Lue keskustelun säännöt.
Hoidetaan vanhuksemme samoin periaattein, kuin he ovat kasvattaneet meidät.
18.10.2026 |
Millaisen hoivan sun vanhemmat tai appivanhemmat saa?
Mun äiti saa aika hyvä, mutta jonkin verran ehdollisen hoivan. Muistutan, kuinka naapurin Marjatta kykenee vielä siihen ja tuohon ja huokailen syvään, jos asiat ei mene kuten haluan.
Isän jätän heitteille.
Appivanhemmat eristetään muusta maailmasta ja kaikkiin heidän pyyntöihin suhtaudutaam pilkallisesti.
Mutta kukaan ei saa piiskaa tai tukistuksia. Kaikki saa ruokaa ja lämpöä. Kunnioitusta ja arvostusta saa mun äiti, ei muut.
Mites teillä?
Kommentit (973)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän vähän heikkoälyisenä ja ehkä vähän lievästi kehitysvammaisina ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tätä ketjua ja mikä tässä on pointtina.
Olette varmaan niitä samoja vammaisia, ketkä vie hautakynttilöitä tienvarteen kun salkkareissa joku hahmo leikisti kuoli.
Ymmärrän mitä tarkoitat mutta sanaa vammainen ei ole ok käyttää haukkumasanana. Ethän homottelekaan ketään kuten ysärillä vielä tehtiin.
Varmasti löydät paremman, ihmisryhmää loukkaamattoman sanan korvaajaksi.
En käyttänyt haukkumasanana, vaan ihan aidosti pidän vammaisina (älyllisesti) noita ihmisiä.
Vammaisia on monenlaisia. Ei sitä sanaa saa kieltää. Se on ihan relevantti.
Täällä argumentoidaan, että nykyvanhukset eivät omassa kasvatuksessaan TIENNEET paremmasta. Vasta seuraavalla sukupolvella oli tieto, että ei laiminlyödä (tai ihan vaan lyödä) lapsia ja että ruoan ja vaatteiden lisäksi lapsille on muitakin tarpeita, jopa tunteita.
En osta. Eläimetkin osaavat olla pahoinpitelemättä pentujaan. Joku vamma pitää olla ihmisellä, joka ei tiedä/ymmärrä samaa.
Kostaminen on yhtä vammaista touhua. Et nouse piiruakaan satuttajaasi ylemmäs kostamisella, tämän ovat viisaat yhteisöt tajunneet iät ja ajat.
Ootpa tyhmä.
Kukaan ei ole kostamassa.
Normaaliälyinen ymmärtää kyllä, ettei nämä ole konkreettisia suunnitelmia, mutta sinä et ymmärrä, ja nolaat itsesi.
Pelkäätkö oikeasti noin paljon, että saat maistaa omaa lääkettäsi?
Aikuiset lapset oikeasti pahoinpitelevät vanhuksiaan, vievät rahat ja eivät välttis edes hae heille apua vanhustenhuollosta jos vanhus ei itse osaa.
Siksi tämä ei tunnu vitsiltä.
Vaikka heitäkin on, aidosti harvassa ovat. Olin vanhushuollossa töissä ja tasan yksi tällainen tapaus oli. Sitten taas oli satoja tapauksia, joilla ei moista ongelmaa ollut.
Nyt, kun sinut on huomioitu, voit lopettaa keskustelun harhaanjohtamisen ja keskittyä itse asiaan tai siirtyä muihin keskusteluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pysyvät kiltisti ja hoitavat tarpeensa ja asiansa itse minua vaivaamatta, saavat kehut siitä miten fiksuja ja hyvin käyttäytyviä ovat. Jos alkavat pyytää jotakin, osoitan ärtymystä ja ihmettelen, eikö tätäkin olisi voinut tehdä vaikka itse ja jo paljon aiemmin. Muistan myös kertoa, miten miehen vanhemmat ovat kyllä paljon reippaampia, vaikka ovat iäkkäämpiäkin. Vannotan, etteivät meidän asiamme kuulu kenellekään. Paitsi kun tekevät jotakin noloa tai huvittavaa, taivastelen sitä suureen ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän vähän heikkoälyisenä ja ehkä vähän lievästi kehitysvammaisina ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tätä ketjua ja mikä tässä on pointtina.
Olette varmaan niitä samoja vammaisia, ketkä vie hautakynttilöitä tienvarteen kun salkkareissa joku hahmo leikisti kuoli.
Ymmärrän mitä tarkoitat mutta sanaa vammainen ei ole ok käyttää haukkumasanana. Ethän homottelekaan ketään kuten ysärillä vielä tehtiin.
Varmasti löydät paremman, ihmisryhmää loukkaamattoman sanan korvaajaksi.
En käyttänyt haukkumasanana, vaan ihan aidosti pidän vammaisina (älyllisesti) noita ihmisiä.
Vammaisia on monenlaisia. Ei sitä sanaa saa kieltää. Se on ihan relevantti.
Täällä argumentoidaan, että nykyvanhukset eivät omassa kasvatuksessaan TIENNEET paremmasta. Vasta seuraavalla sukupolvella oli tieto, että ei laiminlyödä (tai ihan vaan lyödä) lapsia ja että ruoan ja vaatteiden lisäksi lapsille on muitakin tarpeita, jopa tunteita.
En osta. Eläimetkin osaavat olla pahoinpitelemättä pentujaan. Joku vamma pitää olla ihmisellä, joka ei tiedä/ymmärrä samaa.
Kostaminen on yhtä vammaista touhua. Et nouse piiruakaan satuttajaasi ylemmäs kostamisella, tämän ovat viisaat yhteisöt tajunneet iät ja ajat.
Ootpa tyhmä.
Kukaan ei ole kostamassa.
Normaaliälyinen ymmärtää kyllä, ettei nämä ole konkreettisia suunnitelmia, mutta sinä et ymmärrä, ja nolaat itsesi.
Pelkäätkö oikeasti noin paljon, että saat maistaa omaa lääkettäsi?
Aikuiset lapset oikeasti pahoinpitelevät vanhuksiaan, vievät rahat ja eivät välttis edes hae heille apua vanhustenhuollosta jos vanhus ei itse osaa.
Siksi tämä ei tunnu vitsiltä.
Vaikka heitäkin on, aidosti harvassa ovat. Olin vanhushuollossa töissä ja tasan yksi tällainen tapaus oli. Sitten taas oli satoja tapauksia, joilla ei moista ongelmaa ollut.
Nyt, kun sinut on huomioitu, voit lopettaa keskustelun harhaanjohtamisen ja keskittyä itse asiaan tai siirtyä muihin keskusteluihin.
Itse asiaan? Sairasmielisiin fantasioihin?
Vauva taitaa tosiaan olla vinksahtaneiden sivusto.
Äitini oli hirveän huono äiti mutta silti olen hänen antanut määräillä itseäni tähän eläkeikääni asti.
Onko mitään logiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuollainen kostomentaliteetti? Itse tietenkin hoidan, ja autan kunnolla aina tarvittaessa.
Varmaan omista karuista kokemuksista. Ei kaikki vanhemmat ole läsnä, auttavaisia, huolehtivia, edes ystävällisiä omille lapsilleen. Jotkut avoimesti vihaa omia lapsiaan, eivät peittele millään tavalla.
Kirjoittaako palstalle ainoastaan kaltoinkohdellut ihmiset? Toisaalta. Se selittää aika paljon tämän palstan tasoa
Tuollainen meno oli ihan normaalia "paremmissakin" perheissä. Lapsia ei saanut kehua, etteivät he ylpisty, lapsi ei saanut aiheuttaa muille vaivaa tai häpeää, ja itsenäisyys oli hyve, pilalle ei saanut paapoa, kaikesta piti olla myös valtavan kiitollinen ja asiat oppia ilman opettamista. Tuossa tiivistettynä yhden aikakauden kasvatusmetodit.
Tuo oli kyllä jännä ilmiö, että piti osata vaikka kukaan ei ollut opettanut eikä ollut koskaan nähnyt tai edes kuullut siitä asiasta mikä olisi pitänyt osata.
Omalla kohdallani kaikista hauskinta on lasten kanssa ollut nimen omaan se opettaminen ja lapsen riemu kun lopulta itse onnistuu ja osaa.
Niinpä. Tajusin vasta omien lasten myötä, että en minä ollut lähes uimataidoton kyvyttömyyttäni, vaan ne uimataitoiset lapset oli opetettu uimaan. Joku oli niille opettanut sen krooliuinnin, eivät ne olleet syntyneet sen taidon kanssa. Kun muut lapset uivat ja leikkivät vedessä, minulle asetettiin sääntöjä ja rajoituksia, koska en osannut tarpeeksi hyvin. Niitä muita lapsia oli samassa tilanteessa vahdittu ja opastettu, sillä lailla niistä oli tullut taitavia. En kai minä voinutkaan osata, kun piti vaan pysyä laiturilla tai rannalla.
Omat lapset laitoin maksullisille uintikursseille, vaikka siitä oli vaivaa ja kustannuksia. Piti viedä ja hakea ja varata sunnuntai-iltapäivät lasten uintikursseihin. Lisäksi käytiin uimahallissa ahkerasti, vaikka itse en pidä uimahalleista yhtään. Lapsista tulikin yllätys yllätys taitavia uimareita ja he tykkäävät uimisesta. Eikö olekin jännä sattuma.Minkäikäisiä oikein olette ja mistä syrjäkyliltä.
70-luvulla lapseni kävi kaksikin uimakoulua, toisen uimahallissa ja toisen rannalla.
80-luvulla uimakoulu sisältyi esikouluun. Maksullinen oli esikoulu silloin.
Ihan kuule Helsingistä.
Sinun lapsesi kävi kaksikin uimakoulua, KOSKA sinä ilmoitit lapsesi uimakouluihin ja veit hänet sinne. Minun vanhempani eivät tehneet niin, ymmärrätkö.
Kun koulussa sitten alkoi uimaopetus, kaikki muut lapset osasivat ja minä en. Ero kasvoi vuosi vuodelta, koska muut lapset uivat muulloinkin kkuin koulun uimaopetuksessa, minä en.Huomaatko yhden asian? Täällä yleistetään "vanhempieni ikäluokka" huonoksi, mikä se kenelläkin on.
Nyt itse kerrot ikätovereillasi olleen kuitenkin erilaisia vanhempia jotka harrastivat uimista lastensa kanssa.
Eli voisko sitä yleistämistä jättää vähemmäksi? Vaikka tyyliin boomerien täydellinen huonous, tyhmyys, itsekkyys, varakkuus, hyvät eläkkeet.
Toki on otettava huomioon, kirjoittajat niistä huonommista kodeista joissa ei oke opiskeluun ja ajatteluun annettu lapsille mahdollisuutta.
Tuo lainaamasihan nimenomaa kirjoitti omista vanhemmistaan tuon uimaopetusesumerkin. Sinä päätit tehdä siitä yleistyksen ja jostain kumman syystä vielä syyllistyä siitä.
Koko keskusteluhan on ollut yhtä yleistystä. Kirjoittajat leimanneet ikäluokkansa vanhemmat samanlaisiksi.
Minulla ei mitään tarvetta syyllistyä koska tiedän tekemiseni ja myös tätä vuoskymmeniä nähnyt perheitä.
Tuntuisko kirjottajista hauskalta jos alkaisi mediakampanja että juuri syntymävuotesi ihmiset kaikki ovat huonoja, väkivaltaisia, lapset pois jokaiselta.
Kyllähän siellä sinulla kalikka kalahtaa. Varmaan aika moni suurten ikäluokkien ihminen näitä on ehtinyt lukemaan ilman, että on tarvinnut uhriutua.
Mediakampanja on syyttänyt nuoria vuosikymmenet. Millenniaaleja syytettiin vähän kaikenlaisesta ihan lähivuosiin asti, mutta nyt ollaan kovasti siirrytty Z-sukupolveen. Suurin osa on kohauttanut olkiaan ja antanut median vaahdota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuollainen kostomentaliteetti? Itse tietenkin hoidan, ja autan kunnolla aina tarvittaessa.
Varmaan omista karuista kokemuksista. Ei kaikki vanhemmat ole läsnä, auttavaisia, huolehtivia, edes ystävällisiä omille lapsilleen. Jotkut avoimesti vihaa omia lapsiaan, eivät peittele millään tavalla.
Kirjoittaako palstalle ainoastaan kaltoinkohdellut ihmiset? Toisaalta. Se selittää aika paljon tämän palstan tasoa
Tuollainen meno oli ihan normaalia "paremmissakin" perheissä. Lapsia ei saanut kehua, etteivät he ylpisty, lapsi ei saanut aiheuttaa muille vaivaa tai häpeää, ja itsenäisyys oli hyve, pilalle ei saanut paapoa, kaikesta piti olla myös valtavan kiitollinen ja asiat oppia ilman opettamista. Tuossa tiivistettynä yhden aikakauden kasvatusmetodit.
Tuo oli kyllä jännä ilmiö, että piti osata vaikka kukaan ei ollut opettanut eikä ollut koskaan nähnyt tai edes kuullut siitä asiasta mikä olisi pitänyt osata.
Omalla kohdallani kaikista hauskinta on lasten kanssa ollut nimen omaan se opettaminen ja lapsen riemu kun lopulta itse onnistuu ja osaa.
Niinpä. Tajusin vasta omien lasten myötä, että en minä ollut lähes uimataidoton kyvyttömyyttäni, vaan ne uimataitoiset lapset oli opetettu uimaan. Joku oli niille opettanut sen krooliuinnin, eivät ne olleet syntyneet sen taidon kanssa. Kun muut lapset uivat ja leikkivät vedessä, minulle asetettiin sääntöjä ja rajoituksia, koska en osannut tarpeeksi hyvin. Niitä muita lapsia oli samassa tilanteessa vahdittu ja opastettu, sillä lailla niistä oli tullut taitavia. En kai minä voinutkaan osata, kun piti vaan pysyä laiturilla tai rannalla.
Omat lapset laitoin maksullisille uintikursseille, vaikka siitä oli vaivaa ja kustannuksia. Piti viedä ja hakea ja varata sunnuntai-iltapäivät lasten uintikursseihin. Lisäksi käytiin uimahallissa ahkerasti, vaikka itse en pidä uimahalleista yhtään. Lapsista tulikin yllätys yllätys taitavia uimareita ja he tykkäävät uimisesta. Eikö olekin jännä sattuma.Minkäikäisiä oikein olette ja mistä syrjäkyliltä.
70-luvulla lapseni kävi kaksikin uimakoulua, toisen uimahallissa ja toisen rannalla.
80-luvulla uimakoulu sisältyi esikouluun. Maksullinen oli esikoulu silloin.
Ihan kuule Helsingistä.
Sinun lapsesi kävi kaksikin uimakoulua, KOSKA sinä ilmoitit lapsesi uimakouluihin ja veit hänet sinne. Minun vanhempani eivät tehneet niin, ymmärrätkö.
Kun koulussa sitten alkoi uimaopetus, kaikki muut lapset osasivat ja minä en. Ero kasvoi vuosi vuodelta, koska muut lapset uivat muulloinkin kkuin koulun uimaopetuksessa, minä en.Huomaatko yhden asian? Täällä yleistetään "vanhempieni ikäluokka" huonoksi, mikä se kenelläkin on.
Nyt itse kerrot ikätovereillasi olleen kuitenkin erilaisia vanhempia jotka harrastivat uimista lastensa kanssa.
Eli voisko sitä yleistämistä jättää vähemmäksi? Vaikka tyyliin boomerien täydellinen huonous, tyhmyys, itsekkyys, varakkuus, hyvät eläkkeet.
Toki on otettava huomioon, kirjoittajat niistä huonommista kodeista joissa ei oke opiskeluun ja ajatteluun annettu lapsille mahdollisuutta.
Tuo lainaamasihan nimenomaa kirjoitti omista vanhemmistaan tuon uimaopetusesumerkin. Sinä päätit tehdä siitä yleistyksen ja jostain kumman syystä vielä syyllistyä siitä.
Koko keskusteluhan on ollut yhtä yleistystä. Kirjoittajat leimanneet ikäluokkansa vanhemmat samanlaisiksi.
Minulla ei mitään tarvetta syyllistyä koska tiedän tekemiseni ja myös tätä vuoskymmeniä nähnyt perheitä.
Tuntuisko kirjottajista hauskalta jos alkaisi mediakampanja että juuri syntymävuotesi ihmiset kaikki ovat huonoja, väkivaltaisia, lapset pois jokaiselta.
Kyllähän siellä sinulla kalikka kalahtaa. Varmaan aika moni suurten ikäluokkien ihminen näitä on ehtinyt lukemaan ilman, että on tarvinnut uhriutua.
Mediakampanja on syyttänyt nuoria vuosikymmenet. Millenniaaleja syytettiin vähän kaikenlaisesta ihan lähivuosiin asti, mutta nyt ollaan kovasti siirrytty Z-sukupolveen. Suurin osa on kohauttanut olkiaan ja antanut median vaahdota.
Kuinkahan monta suurten ikäluokkien ihmistä viettää aikaansa täällä höpsösivustolla jonninjoutavaa lukemassa?
Suuria ikäluokkia voi olla tarja halonen tai kansakoulun käynyt yh-siivooja vuokra-asunnossa. Jonkun johtajaperheen ihan oikea kotirouva.
Porukka käsittelee kaikkia samanlaisina äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän vähän heikkoälyisenä ja ehkä vähän lievästi kehitysvammaisina ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tätä ketjua ja mikä tässä on pointtina.
Olette varmaan niitä samoja vammaisia, ketkä vie hautakynttilöitä tienvarteen kun salkkareissa joku hahmo leikisti kuoli.
Ymmärrän mitä tarkoitat mutta sanaa vammainen ei ole ok käyttää haukkumasanana. Ethän homottelekaan ketään kuten ysärillä vielä tehtiin.
Varmasti löydät paremman, ihmisryhmää loukkaamattoman sanan korvaajaksi.
En käyttänyt haukkumasanana, vaan ihan aidosti pidän vammaisina (älyllisesti) noita ihmisiä.
Vammaisia on monenlaisia. Ei sitä sanaa saa kieltää. Se on ihan relevantti.
Täällä argumentoidaan, että nykyvanhukset eivät omassa kasvatuksessaan TIENNEET paremmasta. Vasta seuraavalla sukupolvella oli tieto, että ei laiminlyödä (tai ihan vaan lyödä) lapsia ja että ruoan ja vaatteiden lisäksi lapsille on muitakin tarpeita, jopa tunteita.
En osta. Eläimetkin osaavat olla pahoinpitelemättä pentujaan. Joku vamma pitää olla ihmisellä, joka ei tiedä/ymmärrä samaa.
Kostaminen on yhtä vammaista touhua. Et nouse piiruakaan satuttajaasi ylemmäs kostamisella, tämän ovat viisaat yhteisöt tajunneet iät ja ajat.
Ootpa tyhmä.
Kukaan ei ole kostamassa.
Normaaliälyinen ymmärtää kyllä, ettei nämä ole konkreettisia suunnitelmia, mutta sinä et ymmärrä, ja nolaat itsesi.
Pelkäätkö oikeasti noin paljon, että saat maistaa omaa lääkettäsi?
Aikuiset lapset oikeasti pahoinpitelevät vanhuksiaan, vievät rahat ja eivät välttis edes hae heille apua vanhustenhuollosta jos vanhus ei itse osaa.
Siksi tämä ei tunnu vitsiltä.
Vaikka heitäkin on, aidosti harvassa ovat. Olin vanhushuollossa töissä ja tasan yksi tällainen tapaus oli. Sitten taas oli satoja tapauksia, joilla ei moista ongelmaa ollut.
Nyt, kun sinut on huomioitu, voit lopettaa keskustelun harhaanjohtamisen ja keskittyä itse asiaan tai siirtyä muihin keskusteluihin.
Itse asiaan? Sairasmielisiin fantasioihin?
Vauva taitaa tosiaan olla vinksahtaneiden sivusto.
Sinähän sen tiedät kun täällä häärit kommentoimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei. Isä saa osakseen väheksyntää ja vittuilua, ihan sama mitä tekee. Äidin tavarat pengon, puhelut kuuntelen ja postit luen ja molemmat saavat kaikkiin vaivoihinsa käskyn olla valittamatta ja myötätuntoisimman repliikkini "sellaista se on". Perushoidon järjestän, muuten saavat olla oman onnensa nojassa ja pärjätä miten parhaaksi näkevät. En mitenkään salaa heiltä että hankin heidät vain, koska vanhemmat kuuluu olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin kampittaa 50-vuotiasta hyvätuloista lastani?
Nämä oudot perhesymbioisit ovat minulle outoja. Taloudellisesti riippuvainen aikuinen lapsi tietysti on sitten.... niin, äidistään riippuvainen.
Tässä ideoita
- Soittele kännykkään kesken työpäivän toistuvasti. Jos lapsesi ei vastaa, soita vaikka 20 kertaa peräkkäin.- Jos lapsi vastaa, vaadi häntä heti lähtemään töistä sinun tärkeiden tarpeittesi vuoksi
- jos tämä ei toimi, tai vaihteluna, soittele hänen lapsilleen ja järjestä tilanteita, joissa joku pitää heti hakea jostakin kesken työpäivän.
Käytä kaikki keinot, jotta lapsesi työnteko hankaloituisi. Sitten sano hänelle, ettei hän suoriudu töistään. Tavoite on saada lapselta pois ne hyvät tulot.
Lupaa hoitaa jokin asia ja sitten peru se siinä kohtaa, kun on vaikea enää muuttaa suunnitelmaa. Esimerkiksi ota lapsi tai koira hoitoon, vie se kauas mökille ja sitten soita kännykkään kesken työpäivän, että hoidokki pitää heti hakea pois tai muuten hylkäät hänet tai sen moottoritien bussipysäkille tms..
Muista aina haukkua lapsesi vaatteet, paino, ulkonäkö ja vanhenemisen merkit. Puutu lapsesi pukeutumiseen ja painosta häntä pukeutumaan mahdollisimman epäadekvaatisti. Jos hän uskoo sinua, voit olla pilkallinen. Jos lapsesi vastaa samalla mitalla, pöyristy.
Kuulustele tarkkaan, mitä aikuinen lapsesi tekee milloinkin. Näin voit puuttua vähän kaikkeen hänen elämässään. Jos hän ei vastaa kysymyksiin, kunnon haukkuryöpytys on aina hyvä. Ja katso ylempää kohta peräkkäisistä puhelinsoitoista.
Kutsu aikuinen lapsesi kylään usein, sinun määräämääsi ajankohtaan. Jos hän sanoo, ettei aika sovi, tee kumminkin ruoka ja sitten pommita syyllistäen, että täällä sinä odotat pöytä katettuna, miksi et tule, mehän sovittiin.
Sopiminen ylipäätään tarkoittaa sinulle sitä, että kerrot, mitä toisen pitää tehdä. Vastaväitteitä ei hyväksytä eikä muisteta. Mehän sovittiin.
Ilmesty oven taakse usein ja yllättäen ja rimputa ovikelloa niin että naapurit ihmettelevät, mikä hätänä. Jos sinua ei päästetä sisään, aloita riita. Jos naapuri osuu paikalle, ihmettele maireasti, mikä tuolle nyt tuli, onkohan sillä kaikki hyvin.
Ylipäätään kylvä ympäristöön epäilyksiä lapsesi mielenterveydestä. Kiistä ihmeissäsi normaaleja asioita, jotta ihmiset alkavat epäillä lapsesi juttuja. Keksi lapsestasi omia juttuja, joita levität totena, muka huolissasi.
Älä koskaan hukkaa tilaisuutta kylvää riitaa toisen avioliittoon, sisarussuhteisiin tai ystävyyssuhteisiin. Jos lapsesi on suunnitellut jotain ystäviensä tai oman perheensä kanssa, painosta hänet tekemään oharit. Sinut pitää viedä lääkäriin esimerkiksi (mutta kun lapsesi tulee hakemaan sinua, niin ei tarvitsekaan, muistit väärin, ÄLÄ nyt tuolla lailla suutu sattuuhan sitä, KUINKA sinä noin?)
Onko meillä sama äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kautta aikain vanhoina aikoina ei kukaan voinut edes jäädä roikkumaan vanhempiinsa paitsi varakkaissa perheissä ja isoissa maataloissa.
Satoja vuosia lapset lähteneet piioiksi ja palvelukseen varhaisteineinä ja pakko aikuistua. Pärjätä omillaan. Eikä valitraa kun piti tehdö raskaampaa kuin olisi jaksanut.
Luin hiljattainnkirjan huutolaislapsista. Räikeä ero kun täällä hyvinvoivien perheiden aikuiset valittaa hoidossa käynnistään, kaula-avaimistaan ja että kotona piti tehdä jotakin. Ja sit niin traumaa ja terapiaa ja keittiöpsykologiaa.
Arvaas mitä - isäni oli huutolaispoika eikä ikinä jeesustellut niinkuin sinä, saati ylenkatsonut muiden vaikeuksia tai huonoa lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kautta aikain vanhoina aikoina ei kukaan voinut edes jäädä roikkumaan vanhempiinsa paitsi varakkaissa perheissä ja isoissa maataloissa.
Satoja vuosia lapset lähteneet piioiksi ja palvelukseen varhaisteineinä ja pakko aikuistua. Pärjätä omillaan. Eikä valitraa kun piti tehdö raskaampaa kuin olisi jaksanut.
Luin hiljattainnkirjan huutolaislapsista. Räikeä ero kun täällä hyvinvoivien perheiden aikuiset valittaa hoidossa käynnistään, kaula-avaimistaan ja että kotona piti tehdä jotakin. Ja sit niin traumaa ja terapiaa ja keittiöpsykologiaa.
Noinko meinaat? Eiköhän kautta aikojen ole ollut myös sitä, että joku lapsista on ollut ihan orjan asemassa siellä vanhempiaan passaamassa ja tekemässä talon ikävät työt.
Ja miksi tyydyt vertaamaan noin kesysti ihan vaan huutolaislapsiin? Onhan ollut keskitysleirejäkin ja niihin verrattuna vasta onkin elämä suffelia, jopa niillä huutolaislapsilla! Aina löytyy jotain vielä pahempaa, jotta voi vaientaa epäkohdista puhujat.Köyhälistö ei tarvinnut sitä passaavaa lasta. Puhut nyt taloista ja vauraammasta väestä.
Anopin perhe oli 9-lapsinen rutiköyhä evakkoperhe, jossa yksi tyttäristä alistettiin perheen piiaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut vielä keski-ikäisenä ovat vanhempiensa vaikutusvallan alla jotta vanhukset heitä "tökkivät".
Kuitenkin kyllä täälläkin valitetaan että 80 v äitini ei ole kiinnostunut asioistanu, ei muista missä olen töissä eikä työkavereitteni nimiä. Ei koskaan kehu uraani. Eli niin kaksijakoista.
Miksi ihmiset liittyvät selkeästi hyväksikäyttäviin kultteihin? Miksi pahoinpidelty puoliso yrittää suojella syyllistä poliisilta? Mikä Tukholma-syndrooma? Miksi rikoksen uhri syyttää itseään? ...
Manipuloinnista, riippuvuudesta ja ihmismielen rikkomisesta on paljon tietoa saatavilla, jos osaa ja uskaltaa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kautta aikain vanhoina aikoina ei kukaan voinut edes jäädä roikkumaan vanhempiinsa paitsi varakkaissa perheissä ja isoissa maataloissa.
Satoja vuosia lapset lähteneet piioiksi ja palvelukseen varhaisteineinä ja pakko aikuistua. Pärjätä omillaan. Eikä valitraa kun piti tehdö raskaampaa kuin olisi jaksanut.
Luin hiljattainnkirjan huutolaislapsista. Räikeä ero kun täällä hyvinvoivien perheiden aikuiset valittaa hoidossa käynnistään, kaula-avaimistaan ja että kotona piti tehdä jotakin. Ja sit niin traumaa ja terapiaa ja keittiöpsykologiaa.
Arvaas mitä - isäni oli huutolaispoika eikä ikinä jeesustellut niinkuin sinä, saati ylenkatsonut muiden vaikeuksia tai huonoa lapsuutta.
Miten vanha olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni on varmasti huomannut kuinka jotkut puhuvat lempeästi ja kärsivällisesti lapsilleen ja vanhuksilleen, ja toiset tiuskivat ja ovat kärsimättömiä ja ärtyneitä. He toistavat sitä miten heitä itseään on kohdeltu lapsena.
Nämä ovat tapoja, jotka tulevat selkärangasta niin nopeasti, ettei niitä ehdi edes huomata ennenkuin sanat tulevat jo ulos suusta. Siksi tiuskimisen ja tylytyksen kierteestä ja sukupolvelta toiselle siirtämisestä on niin vaikea päästä eroon.
Ei riitä, että päättää toimivansa eri tavalla kuin omat vanhemmat, vaan on myös tarkkailtava omia reaktioita ja harjoiteltava aktiivisesti niitä tilanteita joissa käyttäytyy eri tavalla kuin haluaisi.
Omien vanhempien kohdalla haastetta lisää se, että vanhemmat pysyvät samoina koko elämänsä ajan. Jos he olivat nuorina ilkeitä lapsilleen, ovat he sitä vanhuksinakin ja tökkivät jatkuvalla syötöllä lastensa kipupisteitä. Kukaan ei ole niin täydellinen, että kestäisi sellaista loputtomiin katkeamatta. Kyse ei siis ole mistään tietoisesta kostamisesta.
Sitä on varmasti vaikea ymmärtää jos itse on saanut hyvää hoitoa lapsuudessa. En kuitenkaan usko, että täällä syyllistävät ovat tasapainoisen lapsuuden kokeneita. Jostakin he ovat oppineet, että ovat hyviä ja riittäviä vain silloin kun saavat painaa heikompaansa mutaan. Ei se tervettä ole, vaikka kuinka esiintyisivät täällä hyvinä ihmisinä.
Tämä on kaikessa karmeudessaankin hyvä ketju. Ihmiset pääsevät kertomaan muille lapsuudessaan kokemista kipeistä asioista. Se voi auttaa heitä keventämään taakkaansa.
(Tähän kommenttiin ei ole käytetty tekoälyä. Olen vaan joutunut pohtimaan ja työstämään paljon näitä asioita elämässäni)
Se vaatii kovasti itsereflektiota ja -kuria, että menneen hirveistä oloista huolimatta kasvaa kunnon ihmiseksi sekä pitää standardit. Asioita pitää pohtia, hyväksyä, tunnustaa ja tehdä tietoinen päätös toimia toisin. Pitkin elämän matkaa.
Lisäisin mainitsemaasi harjoitteluun mielikuvaharjoittelun, jota urheilijatkin usein käyttävät ennen suoritusta.
Tämä oli hyvä ketju, sain vertaistukea tästä paljon. Oma eheytyminen ja herääminen alkoi kun sain oman lapsen ja ymmärsin, että en ikinä pystyisi tekemään hänelle asioita, jotka minulle oli arkipäivää.
Muistan kun työpsykologi kysyi minulta kerran, että miltä joku asia tuntui ja en osannut vastata siihen. Mun tunteita tai tarpeita ei ollut olemassa. Minun äitini on elossa vielä. Vastasinkin aikaisemmin yhteen viestiin, että onkohan meillä sama äiti, oli niin tuttua tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos pysyvät kiltisti ja hoitavat tarpeensa ja asiansa itse minua vaivaamatta, saavat kehut siitä miten fiksuja ja hyvin käyttäytyviä ovat. Jos alkavat pyytää jotakin, osoitan ärtymystä ja ihmettelen, eikö tätäkin olisi voinut tehdä vaikka itse ja jo paljon aiemmin. Muistan myös kertoa, miten miehen vanhemmat ovat kyllä paljon reippaampia, vaikka ovat iäkkäämpiäkin. Vannotan, etteivät meidän asiamme kuulu kenellekään. Paitsi kun tekevät jotakin noloa tai huvittavaa, taivastelen sitä suureen ääneen.
Omasta lapsuudesta ja nuoruudesta muistan selvästi sen, miten meitä lapsia verrattiin muihin lapsiin ja aina niin, että ne muut lapset oli joka asiassa parempia, lahjakkaampia ja kauniimpia mitä me. Tässä viime vuosina on muutaman kerran käynyt mielessä, että sanoisin äidille, miten miehen äiti pärjää paljon sinua paremmin vaikka on neljä vuotta vanhempi ja sairaampi. Anoppi suhtautuu kaikesta huolimatta elämään positiivisesti eikä jatkuvasti marise kuten sinä. En ole kuitenkaan sanonut.
Laitan isin syöttötuoliin ja syötän hänet ihan ähkyyn silloin kun hänellä ei ole nälkä. En välitä, vaikka parkuu räkä poskilla. Työnnän hänet nukkumaan vaikka hän kaipaisi seuraa ja tekemistä, ja annan hänen parkua ja hakata ovea yksinään. Lukitsen sen.
Iltaisin hiivin hänen viereensä ja työnnän likaiset sormeni häneen niin, että hän saa virtsatulehduskierteen, joka ei parane. Annan hänen siskonsa (äitini) ihmetellä vilpittömästi, miten pikku-Oskulla on jatkuvasti tulehduksia. Koska Oskulla on virtsatulehduskierre, syötän hänelle väkisin pahanmakuisia yrttitabletteja.
Seksuaalisen väkivallan öiden jälkeen vauva istuu syöttötuolissa ja syö yrttejä jotka vievät tulehduksen.
Sitten kun suku tulee kylään, näyttelen rakastavaa isää/äitiä ja kehun kuinka me yhdessä leikimme ja harrastamme ja kuinka pikku-Osku on kehittynyt. Koko suku pitää minua esimerkillisenä vanhempana. Vähän lisään vielä itsekehuja ja kerron, miten Pikku-Osko on tehnyt pahuuksia, mutta minä en rangaise, koska rakastan häntä. Kun vuodet ja vuosikymmenet kuluvat, mustamaalaan pikku-oskun niin, että kukaan sukulainen ei koskaan ota häneen enää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tuo keljuttaa että vanhemmat kävi töissä ja sain kotiavaimen.
Itse olen vältellyt rylntekoa ja olen aina kotona. Lapseni eivät tarvitse kotiavainta.
Olette yhteiskunnan elättejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tuo keljuttaa että vanhemmat kävi töissä ja sain kotiavaimen.
Itse olen vältellyt rylntekoa ja olen aina kotona. Lapseni eivät tarvitse kotiavainta.
Olette yhteiskunnan elättejä.
Ei jää lapsille traumoja hoidossa käynnistä eikä kaula-avaimista. Heidän ei tarvitse tehdään mitään koska olen heitä varten kotona. Mieheni on hyvätuloinen. Vintediltä ostan lasten mökkivaatteita kuten ministerikin.
Kieltäisin koskemasta kännykkään tai tietokoneeseen, koska kaikenlaista pahaa voi tapahtua, jos ei tiedä, mitä tekee. Sitten päivittelisin ja ilkkuisin, että etkö saa hoidettua terveysasioitasi, ajanvarauksiasi, pankkiasioitasi. Oletpa tyhmä ja avuton. Et edes osaa käyttää kännykkää. Tai tietokonetta. Tai tekoälyä.