Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin elää täysin jossain fantasiamaailmassa, ihmeiden maailmassa missä tapahtuu kaikkea kaunista. En kestä elää tällaisessa elämässä.
19.10.2026 |
Oikeasti pääni on hajonnut. Inhoan tätä paikkaa jossa elämme. En vain sovi tänne. Onneksi on maagisia elokuvia kaikista ihmemaailmoista, jonne pääsee välillä karkuun tätä todellisuutta. Onneksi myös nukumme ja näemme unia. Sekä onneksi on myös pelejä sekä erilaisia tapahtumia, jonne pääsee pakoon tästä reaalimaailmasta. Minä todellakin tahtoisin, että täällä olisi keijuja, enkeleitä, taikaa, taianomaisuutta, puhdasta valoa ja rakkautta, mysteerejä, jokaisella olisi merkitys elämässään. Tämä elämä, jonka sanomme olevan realistista elämää, niin on todella ankeaa, synkkää, harmaata. Melkein tekisi mieli alkaa itsekin käyttämään päihteitä, että voisi turruttaa päätänsä. Mielummin kuitenkin elän selvänä ja haaveilen fantasiamaailmoista. Ilmeisesti niin tekee moni muukin koska niitä elokuvia on todella paljon sekä ovat hyvin suosittuja. Esimerkiksi Harry Potter ja taru sormusten herrasta. Onneksi on olemassa myös joulu, joka on tietyllä tavalla taianomaista aikaa ja saa luoda ihan luvan kanssa sellaista tunnelmaa.
Kommentit (90)
Uppoudu hippien maailmaan netin välityksellä ja siihen kaikkeen mitä se pitää sisällään. Ala elämään sitä omassa elämässäsi. Ota rennosti tekien se mikä sun kuuluu. Mutta älä pingota. Ole tyytyväinen vähään mutta välttämättömään. Ala tekemään jotain itse. Luulen että tämä mennyt aikakausi olisi ainoa keino pelastaa vielä meidät perikadolta mutta sitä ei tule tapahtumaan, ihmiset ovat liian omakeskeisiä ja ylpeitä. Unelmoidaan me sitten ja aloitetaan jokainen omalta osaltamme jotka sen elämäntavan tuntee kutsumuksekseen. Ehkä se siitä lähtee leviämään. Olemme yhteisellä matkalla. Rauhaa ja rakkautta ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tuo on dissosiaatiohäiriö.
No ihan vtun sama mikä häiriö minulla on. Reaalielämä on yhtä häiriötä. En halua elää siellä. -ap
Se nyt vaan on. Ei tarvitse kiroilla.
Olen niin samaa mieltä. Ja kun katselen ympärilleni, ystävieni ja tuttavieni enemmistö ei tunnu kaipaavan erilaista maailmaa ainakaan kovin perustavanlaatuisesti. Sen sijaan moni esimerkiksi mielellään lukee murhista, jotka tapahtuvat arkielämässä - sankari laittaa vaikka mikrossa maksalaatikkoa tai vastaavia, noin esimerkin omaisesti, ja koettaa ymmärtää murhaajan mielenlaatua! Tämä on jonkun mielestä nautinnollista! Ja sitten maanantaina työpaikalle! Mitä elämää! Minäkin mielellään katoaisin jonnekin kauniimpaan. Rakastan fantasiaelokuvia joissa on hienoja maisemia ja kuvitteellisia mailmoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tuo on dissosiaatiohäiriö.
No ihan vtun sama mikä häiriö minulla on. Reaalielämä on yhtä häiriötä. En halua elää siellä. -ap
Se nyt vaan on. Ei tarvitse kiroilla.
Ei tuo itse asiassa ole dissosiaatiohäiriö, terv psykologi. Ps Kylläpä täällä oli myös kiinnostavaa keskustelua siitä miten psykologian peruslähtökohta on määrittää onko ihmiset kelpoisia työntekijöitä- tuosta keskustellaaankin tällä hetkellä maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa, ja diagnostiikka on käymässä läpi kaiken kaikkiaan isoa myllerrystä.
Mielenkiintoisia ruoka-ohjeita videolla haulla what hippies eat. Löytyy muutakin kivaa videota. Mulla meni aamuyöhön viime yönä kun jäin näitä katselemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tuo on dissosiaatiohäiriö.
No ihan vtun sama mikä häiriö minulla on. Reaalielämä on yhtä häiriötä. En halua elää siellä. -ap
Se nyt vaan on. Ei tarvitse kiroilla.
Ei tuo itse asiassa ole dissosiaatiohäiriö, terv psykologi. Ps Kylläpä täällä oli myös kiinnostavaa keskustelua siitä miten psykologian peruslähtökohta on määrittää onko ihmiset kelpoisia työntekijöitä- tuosta keskustellaaankin tällä hetkellä maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa, ja diagnostiikka on käymässä läpi kaiken kaikkiaan isoa myllerrystä.
Millaista keskustelua tästä käydään? Siis ollaanko nyt kyseenalaistamassa se lähtökohta, että ihmisen pitäisi olla "työkykyinen" eli sovelias nykyajan työmarkkinoille?
Tulevaisuudessahan töitä ei varmaan tule olemaan suurimmalle osalle ihmisistä muutenkaan, koska tekoäly ja muu teknologinen kehitys.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin samaa mieltä. Ja kun katselen ympärilleni, ystävieni ja tuttavieni enemmistö ei tunnu kaipaavan erilaista maailmaa ainakaan kovin perustavanlaatuisesti. Sen sijaan moni esimerkiksi mielellään lukee murhista, jotka tapahtuvat arkielämässä - sankari laittaa vaikka mikrossa maksalaatikkoa tai vastaavia, noin esimerkin omaisesti, ja koettaa ymmärtää murhaajan mielenlaatua! Tämä on jonkun mielestä nautinnollista! Ja sitten maanantaina työpaikalle! Mitä elämää! Minäkin mielellään katoaisin jonnekin kauniimpaan. Rakastan fantasiaelokuvia joissa on hienoja maisemia ja kuvitteellisia mailmoita.
Tää on kyllä kamalaa. Käydään jossain työssä, joka ei kiinnosta tipan vertaa, palkka tuhlataan kaikkeen turhaan ja matkusteluun, koska halutaan olla kaikkialla muualla paitsi omassa kodissa, suoritetaan autopilotilla elämää, jonka raamit on suunnitellut joku muu. Illalla "rentoudutaan" suorittamalla jotain maksullista liikuntaharrastusta ja kuuntelemalla, kun joku muu lukee tarinaa sarjamurhaajasta. Aamulla keitetään kitkerää juhla mokkaa ja lähdetään taas väsyneillä silmillä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin samaa mieltä. Ja kun katselen ympärilleni, ystävieni ja tuttavieni enemmistö ei tunnu kaipaavan erilaista maailmaa ainakaan kovin perustavanlaatuisesti. Sen sijaan moni esimerkiksi mielellään lukee murhista, jotka tapahtuvat arkielämässä - sankari laittaa vaikka mikrossa maksalaatikkoa tai vastaavia, noin esimerkin omaisesti, ja koettaa ymmärtää murhaajan mielenlaatua! Tämä on jonkun mielestä nautinnollista! Ja sitten maanantaina työpaikalle! Mitä elämää! Minäkin mielellään katoaisin jonnekin kauniimpaan. Rakastan fantasiaelokuvia joissa on hienoja maisemia ja kuvitteellisia mailmoita.
Tää on kyllä kamalaa. Käydään jossain työssä, joka ei kiinnosta tipan vertaa, palkka tuhlataan kaikkeen turhaan ja matkusteluun, koska halutaan olla kaikkialla muualla paitsi omassa kodissa, suoritetaan autopilotilla elämää, jonka raamit on suunnitellut joku muu. Illalla "rentoudutaan" suorittamalla jotain maksullista liikuntaharrastusta ja kuuntelemalla, kun joku muu lukee tarinaa sarjamurhaajasta. Aamulla keitetään kitkerää juhla mokkaa ja lähdetään taas väsyneillä silmillä töihin.
Ja tuossa välissä kuskataan tenavia ja teinejä harrastuksiin ja takaisin joka päivä paitsi sunnuntaina. Nekin opetetaan jo pienistä tuohon samaan suorittamiseen.
Alue: Aihe vapaa
Uskoon vain Jeesukseen niin Taivaan ihmemaa odottaa, siunausta!