Haluaisin elää täysin jossain fantasiamaailmassa, ihmeiden maailmassa missä tapahtuu kaikkea kaunista. En kestä elää tällaisessa elämässä.
Oikeasti pääni on hajonnut. Inhoan tätä paikkaa jossa elämme. En vain sovi tänne. Onneksi on maagisia elokuvia kaikista ihmemaailmoista, jonne pääsee välillä karkuun tätä todellisuutta. Onneksi myös nukumme ja näemme unia. Sekä onneksi on myös pelejä sekä erilaisia tapahtumia, jonne pääsee pakoon tästä reaalimaailmasta. Minä todellakin tahtoisin, että täällä olisi keijuja, enkeleitä, taikaa, taianomaisuutta, puhdasta valoa ja rakkautta, mysteerejä, jokaisella olisi merkitys elämässään. Tämä elämä, jonka sanomme olevan realistista elämää, niin on todella ankeaa, synkkää, harmaata. Melkein tekisi mieli alkaa itsekin käyttämään päihteitä, että voisi turruttaa päätänsä. Mielummin kuitenkin elän selvänä ja haaveilen fantasiamaailmoista. Ilmeisesti niin tekee moni muukin koska niitä elokuvia on todella paljon sekä ovat hyvin suosittuja. Esimerkiksi Harry Potter ja taru sormusten herrasta. Onneksi on olemassa myös joulu, joka on tietyllä tavalla taianomaista aikaa ja saa luoda ihan luvan kanssa sellaista tunnelmaa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Ap kaipaatko elämääsi Taru sormusten herrasta väkivaltaa? Sehän on hakkaamista ja tappamista suurin osa.
En kaipaa. En ole koskaan välittänytkään elokuvissa niistä sotaisista kohtauksista vaikka elämään saakin kuulua vastoinkäymiset. Silti väkivalta yms. ei hirveänä kiinnosta. Rakastan noissa fantasiatarinoissa sitä vilpittömyyttä, luontoa, värejä, taikuutta, mysteeriä, tarkoitusta ja merkityksellisyyttä. Ne ympäristöt, olentojen olemus, eläimet.. tunnelma on jotain sellaista, mikä innostaa ja lämmittää sydäntä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Se on mahdollista omassa kuplassa. Eli oma itse, oma ystäväpiiri ja oma lähiyhteisö. Tosin viimeksi mainitun kanssa on vaikeaa, kun on pitänyt "hyvyyden nimissä" kutsua kaikenlaisia oksettavia raiskaajia tänne ulkomailta niin paljon että heitä on vaikea vältellä.
Jännä. Omassa naapurustossa on kivijalassa tällä hetkellä puolet maamuyrityksiä, eikä ketään r aiskailla. Sinun fantasiamaailmasi kuulostaa aika synkältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt vuokra kodistani noidan mökin ja toivon, että jokupäivä pääsen asumaan oikeaan mökkiin johonkin metsän keskelle.
Se on kovaa hommaa elää yksin jossain korvessa. Otatko tuon huomioon vai pidätkö ruusunpunaisia laseja mieluummin?
Tiedän kyllä mistä puhun. Olen asunut yli puolet elämästäni korvessa omakotitalossa. Olen landelta kotoisin nääs. Mutta opiskelut ja sen jälkeen työt vei kaupunkiin ja täällä olen edelleen ikään kuin "jumissa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on mahdollista omassa kuplassa. Eli oma itse, oma ystäväpiiri ja oma lähiyhteisö. Tosin viimeksi mainitun kanssa on vaikeaa, kun on pitänyt "hyvyyden nimissä" kutsua kaikenlaisia oksettavia raiskaajia tänne ulkomailta niin paljon että heitä on vaikea vältellä.
Jännä. Omassa naapurustossa on kivijalassa tällä hetkellä puolet maamuyrityksiä, eikä ketään r aiskailla. Sinun fantasiamaailmasi kuulostaa aika synkältä.
Se onkin persujen fantasiamaailma. En tule koskaan ymmärtämään, miksi persun mielenmaisema on niin synkkä, että jopa fantasiamaailmat pilaavat jopa omat fantasiamaailmansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt vuokra kodistani noidan mökin ja toivon, että jokupäivä pääsen asumaan oikeaan mökkiin johonkin metsän keskelle.
Se on kovaa hommaa elää yksin jossain korvessa. Otatko tuon huomioon vai pidätkö ruusunpunaisia laseja mieluummin?
Hus pois Voldemort.
Mä uskon, että meidän päivät on ennalta käsikirjoitetut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt vuokra kodistani noidan mökin ja toivon, että jokupäivä pääsen asumaan oikeaan mökkiin johonkin metsän keskelle.
Kannattaa leikkiä kotona vain. Voit sitten woltata kun tulee nälkä. Ja kaikki palvelut on lähellä muutenkin.
Ihan töissä käyn ja ruokani ostan kaupasta, mutta myös tiloilta suoraan. Sinua taitaa kismittää, että on ihmisiä, jotka ajattelevat tämän yhteiskunnan ulkopuolelle, kun et itse aivopestynä siihen kykene.
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon, että meidän päivät on ennalta käsikirjoitetut.
Ikinä fatalismista kuullut?
Itsehän olen elänyt ihanien animetyttöjen parissa jo vuosia. En voi kuvitella mitään kauniimpaa. Oikeat ihmiset ovat rumia ja ällöttäviä. Näin olen ajattelut jo lapsesta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa mielenkiintoinen ketju. Ja ilahduttavaa huomata, etten ole ainoa joka on alkanut paeta tätä maailmaa jotenkin.
Jopa kauhupelit tuntuu tällä hetkellä paremmalta ympäristöltä kuin nykymaailma. Niissä on sentään jotain toivoa ja toimijuutta.
Esim. Capcomin Resident Evileissä jos joku zombi käy poikkiteloin tiellesi, sen saa vain pistää vielä kylmemmäksi mitä se jo on. Täällä joudut heti lainopilliseen vastuuseen jos julkeat puolustaa itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt vuokra kodistani noidan mökin ja toivon, että jokupäivä pääsen asumaan oikeaan mökkiin johonkin metsän keskelle.
Kannattaa leikkiä kotona vain. Voit sitten woltata kun tulee nälkä. Ja kaikki palvelut on lähellä muutenkin.
Ihan töissä käyn ja ruokani ostan kaupasta, mutta myös tiloilta suoraan. Sinua taitaa kismittää, että on ihmisiä, jotka ajattelevat tämän yhteiskunnan ulkopuolelle, kun et itse aivopestynä siihen kykene.
Lapsi on terve, kun se leikkii.
Jeesuksen kanssa pääsee uudenlaiseen elämään kiinni. Ja voi jopa saada kokea ihmeellisiä asioita. Ne asiat ja ihmeet, joita hän tekee ja antaa, eivät ole kiellettyjä, kuten Harry Potter-noituudet yms. ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon, että meidän päivät on ennalta käsikirjoitetut.
Ikinä fatalismista kuullut?
En. Mitä se on?
Jos hobiteista pitää jotain negatiivista keksiä niin taisivat olla varsinaisia naapurikyttääjiä. Heti joutui tärähtäneiden kirjoihin, jos teki jotain epänormaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon, että meidän päivät on ennalta käsikirjoitetut.
Ikinä fatalismista kuullut?
En. Mitä se on?
Uskomus, jossa ihminen ei voi vaikuttaa mihinkään, koska kaikki asiat ovat määrätty ennalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sinulle paikka ja yhteisö olemassa, alat vain harrastaa jotain joogaa tai new age hihhulointia tai muuta henkistä juttua. Sieltä saat samanhenkistä seuraa, pakkopositiivisuuden hegemoniassa voitte aivopestä ja villitä toisenne totaaliseen utopia shangrila mikä mikä maahan, tekohymy naamalle vain eikä sitä naamiota saa pudottaa jotta joukkopsykoosi ei häiriinny.
Ei se ole mikään pakkohymyjä. Vaan aitoa kiitollisuutta siitä, että on elossa ja terve, voi nauttia luonnosta ja oman kehonsa hoivaamisesta, iloisista pienistä asioista. Ankeuttajat eivät tunnu edes ymmärtävän, kuinka iso asia on syntyä terveenä tai olla suhteellisen terve. Osaatko sinä olla kiitollinen siitä?
No, jos haluaa löytää onnensa hippipskasta, niin mikäs siinä.
Mutta mikään ei yleensä ole niin hirveää, kuin utopioiden maanpäälliset yritelmät.
Niin kuin siinä laulussakin sanotaan, meillä on vain nämä kaksi elämää - toinen tässä harmaassa paskamaailmassa, jota kansoittaa vastenmielinen ihmis-saasta - ja se toinen siellä omassa pääkopassa, jossa asiat voivat olla toisin.
Jotkut kai tulee uskoon kun ei jaksa "tavallisuutta"
Ihmiset - Ei voi elää niiden kanssa etkä oikein ilmankaan.
Molemmat miesten kirjoittamia tarinoita. Riittää kun ei osallista fantasioihinsa miehiä niin loppuu r aiskailut ja sodat.