Voiko pettäjä todella muuttua?
No voiko? Iltalehti kertoo "yllättävästä" tuloksesta miten pettäjä toimii seuraavassa parisuhteessa.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttuu tai ei, mutta en haluaisi seurustella tai olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka pystyy/on pystynyt loukkaamaan puolisoa pettämällä.
Ymmärrän kantasi. Mietin vaan että miten voit olla varma?
Itse ajattelen etten halua puolisoksi ketään joka on käynyt maksullisissa, hurvitellut jossain Pattayalla tai tilaa OF:a. Vaan mistäpä minä voin tietää. Ei noita kukaan kerro.
Eihän sitä voikaan olla. Mutta kannattaa kysyä mihin ja miten kumppanin edellinen suhde päättyi. Jos tulee kovasti sellaista edellisen vähättelyä ja suhteet eksään/eksiin ovat todella huonot, kannattaa vetää omat johtopäätökset. Fiksut ihmiset osaavat myös erota fiksusti.
Luotatteko oikeasti vastauksiin? Eiköhän se ole aika helppoa vastata vaan, että oltiin liian erilaisia tai toinen muutti toiseen kaupunkiin. Kuka kertoo että viestittelin toisen kanssa tai menetin hermoni riidan yhteydessä?? Kierot ihmiset tietää miten pitää vastata.
Vaikka he tietäisivät, todellinen asenne tulee kyllä esille rivien välistä. Eksästä ei ole yhtä objektiivista saati kaunista sanaa sanottavana, eikä häneen ole asiallisia välejä.
Eksä kuitenkin pärjää hyvin ja on uudessa pitkässä suhteessa, eli ihan toivoton tapaus ei voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttuu tai ei, mutta en haluaisi seurustella tai olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka pystyy/on pystynyt loukkaamaan puolisoa pettämällä.
Ymmärrän kantasi. Mietin vaan että miten voit olla varma?
Itse ajattelen etten halua puolisoksi ketään joka on käynyt maksullisissa, hurvitellut jossain Pattayalla tai tilaa OF:a. Vaan mistäpä minä voin tietää. Ei noita kukaan kerro.
Eihän sitä voikaan olla. Mutta kannattaa kysyä mihin ja miten kumppanin edellinen suhde päättyi. Jos tulee kovasti sellaista edellisen vähättelyä ja suhteet eksään/eksiin ovat todella huonot, kannattaa vetää omat johtopäätökset. Fiksut ihmiset osaavat myös erota fiksusti.
Luotatteko oikeasti vastauksiin? Eiköhän se ole aika helppoa vastata vaan, että oltiin liian erilaisia tai toinen muutti toiseen kaupunkiin. Kuka kertoo että viestittelin toisen kanssa tai menetin hermoni riidan yhteydessä?? Kierot ihmiset tietää miten pitää vastata.
Kannattaako alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa, jonka vastauksiin et voi luottaa? Vaikka yleisesti olen sitä mieltä, että parisuhdehistoriaa ei ole tarvetta ruotia, mutta tuollaisesta keskustelusta (mikä edellisessä suhteessa ei toiminut) saattaa nähdä onko toinen oppinut jotain.
Teiltä menee mun pointti ohi. Otetaan sitten lähtökohdaksi se, että luotan. Muuttuuko asia sitten niin, että Pattayalla pa nolomalla ollut kertoo tästä? Ei muutu eikä hän vastaa rehellisesti. Kun hän kuulee, että minä tykkään matkustamisesta, niin hänhän sanoo käyneensä temppeleitä katsomassa.
Ei se pointti mene ohi. Sinä kysyt, että voiko luottaa, kun toinen ei ole luotettava? Tietenkään ei voi, mutta kun ei tiedä sitä, aluksi toki luottaa. Lähtökohtaisesti joka hetki meidän täytyy voida luottaa.
Luottaa siihen, että rahat pysyvät pankkitilillä eikä pankki vedä niitä välistä. Että ostamamme ruoka on syötävää ja vesihanasta tuleva vesi puhdasta ja astianpesukoneen korjaaja osaa korjata koneen. Että rakastaja rakastaa eikä petä.
Kaikessa mitä teemme, on riskinsä. Niitä voi minimoida esimerkiksi olemalla tunnetun ja hyvämaineisen pankin asiakas tai asumalla sellaisessa maassa, jossa voi luottaa ruokaturvallisuuteen, kuten Suomessa eikä esimerkiksi Venäjällä. Korjaajan voi tilata tunnetusta yrityksestä eikä ottaa jotain pimeää jopparia. Epäilyttävää ruokaa voi maistaa vähän. Uuteen rakkauteen voi tutustua pikkuhiljaa, ennen kuin antaa koko elämänsä hänen käsiinsä. Ja silti voi tulla petetyksi. Elämä on sellaista.
Siihen voi tietysti myös luottaa, että pettäjä pettää ja valehtelija valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti pettäjän helmasynti on myös valehteleminen.
Pettäminen on nimenomaan epärehellisyyttä. Se on valehtelua.
Pettäjä pettää aina. Eihän se liiton ulkopuolelle tai puolisolle näyttäytyvä tasapaino/onnellisuus ole mikään merkki siitä, pettääkö pettäjä edelleen vai ei. Luultavasti pettää, koska on tyytyväinen. Tutkisin kännykän, jos pettäjän kanssa uudelleen solmittu yhteys toimii erityisen hyvin. Vielä paremmin tutkisin sen, jos mies vaikuttaa rakastuneelta tai himokkaalta. Poliisin tutkittavaksi veisin sen, jos naapuritkin näkevät onnellisen parin.
Pettäjä on luonnevikainen jo lähtökohtaisesti. Alimmillaan epävakaa, pahimmillaan psykopaatti. Pettäjä pettää, koska voi, koska moraali puuttuu. Vain vahvamoraalinen ihminen pistää rajan vaikka joutuisi itse kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei välttämättä ole luonteeltaan pettäjä, mutta se voi olla tapa ratkaista ongelmia. Jos on yrittänyt ja yrittänyt oman puolison kanssa parantaa asioita vuosikausia, ja mitään ei muutu kuitenkaan, silloin voi tapahtua näin. Tulee joku joka tarjoaa valmiin paketin ja ratkaisun siihen ongelmaan mikä on. Ollaan sen puolison kanssa jo eron tiellä, silloin siihen mahtuu kolmas osapuoli. Pitää kuitenkin muistaa, että siinä tilassa ei välttämättä kannata tehdä lopullisia valintoja. Se kolmas saattaa olla vielä huonompi vaihtoehto toisella tavalla ja luottamusta on vaikea rakentaa, kun on lähdetty pettämisellä alkuun.
Miten näille ihmisille aina vain "tapahtuu" näin? "Ajautuvat" pettämään? Eivätkö he ole oman elämänsä ruorissa ja vastuussa omista valinnoistaan? Eikö heillä ole mitään itsekunnioitusta? Mikä tahansa käy? Jotkut ihmiset kuvittelevat yrittäneensä, mutta näkevät vain oman puolen tarinasta. Kun minä en saa toiselta mitä haluan. Minä minä minä. Pakko pettää.
Eikä pettäjälle välttämättä sillon jää mitään vaihtoehtoa tehdä jotain valintoja. Hän on tehnyt valintansa pettämällä. Siinä tilanteessa se petetty puoliso varmaankin tekee lopullisen päätöksen, kun on aikansa sitä sätkimistä katsonut.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on, että tästä aiheesta saadaan näinkin mustavalkoista aikaan?
Joskus omien virheiden itsellä pitäminen voi olla isompaa rakkautta. Itse ainakin arvostan sitä, että puoliso pitäisi yksittäisen sekoilun omana tietonaan, ellei se liity jotenkin suhteeseemme. Että hän teki sen hakeakseen jotain, mitä suhteestamme puuttuu.
Ja samoin myös toisinpäin. Puoliso oli ollut pitkään terveydellisistä syistä haluton ja nyt, kun tilanne on normalisoitunut, ei hän edes halua tietää mitä olen tehnyt sillä välillä. Jos olisin pettänyt, olisiko minun oikeasti pitänyt ilmoittaa tästä puolisolle ja katkaista 25 vuoden onnellinen avioliitto?
Mikähän siinä on, että epärehellisillä ihmisillä on aina tämä vakioajatus, että ei ole olemassa hyvää ja pahaa? Heillä on kova tarve hämärtää rajoja ja tuoda keskusteluun harmaan sävyjä.
Minä en arvosta ketään, joka sekoilee ja salaa asian puolisoltaan, niin että kaikki muut tietävät ja puoliso vasta viimeisenä. Miten suhde on niin rakkaudeton, että ei voi toiselle myöntää virheitään vaan ne pitää salata? Mieluummin haluaisin tietää, mitä suhteesta puolison mielestä puuttuu ja voiko sen vielä saada suhteeseen vai onko parempaa erota.
Sinähän saat tehdä avioliitossasi kuten te yhdessä parhaaksi näette. Jos teistä on parasta katsoa pois kun toinen sekoilee, niin sehän on teidän valintanne. Yleensä pettäjä ei kuitenkaan kysy petetyltä mitään, vaan toimii täysin oman mielensä mukaan. Ikäänkuin olisi ainoa henkilö avioliitossaan.
Tässähän mennään nyt jo siihen, ettei keneenkään eikä mihinkään voisi sitten enää luottaa. Kukaan.
Eihän elämää voi edes elää, jos kaikkea, mitä joku sanoo, pitää aina epäillä eikä uskoa mihinkään.
Ja siinähän se juttu onkin, että yleensä me luotamme siihen, että toinen ihminen puhuu totta. Silloin voidaan olla kanssakäymisissä keskenämme.
Ja monet, monet ihmiset ovat taitavia puhumaan paskaa niin, että siihen uskotaan.