Lue keskustelun säännöt.
Voiko pettäjä todella muuttua?
No voiko? Iltalehti kertoo "yllättävästä" tuloksesta miten pettäjä toimii seuraavassa parisuhteessa.
Kommentit (353)
Ei voi totaalisesti muuttua. Fyysinen pettäminen voi hyvinkin loppua, mutta henkinen petturuus luultavasti jatkuu aina, eli muiden vilkuilu, silmäpeli, flirtti yms. Pettäjän pitää saada kokemus siitä, että hänen viehätysvoimansa on tallella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppani on ihan kauhea käytökseltään tai itse joku ei aluksi kiintynyt tai lopahti tunteet, voi joku etsiä pelastusta muualta. Mutta kun yrittää sanoa erosta, toinen ei kuuntele.
ei sitten sano, eroaa vain.
Niinpä, ihan yksin laittaa eropaperit menemään toiselta kysymättä.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi totaalisesti muuttua. Fyysinen pettäminen voi hyvinkin loppua, mutta henkinen petturuus luultavasti jatkuu aina, eli muiden vilkuilu, silmäpeli, flirtti yms. Pettäjän pitää saada kokemus siitä, että hänen viehätysvoimansa on tallella.
Kyllä pitkälti on näin. Ex- mies perusteli flirttailun ym. sillä, että hän teki sitä sen vuoksi kun olin jostain suututtanut hänet. Kun oli harmistunut minuun niin hänellä oli " oikeus" hakea lohtua ja huoiota muilta naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi totaalisesti muuttua. Fyysinen pettäminen voi hyvinkin loppua, mutta henkinen petturuus luultavasti jatkuu aina, eli muiden vilkuilu, silmäpeli, flirtti yms. Pettäjän pitää saada kokemus siitä, että hänen viehätysvoimansa on tallella.
Ja tällä ihmisellä on aina se ajatus, että jos toinen ihminen ei miellytä minua tavalla tai toisella, voin aina tehdä mitä haluan.
Hän ikäänkuin laittaa vastuun omasta käytöksestään toiselle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi, jos kotona saa riittävästi.
Todistat lyhyesti ja ytimekkäästi, miten pettäjä on kykenemätön rakkauteen. Suhde on pettäjälle mahdollinen ainoastaan, jos siitä saa riittävästi hyötyä. Toisella ihmisellä on pettäjälle vain välinearvoa, ei muuta.
Sä taas todistat sen, että sulle on aivan sama saako mies seksiä parisuhteessa vai ei. Mitäs luulet, mikä olisi kaikkein yleisin syy pettämiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
No voi hyvä ihme sentään. Eihän tuo ollut mitään selittelyä vaan realismia. Moni haaveilee pettämisestä, mutta ei erinäisistä syistä sitä toteuta tai joutuu jättämään vain "suosiolla" haaveilun tasolle. Tuo kommenttisi ei nyt yhtään sopinut tähän asiaan. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Tyhmempikin ymmärtää tuon sanomasi, että jos jättää jonkun asian tekemättä niin ei tule mitään siitä johtuvia seurauksia. Mutta kirjoitinkin miksi jotkut jättävät tekemättä vaikka kova hinku olisikin ehkä. No juuri siksi, kun pelkäävät niitä seurauksia niin paljon. Toinen puoli asiasta oli mahdollisuuksia puute.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi, jos kotona saa riittävästi.
Todistat lyhyesti ja ytimekkäästi, miten pettäjä on kykenemätön rakkauteen. Suhde on pettäjälle mahdollinen ainoastaan, jos siitä saa riittävästi hyötyä. Toisella ihmisellä on pettäjälle vain välinearvoa, ei muuta.
Sä taas todistat sen, että sulle on aivan sama saako mies seksiä parisuhteessa vai ei. Mitäs luulet, mikä olisi kaikkein yleisin syy pettämiselle?
Ei tarvitse luulla, kun näistä on tutkittua tietoa.
13 yleistä syytä miehen pettämiselle:
Kypsyyden puute. Ei ole kokemusta sitoutuneista suhteista, eikä ymmärrystä siitä mitä seurauksia teoilla on.
Samanaikaiset muut ongelmat kuten alkoholismi tai muut addiktiot.
Epävarmuus (usein keski-iän kriisi)
Halu erota, mutta ei uskalla tehdä itse aloitetta vaan pettämällä pakottaa toisen ottamaan aloitteen.
Halu erota mutta ei uskalla tehdä sitä ennen kuin voi turvata seuraavaan naiseen.
Miesystävien puute.
Epäselvyys sitoutuneen suhteen luonteesta verrattuna alkuhuumaan
Lapsuuden traumat (esimerkiksi kiintymyssuhteiden ongelmat)
Itsekkyys
Kokemus ainutlaatuisuudesta (itselle eri säännöt kuin muille)
Hallitsematon impulssi (tilaisuus ja ajattelemattomuus)
Epärealistiset odotukset partnerille
Viha ja kosto (halu satuttaa partneria)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi, jos kotona saa riittävästi.
Todistat lyhyesti ja ytimekkäästi, miten pettäjä on kykenemätön rakkauteen. Suhde on pettäjälle mahdollinen ainoastaan, jos siitä saa riittävästi hyötyä. Toisella ihmisellä on pettäjälle vain välinearvoa, ei muuta.
Sä taas todistat sen, että sulle on aivan sama saako mies seksiä parisuhteessa vai ei. Mitäs luulet, mikä olisi kaikkein yleisin syy pettämiselle?
Miten niin? Tuo seksin puute on tavallinen tekosyy pettämiselle, mutta ei se ole mikään varsinainen syy. Lähinnä selittelyä.
Kärsiihän se nainenkin tuossa seksin ja läheisyyden puutteesta, joko laadullisesti tai määrällisesti, ellei sitten petä itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piä ne munuset housuissas. Ei se vetoketjun kiinni pitäminen mitään ylivoimaista ole.
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Niissä tilanteissa suhde yleensä loppuu. Se on vähän eri asia kuitenkin kuin pettää ja jatkaa. Loukkaavaa toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anekdoottinen esimerkki. Petin parikin kertaa teininä. Nyt olen ollut 22 vuotta uskollinen avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi, jos kotona saa riittävästi.
Todistat lyhyesti ja ytimekkäästi, miten pettäjä on kykenemätön rakkauteen. Suhde on pettäjälle mahdollinen ainoastaan, jos siitä saa riittävästi hyötyä. Toisella ihmisellä on pettäjälle vain välinearvoa, ei muuta.
Sä taas todistat sen, että sulle on aivan sama saako mies seksiä parisuhteessa vai ei. Mitäs luulet, mikä olisi kaikkein yleisin syy pettämiselle?
Joten jos nainen ei koe saavansa tarpeeksi lämpöä, rakkautta ja läheisyyttä parisuhteessa, niin on täysin ok hänen hankkia vierelle toinen mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Olen eri, mutta jos parisuhteessa on sovittu, ettei pornoa katsota ja sitten kuitenkin katsotaan, niin kyllä se silloin on pettämistä.
Todella raskasta kestää , kun tietää toisen pettäneen.. Elämältä menee pohja. Henkisesti kovaa. Rauhan saat, kun teet itse saman takaisin. - kosto on suloinen .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Minusta tuo menee jo ajatusten kontrolloinnin tasolle. Tottakai sellainen on säälittävä otus, joka haluaa pettää ja kaikin tavoin yrittää pettää, mutta ei saa ketään kanssaan seksiin. Tosin jos hän oikeasti haluaa pettää, kyllähän hän yleensä voi satsata muutaman roposen ja käydä maksullisissa. Elämässä tapahtuu paljon muutakin sellaista, että toiveet eivät toteudu, ja se voi olla erittäin hyvä asia.
Onko sinusta se pettämistä, että katsoo pornoa? Tai viehättyy jostain tuntemattomasta?
Minusta ei, mutta onhan se selvää, että jos pystyy seksiin ainoastaan fantasioimalla jostain kolmannesta, niin läheisyys parin välillä ei lisäänny.
Tuossa sinun tapauksessasi on juuri niin, että olet peräytynyt itse teosta, koska siinä olisit selvästi ylittänyt rajan. Nuo ajatukset ja nuoruudenihastuksen haikailut taas voivat antaa tarpeellista aihetta oman suhteen pohdiskeluun.
Ei porno tai muiden ihailu ole väärin. Omaa toimintaani (olin siis se aloitteellinen) pidän tuomittavana ja jättäisin puolisoni heti, jos hän tekisi saman. Vaikka se ei olisi mihinkään johtanut. Se loukkaisi aivan hirveästi enkä pääsisi siitä yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen.
Pskat "päätyy", aina voi irtisanoa edellisen ensin.
Siinäpä se. On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Heille luotettavuus, rehellisyys ja uskollisuus ovat arvoja, joista luopumisen kynnys on erittäin korkea.
Arvot ovat sellaisia asioita, joilla on joku kustannus. Kun ihminen haluaa pitää kiinni arvoistaan, hän on valmis luopumaan jostain muusta. Jos ei ole, uskollisuus on vain sanahelinää.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.
No tuo on aika turhaa selittelyä. Kun ei tee loukkaavia ja petollisia asioita, ei tule loukanneeksi ja pettäneeksi toista ihmistä.
Turhaa selittelyä? Oletko kenties mies, koska ajattelet vain tekojen asteelle menneiden asioiden vaikuttavan.
Aika moni kokisi loukkaavana sen, että etsii vaikka vanhojen ihastusten yhteystietoja, laittaa viestejä ja haaveilee tapaamisesta. Viesteissä on ehkä normaalien kuulumisten sävy, mutta ajatus siellä takana on että joku tässä kutkuttaa. Olen siis itse tehnyt näin ja perääntynyt siinä vaiheessa, kun olisi sovittu tapaamisesta. Olenko kertonut tästä puolisolleni? En, koska se toisi turhan särön ja epäluottamuksen. Toisaalta omasta mielestäni epäluottamukseen olisi aihetta, jos hän tekisi vastaavaa.
Elämä ei tosiaan ole mustavalkoista, mutta kaikkea ei voi mitata vain sillä että tapahtuiko konkreettisesti jotain. Minä halusin tapahtuvan ja se on jo paha juttu. Enemmän kuitenkin haluan nykyisen suhteeni kestävän.
Totta turiset. Ollessani nuorempana sinkkunaisena niin huomasin juuri tuon ilmiön. Monet miehet viestittelivät hyvinkin innokkaasti ja jopa kyselivät itse tapaamista. Yleensä itse vitkuttelin sitä. Mutta kun lopulta sanoin, että voidaan tavata niin siitä ei sitten tullutkaan valmista. Joku ei enää viestitellyt, jotkut yrittivät keksiä verukkeita miksei juuri nyt voi tavata ja silti halusivat jatkaa yhteydenpitoa. Ilmeisesti olivat varattuja. Jotain halusivat tapahtuvan, mutta rohkeus petti. Tai hakivat vain jännitystä tällä tavoin tarkoittamattakaan tavata.
Kyllähän tietoinen ja tietynsävyinen yhteydenpito toisen ihmisen kanssa on eräänlaista pettämistä. Tai ainakin selän takana toimimista.
On paljon ihmisiä, jotka elävät erittäin epätyydyttävässä suhteessa, eivätkä koskaan "päädy" pettämään. Tästä olen samaa mieltä. Mutta usein syynä "uskollisuuteen" on hän eri syyt kun ihmisen arvot. Tässä nyt joitain esimerkkejä: epätyydyttävässä suhteessa elävä ihminen ei ole puoleensavetävä siinä mielessä, että houkuttelisi ulkopuolisia ihmisiä. On ehkä yrittänyt "iskeä" mutta huomannut tuloksen huonoksi. Hän voi myös olla sosiaalisesti jotenkin taitamaton, ujo tai arka, ei osaa lähestyä tai lähestyy "väärin" tai liian innokkaasti. Myös voi puuttua loppurohkeus pettämiseen, koska pelkää paljastumista (ja puolisoaan) niin paljon. Joskus kyseessä ovat esimerkiksi taloudelliset syyt ja kulissit tai/ja on vain niin tottunut vanhaan systeemiin, että mahdollinen elämänmuutos pelottaa liikaa. "Parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas".
Usein siis syy uskollisuuteen on tilaisuuksien puute, oma arkuus tms. tai haluaa kuitenkin pelata varman päälle riskeeraamatta vanhaa suhdetta. Laskeskelee, että edut ovat kuitenkin suuremmat kuin uhka sen menettämisestä pettämisen muodossa.