Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Opinnoissa pärjääminen tarvitsee vain sen keskivertoälykkyyden. Sillä tavalla se koko koulutusjärjestelmä on koottu, eli siihen keskivertoälykkyydelle.

Tuokin riippuu paljon siitä mitä ja missä opiskelee. Keskivertoälykäs tuskin opiskelee teoreettista fysiikkaa MIT:ssä tai matemaattista fysiikkaa Cambridgessa. Näillä aloilla vastaan tulee ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää poikkeuksellista abstraktia päättelykykyä ja matemaattista lahjakkuutta.

Ja kukaan täällä vauvapalstalla ei tuolla opiskele. Täällä puhuttiin yleisesti yliopistosta, ja että vain korkean älykkyyden omaavat opiskelevat siellä tai pääsevät sinne.

Mutta ihan perus yliopistossa valmistuvissa ammateissa riittää se keskivertoälykkyys ja sille se yliopistokin on suunniteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.

Jos opinnoissa pärjäisi pelkällä hyvällä muistilla, kuka tahansa ulkoa opetteleva valmistuisi vaativimmilta aloilta. Ei valmistu. Muisti auttaa tiedon omaksumisessa, mutta esimerkiksi teoreettisessa fysiikassa, matematiikassa ja lääketieteessä tarvitaan myös päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja kykyä soveltaa tietoa tilanteissa, joita ei ole opeteltu ulkoa. Erityisesti korkeammilla opintotasoilla ei riitä, että muistaa vastaukset, vaan täytyy ymmärtää, miksi ne ovat oikein ja miten tietoa käytetään uusissa ongelmissa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Tunnen pari erittäin älykästä (siis Mensan testissä pärjännyttä), mutta myös hyvin masentunutta miestä. Eivät vaan ole jaksaneet opiskella mitään loppuun. Toinen näistä on sitä mieltä, ettei ymmärrä mistään mitään. 

Monella älykkäällä voi olla huijarisyndrooma, joka estää heitä antamasta itsestään täyttä potentiaaliaan. 

Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi. 

Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa. 

Et vastannut kysymykseen.

50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. 

Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista. 

Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.

Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?

Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)

Keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä on 50% suomalaisista. Tuo 40% mahtuu siihen aivan hyvin, ja mukana on tietysti myös poikkeuksia. Ja AMK:n käyneet ovat tuossa luvussa mukana myös, ei pelkästään yliopiston käyneet. 

Tuossa ei ole yhtään minkäänlaista ongelmaa. 

"Puhtaasti yliopistossa suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja (kuten maistereita tai diplomi-insinöörejä) tai tohtorintutkintoja on suorittanut pienempi osa väestöstä (esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 15 % nuoremmasta aikuisväestöstä)."

Et vieläkään osannut vastata kysymykseen.

Ylempi korkeakoulututkinto ei ole se, mistä me täällä olemme puhuneet.

Kukaan täällä ei ole väittänyt, että ammattikorkean käyminen vaatii mitään poikkeuksellista älykkyyttä. Toki heistäkin varmasti ylivoimainen enemmistö on keskimääräistä älykkäämpiä, koska ihan määritelmänsä mukaan 50 % ihmisistä on keskimääräistä älykkäämpiä. Tyydyttikö tämä vastaus. 

PS. Kaikki muut. paitsi sinä, ovat puhuneet täällä yliopisto-opinnoista. Ammattikorkea ei ole yliopisto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.

Jos opinnoissa pärjäisi pelkällä hyvällä muistilla, kuka tahansa ulkoa opetteleva valmistuisi vaativimmilta aloilta. Ei valmistu. Muisti auttaa tiedon omaksumisessa, mutta esimerkiksi teoreettisessa fysiikassa, matematiikassa ja lääketieteessä tarvitaan myös päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja kykyä soveltaa tietoa tilanteissa, joita ei ole opeteltu ulkoa. Erityisesti korkeammilla opintotasoilla ei riitä, että muistaa vastaukset, vaan täytyy ymmärtää, miksi ne ovat oikein ja miten tietoa käytetään uusissa ongelmissa. 

Juuri näin. Ihmisellä voi olla hyvä muisti, mutta jos hän ei osaa soveltaa oppimaansa, ei sillä pitkälle pötkitä. 

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Jos et tiedä, miten ylioppilaskokeiden arvosanat määräytyvät, niin ei varmaan kannata osallistua keskusteluun. 

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Ei pidä paikkansa. Suuri osa huippuälykkäistä on erakoita tai muuten syrjäytyneitä. Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Keskimääräistä älykkäämpi on jo 101 äo:n omaava. 90-109 luetaan normaaliälykkäiksi. 

Nuo määreet ovat toistensa kanssa päällekkäin, ei siinä ole mitään outoa. 

Et vastannut kysymykseen.

50% suomalaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. 50% on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. 

Lisäksi täällä ollaan puhuttu yliopistoista enimmäkseen, ei kaikista korkeakoulutetuista. Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista. 

Et vieläkään vastannut itse kysymykseen.

Yliopiston käyneitä on 30-40% suomalaisista? Sanoin, että korkeakoulutettuja on 40%. Miten nämä eroavat toisistaan?

Jos yli 110 älykkyyttä omaavia on vain noin 20% suomalaisista, niin miten 30-40% pääse yliopiston läpi, jos kerta vain 20% suomalaisista on yli 110 älykkyys ja yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan yli 110 älykkyys (eli yli keskiverron mikä täällä väitettiin)

Keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä on 50% suomalaisista. Tuo 40% mahtuu siihen aivan hyvin, ja mukana on tietysti myös poikkeuksia. Ja AMK:n käyneet ovat tuossa luvussa mukana myös, ei pelkästään yliopiston käyneet. 

Tuossa ei ole yhtään minkäänlaista ongelmaa. 

"Puhtaasti yliopistossa suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja (kuten maistereita tai diplomi-insinöörejä) tai tohtorintutkintoja on suorittanut pienempi osa väestöstä (esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 15 % nuoremmasta aikuisväestöstä)."

Et vieläkään osannut vastata kysymykseen.

Ylempi korkeakoulututkinto ei ole se, mistä me täällä olemme puhuneet.

Kukaan täällä ei ole väittänyt, että ammattikorkean käyminen vaatii mitään poikkeuksellista älykkyyttä. Toki heistäkin varmasti ylivoimainen enemmistö on keskimääräistä älykkäämpiä, koska ihan määritelmänsä mukaan 50 % ihmisistä on keskimääräistä älykkäämpiä. Tyydyttikö tämä vastaus. 

PS. Kaikki muut. paitsi sinä, ovat puhuneet täällä yliopisto-opinnoista. Ammattikorkea ei ole yliopisto. 

Mene keskustelussa taaksepäin. Siellä lukee ihan selvästi, että pitää olla korkeampi älykkyys kuin keskiverto ja nimenomaan yli 110 (koska siinä menee keskivertoälykkyyden raja)

Ja ei se tietenkään tyydytä, koska et vastannut itse kysymykseen perustuen siihen argumenttiin, jota vastaan itse argumentoin.

Tuo on itsestään selvä asia.

Korrelaatiota niiden välillä kuitenkin on, koska älykkäät usein ovat kiinnostuneempia kouluttautumaan ja tekemään vaativampia töitä sekä tietoisia, että niistä saa isompaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut,  ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Täällä on aivan koko ajan puhuttu ylemmistä korkeakoulututkinnoista. 

Ja siihenkin sisältyy YAMK-tutkintoja, joten tuo 15%:kin on liian suuri yliopiston käyneille. 

Täällä on puhuttu kylläkin yliopistosta. Varhaiskasvatuksen kandi ei ole ylempi korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Leonardo da Vincillä ei ollut yliopistotutkintoa, mutta oli silti yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Yksi maailman tunnetuimmista keksijöistä, Thomas Edison, kävi koulua vain 2 kuukautta.

Se taas ei tarkoita ettei esimerkiksi Edison olisi opiskellut. Äiti, opettaja ammatiltaan, opetti kotona minkä lisäksi Edison itseopiskeli erittäin paljon.

Ei ehkä vertaudu nykyaikaan, sillä harva joita asiat kiinnostaa ja itseopiskelukin maistuu jättäisi tutkinnon hankkimatta.

Ei tietenkään ole sama asia.

Koulutus (opiskelu) kasvattaa tietoja ja taitoja, joiden soveltamisessa tarvitaan älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Täällä on aivan koko ajan puhuttu ylemmistä korkeakoulututkinnoista. 

Ja siihenkin sisältyy YAMK-tutkintoja, joten tuo 15%:kin on liian suuri yliopiston käyneille. 

Yliopisto ei ole sama, kuin ylempi korkeakoulututkinto. Yliopistossa tarjotaan ylempiä korkeakoulututkintoja, mutta kaikki tutkinnot siellä eivät ole ylemman korkeakoulututkintoja. Suurin osa on alempi korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Leonardo da Vincillä ei ollut yliopistotutkintoa, mutta oli silti yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Yksi maailman tunnetuimmista keksijöistä, Thomas Edison, kävi koulua vain 2 kuukautta.

Se taas ei tarkoita ettei esimerkiksi Edison olisi opiskellut. Äiti, opettaja ammatiltaan, opetti kotona minkä lisäksi Edison itseopiskeli erittäin paljon.

 

Ei ehkä vertaudu nykyaikaan, sillä harva joita asiat kiinnostaa ja itseopiskelukin maistuu jättäisi tutkinnon hankkimatta.

Totta. Opiskella voi myös nonformaalisti formaalisen ohella. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut,  ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.

Niin, eli keskivertoälykkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus kertoo enemmän ahkeruudesta nuorena

Ahkeruus on osa älykkyyttä. Pystyy hahmottamaan elämää vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin ja tietää miten kannattaa toimia tänään.

Ahkeruus oikeiden asioiden parissa on älykkyyttä. Kyse ei ole siitä, että tekee ylipäätään paljon, vaan siitä, että ymmärtää, mitä kannattaa tehdä ja miksi. Älykäs ihminen osaa myös olla tekemättä turhaa työtä, sillä tehokkuus ei synny pelkästä ahkeruudesta, vaan kyvystä tunnistaa, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä vie kohti haluttua päämäärää.