Lue keskustelun säännöt.
Voiko pettäjä todella muuttua?
No voiko? Iltalehti kertoo "yllättävästä" tuloksesta miten pettäjä toimii seuraavassa parisuhteessa.
Kommentit (351)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Olen eri, mutta jos parisuhteessa on sovittu, ettei pornoa katsota ja sitten kuitenkin katsotaan, niin kyllä se silloin on pettämistä.
Samaa mieltä. Jos yhdessä on sovittu, ettei katsota niin silloin on ainakin epärehellinen jos silti katsoo. En kyllä omakohtaisesti sietäisi miehen harrastuksenomaista pornon katsomista, ällötäisi läheisyys niin paljon. Miettisin sitä miksi mies sitä tarvitsee kun olisimme yhdessä. Jostainhan jatkuva pornonkatselu kertoo. Ettei normaali, eli minä, riitä. Ajatusmaailmamme ja seksimieltymyksemme olisivat liian erilaisia.
Meitä on naisiakin jotka mielellään katselee pornoa, yksin ja ihan yhdessä partnerinsa kanssa.
Minusta kiihottavaa katseltavaa petipuuhissa ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne karusellimiehet oikeasti ovat uskollisia aviomiesmatskuja...
Näin kannattaa valehdella itselleen/muille ajattelevansa..
Ettei vaikuttaisi pinnalliselta ja tyhmältä.
Vain miehet pettää?
Ei? Miksi vastaat asiaan jota ei kysytä?
Tuohan on kysymys, eikä vastaus. Siinä on kysymysmerkkikin.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni on sitä mieltä, että kerran pettäjä on aina pettäjä.
Minulla on nuoruudessani takana pitkä suhde, jonka aikana olin oikein sarjapettäjä. Ihastuin suhteen aikana vaikka miten monta kertaa ja se johti moniin pettämisiin. Suhde kariutui lopulta kaikkeen tähän.
Nyt olen ollut suhteessa jo yli 20 vuotta. Välillä on ollut tosi hankaliakin aikoja ja tilaisuuksia pettämiseenkin on tullut. Ei tulisi mieleenkään pettää kumppaniani, ei missään tilanteessa.
Ei kannata vannoa. Olette vielä yhdessä.
Ja vaikka sinä et petä niin et voi taata että parisi ei petä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi muuttua. Tiedän useitakin, jotka ovat kokeneet kovaa syyllisyyttä pettämisestä. Ja seuraavassa suhteessa ovat osanneet toimia paremmin. Eivät enää halua itselleen samaa ristiriitaa ja arvojen pettämistä. Itsensä ja mielenterveytensä vuoksi haluavat elää arvojensa mukaan.
Et sä hyvä ihminen tiedä kenestäkään muusta että voisit mennä vannomaan mitään. Se mitä joku puhuu ja mitä tämä tekee niin on kaks ihan eri asiaa.
Itsesi asiat tiedät ainoastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi muuttua. Tiedän useitakin, jotka ovat kokeneet kovaa syyllisyyttä pettämisestä. Ja seuraavassa suhteessa ovat osanneet toimia paremmin. Eivät enää halua itselleen samaa ristiriitaa ja arvojen pettämistä. Itsensä ja mielenterveytensä vuoksi haluavat elää arvojensa mukaan.
No uskollisuus ei selvästikään ole heille mikään arvo, koska siitä ei ole pidetty kiinni. Arvot ovat sellaisia asioita, että niistä pidetään kiinni, vaikka se aiheuttaisi itselle hetkittäistä epämukavuutta. Uskollinen ihminen eroaa mieluummin kuin pettää.
Syyllisyydentunne on tietysti ikävä asia, ja on hyvä että se ohjaa ihmisen käytöstä. Kyvyttömyys kestää ristiriitaa joka aiheutuu omista teoista ei välttämättä kerro arvoista yhtään mitään, vaan pettämisen välttäminen kertoo lähinnä mukavuudenhalusta. Kun ei petä, itseä sattuu vähemmän. Muista viis.
Pettämisen välttäminen johtuu mukavuudenhalusta?
Mitä sä satuilet?
Noi sun viimiset lauseet voisit tulla selvittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika sinisilmäsi kommentteja täällä.
No itsekkin olisin varmasti sanonut toista jos mulle ei olisi exän pettämiset selvinnyt.
No kun kärysi ensimmäisestä niin annoin uuden mahdollisuuden, ja kappas meni ja petti uudelleen.
Nyt jälkiviisaana kun olen suhdettamme analysoinut niin olen tajunnut että oli pettämistä ollut aikasempaakin.
Olen antanut itseäni viedä kun litran mittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Olen eri, mutta jos parisuhteessa on sovittu, ettei pornoa katsota ja sitten kuitenkin katsotaan, niin kyllä se silloin on pettämistä.
Samaa mieltä. Jos yhdessä on sovittu, ettei katsota niin silloin on ainakin epärehellinen jos silti katsoo. En kyllä omakohtaisesti sietäisi miehen harrastuksenomaista pornon katsomista, ällötäisi läheisyys niin paljon. Miettisin sitä miksi mies sitä tarvitsee kun olisimme yhdessä. Jostainhan jatkuva pornonkatselu kertoo. Ettei normaali, eli minä, riitä. Ajatusmaailmamme ja seksimieltymyksemme olisivat liian erilaisia.
Meitä on naisiakin jotka mielellään katselee pornoa, yksin ja ihan yhdessä partnerinsa kanssa.
Minusta kiihottavaa katseltavaa petipuuhissa ollessa.
Niin, kuten sanoin, jos on yhdessä päätetty, ettei mies katso pornoa. Tietenkin sitten on ihan eri jos yhdessä päätetään sitä katsoa, eihän siinä silloin kumpikaan loukkaannu. Ovat kaksi eri asiaa. Ajatusmaailmoja ja seksimieltymyksiä on monenlaisia. Samanlaiset lapset leikkivät paremmin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi muuttua. Minä petin aikoinaan edellistä akkaani, koska tämä aina mäkätti liian nopeasta laukeamisestani jne. Itsellä taas oli luonnottoman tiukka p illu, joka vaati ihan poskettoman pitkät esileikit. Aina vähintään tunti. Kyllä siinä jo sitten äkkiä kuti lentää. Petin häntä enkä tunne mitään huonoa omaatuntoa, koska sain kuunnella sitä olevani paska seksissä jauhantaa. Harrastettiin sitä sitten muualla.
Nykyisen kanssa olen ollut yhdessä yli kymmenen vuotta enkä ole pettänyt kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Jos henkilön moraali sallii pettämisen, se sallii sen. Kyse on vain ajasta, paikasta, oman parisuhteen tilanteesta ja niin edelleen. Jos/kun olosuhteet ovat taas uudestaan suotuisat, eli vaikkapa se oma parisuhde voi huonosti, töissä on uusi työkaveri joka antaa ymmärtää että on ihastunut jne. niin sen se vain vatii.
Pettäjän, tai kenenkään moraali ei enää aikuisiällä muutu. Tappaja on tappaja ja pettäjä on pettäjä. Se vaatii vain oikeat olosuhteet ja tilanteen.
Kyllä mulla on ainakin muuttunut aikuisiällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne muutu. Päätyvät vaan lopulta yhteen jonkun ressukan kanssa, joka katsoo pettämistä läpi sormien tai sitten pettää itsekin. Tämä voi luoda ulospäin vaikutelman, että pettäminen olisi muka loppunut, kun pysyvät pariskuntana yhdessä.
Se on vähän kun se 1 joka vinkuu aseitten perään, kun saa alkaa vaatimaan lisää tai tt-tukilainen, joka pyytää 2€,jos antaa tulee kerjäämään uudestaan, ja itseasiaan: Tiiän yhen joka jätti nuoruuden hölmöilyt ja tyytyi jatkossa yhteen :) ja se 1 olen minä :) toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena 70-luvulla liftasin paljon, se oli sen ajan nuoren naisen vapautta, jota ei enää ole.
Kerran liftasi rekkaan, joka ajoi Asterixiksi itsensä esitellyt viiksekäs nelikymppinen mies. Juttelimme kolmisen tuntia parisuhteista ja seksistä ja uskollisuudesta.
Hän oli nimenomaan sitä mieltä,että minun ei kannata odotella mieheni muuttumista yhden naisen mieheksi. Meillä oli avoin liitto mieheni tahdosta. Väitin kovasti Asterixia vastaan: kyllä miehestäni vielä tulee uskollinen.
Nyt 70-vuotiaana tiedän, että Asterix oli oikeassa.
No, miehestäni tuli yhden naisen mies sitten kuusissakymmenissä, kun testotasot putosivat niin, että erektiokin heikkeni.
Tämä koskee siis sarja-uskottomuutta, ei yhden kerran hairahdusta. Sellaisen takia ei kannata eroa ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Olen eri, mutta jos parisuhteessa on sovittu, ettei pornoa katsota ja sitten kuitenkin katsotaan, niin kyllä se silloin on pettämistä.
Samaa mieltä. Jos yhdessä on sovittu, ettei katsota niin silloin on ainakin epärehellinen jos silti katsoo. En kyllä omakohtaisesti sietäisi miehen harrastuksenomaista pornon katsomista, ällötäisi läheisyys niin paljon. Miettisin sitä miksi mies sitä tarvitsee kun olisimme yhdessä. Jostainhan jatkuva pornonkatselu kertoo. Ettei normaali, eli minä, riitä. Ajatusmaailmamme ja seksimieltymyksemme olisivat liian erilaisia.
Meitä on naisiakin jotka mielellään katselee pornoa, yksin ja ihan yhdessä partnerinsa kanssa.
Minusta kiihottavaa katseltavaa petipuuhissa ollessa.
Mekin yritettiin mutta tuntui hankalalta istua sohvassa tuijottaen telkun ruutua käsi toisen sukuelimissä. Ihan dorkalta.
Seksin idea on läheisyys, pornon katsominen tuo etäisyyden, koska sekstaillessa ollaan lähekkäin, ei silloin voi tuijottaa ruutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika paljon on kyse myös biologista. Nuorella iällä hormonit hyrräävät eikä housut tahdo pysyä jalassa, varsinkin jos halut kotona eivät vastaa ihan toisiaan. Seksuaalinen tarve voi olla todella voimakas. Testosteronitason laskiessa vähempi riittää eikä muutenkaan ole tarvetta etsiä niitä kokemuksia jotka nuorena jääneet väliin.
Iän mukana ihminen kypsyy, mutta tuskin kuitenkaan ihan yön yli...
Ei. Hän voi lopettaa itse tolminnan eli pettämisen, mutta pettäjän sisus ei muutu. Hän on hamaan tappiin asti kaksinaamainen ja valehteleva.
Kysymys on absurdi. Jotkut pettää pelkästä halusta pettää ja toiset ei koskaan. Minäkin petin, kun seksiä ei ollut yli puoleen vuoteen. Otin sitten eron, koska totesin, että pettäminen on inhottavampaa kuin eroaminen. Vaimoni ei saanut koskaan tietää.
Mun isä ei parantunut pettämistaipumuksesta ennen kuin oli liian sairas ja vanha juostakseen naisissa.
Pettämisessä ei ole mitään väärää.
Sanoisin että eivät lopeta. Kerran jälkeen on vaan helpompaa, jos ei jää kiinni tosta ensimmäisestä kertaa.
Ja seuraavassa suhteessa voi taas valita saman käytösmallin jos elämä on raskasta jostakin syystä.