Miten usein miehet lähestyy teitä arkielämässä ja yrittää iskeä?

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivä miehet on jo sen verran oppineita, että tietävät mikä saatetaan lukea seksuaaliseksi häirinnäksi. Siksi.

Mutta kysymys kuuluukin miksi eivät lähesty normaalisti ilman seksuaalista häirintää.

Eivät selvät lähesty, pälyilevät vain. Humalaisia miehiä lähestyy sitten. 

Ei koskaan. Olen jo 56 v. Ehkä miehet ei uskalla lähestyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vaikeaa, kun halutaan lähestymisiä, mutta niitä saa ainoastaan tulla sellaisilta, jotka täyttävät toivojan kriteerit, eli olisiko kuitenkin helpompi itse lähestyä sellaisia, joita haluaa? Ja muutenkin, jos joku totaalisen tuntematon tekee lähestymisen ns. arjessa, hänen nopeasti oletetaan olevan jotenkin vinksahtanut, sillä se ei ole normaalia. 

No itse ainakin vaistoan heti jos toinen on jotenkin vnksahtanut. Netissä / äpeissä sitä ei voi ruudun takaa nähdä ja järjestäin, vaikka kuinka juttelisit, treffeille saapuu joku jännähkö hyypiö. Haluaisin siis nimen omaan sen vaikutelman saada aidosti livenä.

On se silti hieman absurdia että menisin vaikka esim. lenkillä jollekin, että hei, pidän ulkomuodostasi, haluaisitko tavata vaikka kahvilassa tms. En tiedä siitä ihmisestä mitään, joten toimisin täysin oletuksien pohjalta. Mistä tiedän onko hän varattu, hetero tai ylipäätään kiinnostunut seurustelusta tai juuri minusta. 

Sama vastaa: minulla on ihana ja näyttävä koira ja jos olisin mies, tulisin sitä kautta tutustumaan naiseen, mikä rotu, jne. Sitten kun huomaa, että suhtaudun avoimesti, voi kysyä, että tää nyt on hassu kysymys, mutta lähetkö  kahville joskus. Mutta voivoi kun te suomimiehet ette omaa mitään pelisilmää, kuinka asiat hoidetaan. Tasan ne, jotka koiraa haluavat silittää, silittävät vain koiran takia. 🙄 Baareissa en käy, jooga on yksilölaji ja töissä olen naisvaltaisella alalla. Mutta läpällä huvitan itseäni ajatuksella, että jos näen kivannäköisen miehen koirakävelyllä, pitääkö minun huutaa perään "heeei, haluaksää silittää mun koiraa!!??" 🤣 Ja tiedän, että baarissa olisi menoa, muttakun en baareja harrasta. Kerran siis joku kivanoloinen tyyppi meni ohi ja sanoi "oon kattonut usein sua ja sun koiraa" mutta meni niin kovaa vauhtia, että ei ollut mitää mahdollisuutta ehtiä rekisteröimään, että kuka ja mikä ja olisiko juttu luistanut yms. Ehkä hänkin oli sitten ujo yms.

 

Ja tuohon mitä sanoit ulkomuodosta, niin joskus kysyttiin vaan tulta tai jotain "ootko muuten se Elina Vantaalta" tai ihan mitä vain, mutta en tiedä osaako ihmiset nykyään puhua keskenään.

Oletan, että useimmat koiranulkoiluttajat ovat tekemässä juuri sitä: Ulkoiluttamassa koiraa, kuten todennäköisesti ovatkin, eivätkä halua lähestymistä. Tuo on vähän sama kuin joku kassa toivoisi, että hyvännäköiset asiakkaat tekisivät hänelle aloitteen, kun siinähän olisi aivan oiva tilaisuus mutteivat he tajua tehdä sitä aloitetta, vaikka kysyin "tuleeko muuta". Pointti siis siinä, että tilanne on useimmille sellainen, missä ei ole tavallaan mitään ihmeellistä. Asetelma olisi täysin eri jos nimenomaan SINÄ tekisit vaikka tuon "haluatko silittää koiraa" jutun. 

Se oli vitsi. En halua Mr Bean -tilanteita ja juosta koiran kanssa miesten perässä.... 

 

Kaikki tilanteet elämässä on tilanteita, missä tehdään asiaa x: töitä, juodaan, syödään, harrastetaan, otetaan aurinkoa... Ero nykypäivään on se, että esim vanhempieni aikana noissa tilanteissa sai jutella ihmisille normaalisti. Ei ollut mitään kireätä mielensäpahoittamisilmapiiriä, että älä puhu mulle, oon töissä täällä, syömässä täällä, lukemassa kirjaa täällä, vain tanssimassa täällä jne. 

Kyllä näissä tilanteissa edelleen saa asiallisesti jutella ihmisille ja moni kokee posiitiviset kohtaamiset positiivisena asiana. Usein sen aistii, että ketä ei kannata lähestyä. Minua on naiset ja miehet lähestyneet monenlaisissa tilanteissa ja olen itsekin lähestynyt ihmisiä. Iskuyrityksistä en tiedä. Vaikuttaa enemmän siltä, että ihmiset haluavat jutella uusille ihmisille, mutta eivät halua nähdä uudestaan. 

ei oo ikinä isketty

Mieheni sanoi että johtuu siitä että olen liian kaunis (uskon häntä :P)

Siihen nähden, että olen ollut aina enemmän tai vähemmän ylipainoinen niin miehet on lähestyneet joskus jopa ahdistavan paljon. Yks tapailumieskin kerran tuskastui, kun oltiin yhdessä jossain baarissa ja kun hän kävi vessassa, niin joku mies tuli heti jutuille. Enkä ole mitenkään flirtti enkä itsevarma, mutta vissiin sitten jostain syystä helpostilähestyttävä. Tosiasiassa viihdyn hyvin yksin :D Toki nyt kun ikää tullut lisää, niin tämäkin ongelma lähes poistunut.

Nuorena ja nättinä useinkin, nykyään lihavana nelikymppisenä saan olla rauhassa. Olin nuorena varmaankin aika helposti lähestyttävän näköinen, sellainen pieni, söpö, vaalea ja hymyilevä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivä miehet on jo sen verran oppineita, että tietävät mikä saatetaan lukea seksuaaliseksi häirinnäksi. Siksi.

Mutta kysymys kuuluukin miksi eivät lähesty normaalisti ilman seksuaalista häirintää.

Koska tässä pelissä ei oikeastaan ole voittavia siirtoja. Se mikä toiselle naiselle on normaalia on toiselle häiritsevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivä miehet on jo sen verran oppineita, että tietävät mikä saatetaan lukea seksuaaliseksi häirinnäksi. Siksi.

Mutta kysymys kuuluukin miksi eivät lähesty normaalisti ilman seksuaalista häirintää.

Koska tässä pelissä ei oikeastaan ole voittavia siirtoja. Se mikä toiselle naiselle on normaalia on toiselle häiritsevää.

Ja se, mikä ei ole naiselle häiritsevää, tulee mieheltä, joka näyttää naisen mielestä pantavalta. Samanlainen lähestyminen ei-pantavalta mieheltä tuntuu häiritsevältä.

Alkaen 4-vuotiaasta iholle ja syvälle sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Alkaen 4-vuotiaasta iholle ja syvälle sisälle.

Jo 60 vuotta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun  asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.

Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?

Itse naisena olen sen verran vanhanaikainen romanttisessa mielessä, että haluan miehen tekevän aloitteen, mikäli hän pitää minua kiinnostavana tai viehättävänä. Siksi en lähesty miehiä, vaikka kiinnostaisikin. 

Minä kysyin kerran naiselta haluaisiko hän seurustellan kanssani. Pakit tuli, sen jälkeen päätin etten enää koskaan kysy, sen verran nolo paikka oli. Nykyinen vaimoni iski minut. Jos jään vielä yksin, en todellakaan aio tehdä aloitetta. Ne pakit on vaan liikaa.

Naiset on kohta vuosikymmenen sanoneet, että rumien miesten lähestyminen on samaa kuin seksuaalinen häirintä. Fiksut miehet on tajunneet vihjeen ja tekevät nyt elämällään jotain muuta. Jankkaajia ja sekopäitä tämä toki ei haittaa, kuten ei haittaa mikään muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivä miehet on jo sen verran oppineita, että tietävät mikä saatetaan lukea seksuaaliseksi häirinnäksi. Siksi.

Mutta kysymys kuuluukin miksi eivät lähesty normaalisti ilman seksuaalista häirintää.

Koska tässä pelissä ei oikeastaan ole voittavia siirtoja. Se mikä toiselle naiselle on normaalia on toiselle häiritsevää.

Ja se, mikä ei ole naiselle häiritsevää, tulee mieheltä, joka näyttää naisen mielestä pantavalta. Samanlainen lähestyminen ei-pantavalta mieheltä tuntuu häiritsevältä.

Ahdistelun välttämiseksi annan kolme ohjetta miehelle:

1. Ole komea

2. Ole hyvännäköinen

3. Älä ole ruma

Näillä pärjää melko pitkälle.

Ei koskaan. 

Olen aina ihmetellyt tätä keskustelua häirinnästä, kaduilla vislailuista, siitä kun remonttimieskin puhuu ällöttävästi vihjaillen ja ravintolanpöydässä ei muutamaa minuuttia saa istua rauhassa. 

Olen yli nelikymppinen nainen, enkä rehellisesti sanottuna muista yhtäkään tilannetta, että minua olisi häiritsevästi miehet lähestyneet vaikkapa kaupassa, kadulla, töissä tms. Ihan rauhassa saan istua puistonpenkillä tai kahvilassa, jumpata kuntosalilla tai kävellä lenkkipolulla. Koskaan ei ole kukaan tuppautunut seuraan.

viimeksi kesällä yksi mies tuli minulle juttelemaan, kun otin aurinkoa rannalla tissit paljaana. Ilmeisesti olisi vienyt minut treffeille, jos olisin kysynyt. 

Viimeksi tänään. Sitä ennen tiistaina. 

Usein, jopa häiritsevän usein tuota tapahtuu. Välttelen yksin liikkumista. 

Ei juuri koskaan, onneksi.