Miksi aina jauhetaan paskaa, että lihomisen syy on vääränlainen prosessoitu ruoka
Tiedän monta tyyppiä töissäkin, jotka eivät ole todellakaan ylipainoisia, osa pikemminkin hoikkia, ja he syövät aina tuollaista prosseoitua moskaa. Joka päivä töissä on eväänä se perus kaupasta ostettu prosessoitu valmisateria ja päälle juodaan hiilihappojuomat.
Ei varmasti prosessoitu ruoka elimistölle todellakaan mitään parasta ole, kaikkea muuta, mutta ei se painnonnousuun liity juuri ollenkaan. Yksilölliset ominaisuudet on ylivoimaisesti se suurin vaikuttaja.
Kommentit (37)
Ruuan prosessointiaste ei suoraan vaikuta lihomiseen tai laihtumiseen, mutta epäsuorasti kyllä. Ultraprosessoitu ruoka on usein, ei toki aina, halpaa, maistuvaa ja ravinneköyhää. Tällaisia ruokia, kuten karkit, sipsit, pakastepizzat jne jne. on erittäin helppo syödä yli kulutuksensa, jolloin paino nousee.
Jos lautasella on riisiä, kananrintaa ja parsakaalia, ihmiset lopettavat tyypillisesti intuitiivisesti syömisen siinä vaiheessa, kun ravinnon tarve on tyydytetty. Jos taas kulhossa on sipsejä, niitä menee huomattavasti enemmän.
Syy lihomiseen on siis kulutusta suurempi syöminen, mutta nykyinen ruokatarjonta tekee ylensyömisen helpommaksi.
Kehopositiivisuus on tuhonnut läskifobian yhteiskunnassa. Pitää saada lisää läskifobiaa koska se motivoi ihmisiä syömään terveellisesti ja liikkumaan enemmän.
Kouluun pitää saada oppiaineeksi läskifobia suojaamaan tulevia sukupolvia sairauksilta ja vääriltä sairailta asenteilta.
Vegaanisuus on lisääntynyt samalla kun lihavuuskin. Proteiini pitää nälän loitolla.
Ihmisten kuuluu syödä monipuolisesti mutta kasvissyöjät jättää tärkeän ravintoaineen pois ja syövät siksi yksipuolisesti. Ihmisten aivot ovat eläinrasvasta muodostuneet. Ne eivät kehity kasvisten avulla. Sääliksi käyvät kasvissyöjien aivot, jotka näkevät nälkää ja ravinnon puutetta.
Kasvisruoista tuli varoitus
Ruokaviraston mukaan kasvipohjaisempi ravinto parantaa ruokavalion laatua, mutta voi tuoda myös ongelmia.
Ruokaviraston mukaan ravintoaineiden saannissa havaittiin kuitenkin puutteita A- ja D-vitamiinin, tiamiinin (B1-vitamiini), riboflaviinin (B2-vitamiini) sekä naisilla myös folaatin ja raudan osalta.
Nuorilla naisilla raudan saanti saattaa jäädä vähäiseksi, sillä siirtymäruokavalioissa rauta on pääasiassa heikommin imeytyvää ei-hemirautaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4b82e325-1410-4e69-bd4c-b1149535e9d0
Tuohon täytyy kyllä se sanoa että vaikka ne ei lihoaisi niin yleensä ne näyttää ihan hirveiltä eli naama ihan kalpea ja iho on huono jne. Eihän siitä lihoa jos ei muuta sitten syö päivässä. Se on edelleen silti kaloripeliä. Ei se ultraprosessoitu ruoka suoranaisesti siihen painoon vaikuta vaikka se onkin täynnä lisättyjä sokereita yms vaan yleensä ihmiset ketkä lihoo on sellasia ketkä syö kyllä ihan normaalisti mutta siihen päälle kokoajan napsitaan kaikkea tollasta turhaa ja päälle syödään niitä valmisruokia myös.
Vierailija kirjoitti:
Vegaanisuus on lisääntynyt samalla kun lihavuuskin. Proteiini pitää nälän loitolla.
Suomalaisista n. 60 % on ylipainoisia ja 1 % vegaaneja. Noinkohan se vegaaniruokavalio kuitenkaan kovin merkittävä tekijä suomalaisten ylipaino-ongelmissa.
Suurin vaikuttaja ei todellakaan olen mitkään mystiset yksilölliset tekijät.
Ihan vain energiamäärä. Yhdentekevää oli prosessoitua tai ei.
Liittyy siten, että noita on helppo syödä liikaa. Ja sotkevat ihmisen kylläisyydentunnistusjärjestelmää yms.
Joten kyllä ne siihen painoonkin liittyy. Valmisateria itsessään ei ole merkki mistään superprosessista kylläkään
Eihän se töissä ole mikään ongelma, jos mukana on vain yksi valmisateria. Silloin tulee syötyä se eikä muuta koko työpäivän aikana.
Jos syö 5 kertaa viikossa yhden mikroaterian niin eihän se iso ongelma ole.
Se ongelma noissa tosin on, etteivät ne pidä nälkää ja jos elää pelkästään mikroaterioilla, niin niitä tulee syötyä useampi päivässä ja suurimmassa osassa niitä on paljon kaloreita, mutta olematon määrä proteiinia. Ne eivät pidä nälkää tai ruoki hyviä suolistobakteereita, mikä johtaa siihen, että tulee syötyä yhä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Suurin vaikuttaja ei todellakaan olen mitkään mystiset yksilölliset tekijät.
Ihan vain energiamäärä. Yhdentekevää oli prosessoitua tai ei.
On sillä merkitystä. Huonot kalorit, eli prosessoitu vähänproteiininen ruoka vähillä määrillä kasviksia ei tue suolistobakteereja ja eikä pidä nälkää, mikä johtaa siihen, että ihminen on nälkäisempi ja näin ollen syö enemmän.
Suomen virallisterveellinen ruokavalio ei perustu mihinkään oikeaan tutkimukseen ihmisen ravinnon tarpeesta ja hyödyistä. Ihan suomalaisten ravintoviranomaisten omaa keksintöä. Ei missään muualla ole samoja suosituksia.
Vierailija kirjoitti:
Ruuan prosessointiaste ei suoraan vaikuta lihomiseen tai laihtumiseen, mutta epäsuorasti kyllä. Ultraprosessoitu ruoka on usein, ei toki aina, halpaa, maistuvaa ja ravinneköyhää. Tällaisia ruokia, kuten karkit, sipsit, pakastepizzat jne jne. on erittäin helppo syödä yli kulutuksensa, jolloin paino nousee.
Jos lautasella on riisiä, kananrintaa ja parsakaalia, ihmiset lopettavat tyypillisesti intuitiivisesti syömisen siinä vaiheessa, kun ravinnon tarve on tyydytetty. Jos taas kulhossa on sipsejä, niitä menee huomattavasti enemmän.
Syy lihomiseen on siis kulutusta suurempi syöminen, mutta nykyinen ruokatarjonta tekee ylensyömisen helpommaksi.
Juuri näin. Kaikkea ultraprosessoitua ruokaa ei voi pistää samaan nippuun ja väittää, että ruoka on lihottavaa vain, koska se on ultraprosessoitua. Esim. ruisleipä, proteiinijauheet ja light-limsat ovat ultraprosessoituja, mutta eivät lähtökohtaisesti epäterveellisiä tai lihottavia. Toki ruisleipää ja proteiinijauhettakin voi vetää yli kulutuksensa, mutta se on vaikeampaa kuin karkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se töissä ole mikään ongelma, jos mukana on vain yksi valmisateria. Silloin tulee syötyä se eikä muuta koko työpäivän aikana.
Harvemmin noin. Yleensä ne kevyitä lounaita syövät puputtavat pitkin päivää jos mitä välipalaa. Eineksissä on surkea määrä proteiiniä eivätkä ne pidä nälkää kovin pitkään tai ole ravitsevia.
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisuus on tuhonnut läskifobian yhteiskunnassa. Pitää saada lisää läskifobiaa koska se motivoi ihmisiä syömään terveellisesti ja liikkumaan enemmän.
Kouluun pitää saada oppiaineeksi läskifobia suojaamaan tulevia sukupolvia sairauksilta ja vääriltä sairailta asenteilta.
Jokainen kansalainen voi vaikuttaa tähän omalla toiminnallaan.
Kun näkee huomattavan obeesin henkilön on hänelle huomautettava asiasta. Bussipysäkillä, ruokakaupassa, leikkipuistossa, ravintolassa ja eritoten työpaikalla.
Liika hienotunteisuus on johtanut siihen, että lihavat häpeilemättä kulkevat keskuudessamme luullen olevansa tasavertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Suomen virallisterveellinen ruokavalio ei perustu mihinkään oikeaan tutkimukseen ihmisen ravinnon tarpeesta ja hyödyistä. Ihan suomalaisten ravintoviranomaisten omaa keksintöä. Ei missään muualla ole samoja suosituksia.
Käytännössä kaikkialla läntisessä maailmassa on hyvin samanlaiset suositukset. Toki yksityiskohdissa on pieniä kulttuurillisia eroja, eli suositaan ruokia, joita kyseisissä maissa on helposti ja edullisesti saatavissa, mutta isot linjat ovat täysin samat.
Olen melko varma, ettet ole lukenut edes suomalaisia ravitsemussuosituksia ikinä saati sitten tutustunut muiden maiden suosituksiin, paitsi ehkä viimeisimpiin MAGA-suosituksiin, jotka ovat itseasiassa todellisuudessa kohtuullisen lähellä vanhoja suosituksia, mutta kuvaa muutettiin hiukan.
Yksi syy. Toisaalta pitää katsoa kokonaisuutta. Syövätkö esim muuta päivän aikana? On ihmisiä, joilla ei syöminen kiinnosta ja syövät jotain pari kertaa päivässä hengissä pysyäkseen. Sitten on heitä, jotka pitävät syömisestä ja syövät paljon. Välimaastoon sopii monenlaista syöjää.
Itse uskon, että ihmiset syövät liikaa koska ruoka on ravinnotonta ja vähärasvaista. Kroppa vaatii ruokaa ja tulee himo syödä ja napostella. Joku 200 kcal kasvishöystö ilman rasvaa aiheuttaa välipalojen ja napostelun tarpeen. Insuliinitasot ovat koholla koko ajan. Kroppa varastoi kaiken mitä suuhun menee.