Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

"Et sinä mitään tuollaista tässä todistanut. Tietysti mukana on poikkeuksia, mutta kyllä se C:n paperit kirjoittanut on jo keskiarvoa älykkäämpi keskimäärin."

C:n paperit ovat kylläkin keskivertoälykkyyttä alemmassa luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.

Trust me bro, aloja on erilaisia ja niihin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Myös kyvykkyyksiltään erilaisia.

Tuo höpöjuttusi on analoginen sille, että sanoisit ammattiurheilijaksi vaadittavan keskiverron liikunnallisuuden, keskittyisit sählyn pelaajiin ja jättäisit huomiotta NHL:n, olympiamoukarin ja oikeastaan kaiken informatiivisen.

Millä tavalla nämä ovat verrattavissa? Nyt joudut kyllä avaamaan tätä logiikkaasi, koska ihan selkeä se ei ole.

Sinun mielestä Olymppiatasoinen urheilija on samalla tasolla kuin henkilö, joka käy jonkun varhaiskasvatustieteen opinnot?

Mä en väännä rautalankaa älykeskustelussa. KÄY KOULUT JA HANKI PÄTEVYYS, ET VOI PANNA SITÄ PÄIHTEIDEN SYYKS.

Yleisemmin älykäs ihminen kykenee kyllä selittämään oman logiikkansa. Mutta jos et edes siihen kykene, mitä se kertoo sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi. 

Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa. 

Et vastannut kysymykseen.

50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. 

Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista. 

Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.

Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?

Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)

Yliopistosta läpi pääseminen ja siellä oikeasti pärjääminen ovat kaksi eri asiaa. On itse asiassa hyvin vaikea olla saamatta perustutkintoa kasaan miltei alalla kuin alalla, jos on motivaatiota tehdä tarpeeksi töitä. Uskaltaisin väittää, että huippututkijoista kenelläkään ei ole kaksinumeroinen ÄO.

Keskivertoälykkyys on kolminumeroinen. Täällä väitettiin, että pitäisi olla yli keskivertoälykkyyden, että yliopistosta pääsee lävitse. Ja täällä ei keskusteltu siitä, että miten siellä pärjää, vaan että koulutuksen pääsee läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.

Trust me bro, aloja on erilaisia ja niihin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Myös kyvykkyyksiltään erilaisia.

Tuo höpöjuttusi on analoginen sille, että sanoisit ammattiurheilijaksi vaadittavan keskiverron liikunnallisuuden, keskittyisit sählyn pelaajiin ja jättäisit huomiotta NHL:n, olympiamoukarin ja oikeastaan kaiken informatiivisen.

Millä tavalla nämä ovat verrattavissa? Nyt joudut kyllä avaamaan tätä logiikkaasi, koska ihan selkeä se ei ole.

Sinun mielestä Olymppiatasoinen urheilija on samalla tasolla kuin henkilö, joka käy jonkun varhaiskasvatustieteen opinnot?

Mä en väännä rautalankaa älykeskustelussa. KÄY KOULUT JA HANKI PÄTEVYYS, ET VOI PANNA SITÄ PÄIHTEIDEN SYYKS.

Yleisemmin älykäs ihminen kykenee kyllä selittämään oman logiikkansa. Mutta jos et edes siihen kykene, mitä se kertoo sinusta?

Viesti johon vastasit sisältää kaiken tarvittavan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Tuttu on Mensan jäsen ja koulutukseltaan metsuri. Ei kaikkia vaan kiinnosta joku hel-vetin ura. Jos ihminen löytää sisäisen rauhansa, ei tarvitse tavoitella mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Tässä keskustelussa on puhuttu nimenomaan akateemisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulut eivät kuulu siihen porukkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi. 

Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa. 

Et vastannut kysymykseen.

50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. 

Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista. 

Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.

Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?

Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)

Keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä on 50% suomalaisista. Tuo 40% mahtuu siihen aivan hyvin, ja mukana on tietysti myös poikkeuksia. Ja AMK:n käyneet ovat tuossa luvussa mukana myös, ei pelkästään yliopiston käyneet. 

Tuossa ei ole yhtään minkäänlaista ongelmaa. 

"Puhtaasti yliopistossa suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja (kuten maistereita tai diplomi-insinöörejä) tai tohtorintutkintoja on suorittanut pienempi osa väestöstä (esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 15 % nuoremmasta aikuisväestöstä)."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.

Ei ole. Riippuu täysin alasta ja koulutusasteesta. 

Tämä on sinulle selitetty jo moneen kertaan. 

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Aha. Mulla Mensan testissä 124, mutta amiskoulutus ja amisduuni. Selitätkö omin sanoin, miten tämä on mahdollista. Ja joo, olen ihan tyytyväinen elämääni näin. En todellakaan osaa kadehtia kavereitani, joilla on korkea koulutus ja huippu urat ja niin isot lainat, etteivät voi edes hypätä pois oravanpyörästä ennen eläkeikää, toisin kuin minä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Tässä keskustelussa on puhuttu nimenomaan akateemisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulut eivät kuulu siihen porukkaan. 

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto sisältää myös ylemmät ammattikorkeakoulut.

Mutta ne eivät kuitenkaan ole tutkintoja, joista me puhuimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Monella jää vaikka gradu tekemättä kun saa hyvän työpaikan, eikä ikinä saa sitä virallista titteliä mutta usein tämän korvaa työnäytöt.

Näinhän se toimii, tiettyyn pisteeseen asti, jolloin gradunsa valmiiksi saaneet painelevat vilkku vasemmalle ohi. Aivan sama koskee heitä, jotka jättivät lukion väliin ja menivät heti töihin. Alkuun oli velkainen ok-talo ja kun maisteri sai paperinsa kouraan, puolet siitä ok-talosta oli jo maksettu. Miten sitten kävikään matkalla hautaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Aha. Mulla Mensan testissä 124, mutta amiskoulutus ja amisduuni. Selitätkö omin sanoin, miten tämä on mahdollista. Ja joo, olen ihan tyytyväinen elämääni näin. En todellakaan osaa kadehtia kavereitani, joilla on korkea koulutus ja huippu urat ja niin isot lainat, etteivät voi edes hypätä pois oravanpyörästä ennen eläkeikää, toisin kuin minä. 

Ihan jokainen voi väittää heillä olevan vaikka 160 älykkyys netissä. Sekä jokainen keskivertoälykäs saa mensan nettitestistä korkean arvosanan.

Heh. Olen työssäni paljon tekemisissä lääkiksopiskelijoiden kanssa. En epäile yhtään, etteivätkö olisi älykkäitä, mutta voi luoja, millaisia tomppeleita siinä porukassa on. Toivottavasti eivät ainakaan kliiniseen työhön ala...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.

Tuokin riippuu paljon siitä mitä ja missä opiskelee. Keskivertoälykäs tuskin opiskelee teoreettista fysiikkaa MIT:ssä tai matemaattista fysiikkaa Cambridgessa. Näillä aloilla vastaan tulee ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää poikkeuksellista abstraktia päättelykykyä ja matemaattista lahjakkuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Aha. Mulla Mensan testissä 124, mutta amiskoulutus ja amisduuni. Selitätkö omin sanoin, miten tämä on mahdollista. Ja joo, olen ihan tyytyväinen elämääni näin. En todellakaan osaa kadehtia kavereitani, joilla on korkea koulutus ja huippu urat ja niin isot lainat, etteivät voi edes hypätä pois oravanpyörästä ennen eläkeikää, toisin kuin minä. 

Ihan jokainen voi väittää heillä olevan vaikka 160 älykkyys netissä. Sekä jokainen keskivertoälykäs saa mensan nettitestistä korkean arvosanan.

Niin, mähän kirjoitin, että nimenomaan Mensan testissä. Mitä kohtaa et ymmärtänyt? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi. 

Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa. 

Et vastannut kysymykseen.

50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. 

Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista. 

Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.

Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?

Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)

Keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä on 50% suomalaisista. Tuo 40% mahtuu siihen aivan hyvin, ja mukana on tietysti myös poikkeuksia. Ja AMK:n käyneet ovat tuossa luvussa mukana myös, ei pelkästään yliopiston käyneet. 

Tuossa ei ole yhtään minkäänlaista ongelmaa. 

"Puhtaasti yliopistossa suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja (kuten maistereita tai diplomi-insinöörejä) tai tohtorintutkintoja on suorittanut pienempi osa väestöstä (esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 15 % nuoremmasta aikuisväestöstä)."

Et vieläkään osannut vastata kysymykseen.

Ylempi korkeakoulututkinto ei ole se, mistä me täällä olemme puhuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.

Kyllä tarvii. 

Vierailija kirjoitti:

"Et sinä mitään tuollaista tässä todistanut. Tietysti mukana on poikkeuksia, mutta kyllä se C:n paperit kirjoittanut on jo keskiarvoa älykkäämpi keskimäärin."

C:n paperit ovat kylläkin keskivertoälykkyyttä alemmassa luokassa.

Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo.