keskiverron liikunnallisuuden, keskittyisit sählyn pelaajiin ja jättäisit huomiotta NHL:n, olympiamoukarin ja oikeastaan kaiken informatiivisen.
Millä tavalla nämä ovat verrattavissa? Nyt joudut kyllä avaamaan tätä logiikkaasi, koska ihan selkeä se ei ole.
Sinun mielestä Olymppiatasoinen urheilija on samalla tasolla kuin henkilö, joka käy jonkun varhaiskasvatustieteen opinnot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi.
Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa.
Et vastannut kysymykseen.
50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.
Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista.
Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.
Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?
Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)
Yliopistosta läpi pääseminen ja siellä oikeasti pärjääminen ovat kaksi eri asiaa. On itse asiassa hyvin vaikea olla saamatta perustutkintoa kasaan miltei alalla kuin alalla, jos on motivaatiota tehdä tarpeeksi töitä. Uskaltaisin väittää, että huippututkijoista kenelläkään ei ole kaksinumeroinen ÄO.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Esim. rahan takia. Kymppitonnien velat niskassa ennen kuin on edes varmuutta työelämään pääsystä ei kuulosta kovin älykkäältä.
Mitkä ihmeen kymppitonnien velat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Et sinä mitään tuollaista tässä todistanut. Tietysti mukana on poikkeuksia, mutta kyllä se C:n paperit kirjoittanut on jo keskiarvoa älykkäämpi keskimäärin.
Yliopistossa on aivan tutkitusti keskivertoa älykkäämpiä ihmisiä, joillakin aloilla keskiälykkyydet voivat olla todella korkeitakin.
Ja vertauskohde tietysti pitää myös olla tiedossa. Jossain muualla täytyy olla ryhmittymä keskivertoa vähemmän älykkäitä ihmisiä. Näiden ryhmien välillä ero voikin olla jo suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista.
Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saatko tirskunnaltasi selitettyä, mikä tässä oli niin hauskaa. Ainakaan tuossa tekstissä ei ollut mitään matemaattista, niin en oikein tiedä, mitä päätelmiä pystyit tekemään matematiikan lahjoistani."
"olen älykkäämpi kuin 96 % kansasta"
Ei mitään matemaattista. "Älykkyyteni on 126"
Anteeksi. En ymmärtänyt, että minkä tahansa numeron mainitseminen on sinulle matemaattista...
Näitä on paljon verolakeja säätämässä. Tutustu "yrityksen matemaattisen" arvon määrittelyyn verottajan sivuilla ja hämmästy, miten luovasti numeroita ja merkkejä voi yhdistellä toisiinsa ilman, että loogikko saisi niihin mitään otetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.
Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.
Trust me bro, aloja on erilaisia ja niihin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Myös kyvykkyyksiltään erilaisia.
Tuo höpöjuttusi on analoginen sille, että sanoisit ammattiurheilijaksi vaadittavan keskiverron liikunnallisuuden, keskittyisit sählyn pelaajiin ja jättäisit huomiotta NHL:n, olympiamoukarin ja oikeastaan kaiken informatiivisen.Millä tavalla nämä ovat verrattavissa? Nyt joudut kyllä avaamaan tätä logiikkaasi, koska ihan selkeä se ei ole.
Sinun mielestä Olymppiatasoinen urheilija on samalla tasolla kuin henkilö, joka käy jonkun varhaiskasvatustieteen opinnot?
Mä en väännä rautalankaa älykeskustelussa. KÄY KOULUT JA HANKI PÄTEVYYS, ET VOI PANNA SITÄ PÄIHTEIDEN SYYKS.
Kaikki nuo kuitenkin jatkoivat kouluttautumista tavalla tai toisella, vaikka heillä ei ollutkaan muodollista tutkintoa. He opiskelivat itsenäisesti, oppivat oppisopimuksilla, lukivat, tutkivat, kokeilivat ja kehittivät osaamistaan jatkuvasti. Muodollisen koulutuksen puute ei tarkoita kouluttautumattomuutta.