Miksi venäläiset terrorisoivat vuosisadasta toiseen kaikkia naapureitaan?

Koska venäläiset ovat umpihullua porukkaa, jotka seuraavat sokeasti aina johtajaansa. Siksi.

Se on lopputulos, kun vuosisadasta toiseen vähintään kerran sukupolvessa kaikki edes etäisesti ihmisen tavoin käyttäytyvät teurastetaan tai karkoitetaan maasta. Matalaotsaisuus nousee hallitsevaksi piirteeksi. Katsokaa vaikka Putleria: matala otsa kuin paviaanilla. 

Kertoo paljon, että sen kansan suurin kansallinen ylpeyden aihe on tekninen kyky massamurhata miljoonia siviilejä.

Alemmuuskompleksi ikuisesta orjan roolista johtuen.

Jotkut nuoret miehet luulevat että kun johtaja antaa luvan, saisi kiduttaa, tappaa ja riehua. Ettei ole mitään omaa vastuuta. Ei ole uskoa, ei henkisyyttä, mitään, päihde on. Ja joku työ.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nuoret miehet luulevat että kun johtaja antaa luvan, saisi kiduttaa, tappaa ja riehua. Ettei ole mitään omaa vastuuta. Ei ole uskoa, ei henkisyyttä, mitään, päihde on. Ja joku työ.

Ei pelkästään nuoret miehet. Niiden hullut akat kotirintamalla kannustavat myös miehiään rais kaamaan ja mur haamaan. Tuossa maassa on jotain paljon pahemmin pielessä kuin yksi hullu johtaja tai ryhmittymä.

Tiedöttehän, että englannin kielen sana slave (orja) tulee sanasta slav eli slaavilainen.

Mongolit levittivät murhageenin venäläisiin naisiin.

Paskaiigor hakkaa epätoivoisesti miinusnuolta totuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Tiedöttehän, että englannin kielen sana slave (orja) tulee sanasta slav eli slaavilainen.

Muuten kyllä, mutta ei englannin. Se on germaaninen kantasana, jota käytettiin mm skandinaavisissa kielissä ennen kuin englantia oli kielenä olemassa. 

Tämä on kyllä relevantti kysymys. Kun jälleen kerran aloittivat täysin turhan sodan Ukrainan kanssa. 

Ikävä suurvalta. Joka haluaa vaan imeä tyhjiin alusmaansa. 

Pelko pitää muut ruodussa, mitäpä lottoot. Miksi kaikki muut suurvallat tekee täysin samaa? Siksi koska sitä se valtapeli on maailman huipulla. Kuinka monta kertaa tätä pitää selittää että semmonen maailma nyt yksinkertaisesti on eikä mikään purkkapallo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedöttehän, että englannin kielen sana slave (orja) tulee sanasta slav eli slaavilainen.

Muuten kyllä, mutta ei englannin. Se on germaaninen kantasana, jota käytettiin mm skandinaavisissa kielissä ennen kuin englantia oli kielenä olemassa. 

No tokkakai nykyenglannissa kuuluu edelleen germaaninen perintö, olihan anglot ja saksit ne suurimmat germaaniset heimot, jotka miehittivät Britannian keskiajalla, ja ajoivat alueella asuneet keltit syrjään. Mutta se sana tuee sanasta slav. Onhan englannin kieli toki omaksunut paljon sanoja muistakin kielistä, kuten esim. muinaisskandinaavista :   window > vindauga = tuulen silmä , kun se yleisesti muissa indoeuroopalaisissa kielissä tulee yleensä latinan sanasta fenestra > fönster, fenster, fenêtre, finestra, ventana

Kännissä ja läpällä, ei kai muuta tarvita?

Igor

Vierailija kirjoitti:

Paskaiigor hakkaa epätoivoisesti miinusnuolta totuudelle.

Mietin jo että onko palstalla 12 bottia. Mutta yksihän niitä vain on…

Kyllä, kuvailet juuri sitä valtapolitiikan ydintä, joka ohjaa monien suurvaltojen ajattelua. Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa tätä kutsutaan usein realismiksi tai valtatasapainoteoriaksi.
 

Tässä ajattelutavassa maailma nähdään kilpailuareenana, jossa pätevät seuraavat lainalaisuudet:
 

1. Valta on suhteellista (Nollasummapeli)
 

Suurvallat ajattelevat usein, että valta on kuin rajallinen kakku: jos joku muu saa enemmän, itselle jää vähemmän.

Jos naapurimaa tai pienempi valtio vaurastuu, vahvistuu sotilaallisesti tai liittoutuu kilpailijan kanssa, suurvalta kokee sen suorana heikennyksenä omalle asemalleen.

Paikan säilyttäminen huipulla vaatii siis aktiivista pyrkimystä siihen, ettei kukaan muu pääse kasvamaan liian suureksi tai itsenäiseksi.
 

2. "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan"
 

Suurvalloilla on taipumus jakaa maailma omiin ja muiden etupiireihin. Pienten maiden puolueettomuutta tai itsenäistä tasapainottelua ei usein katsota hyvällä. Suurvalta saattaa ajatella, että jos se ei itse pidä pientä maata kurissa ja omassa valvonnassaan, sen kilpailija tekee sen kuitenkin. Pienemmän valtion kontrollointi nähdään siis ennaltaehkäisevänä puolustuksena.
 

3. Heikkouden osoittamisen pelko
 

Valta perustuu pitkälti mielikuvaan ja pelotteeseen. Jos suurvalta antaa yhden pienen maan "hypätä silmille" tai valita täysin oman tiensä, se pelkää näyttävänsä heikolta muiden silmissä.

Tämän ajattelun mukaan heikkous rohkaisee muita maita kapinoimaan tai haastamaan suurvallan aseman.

Siksi pienempiä maita saatetaan kurittaa pelkästään siksi, että muille lähetetään varoitusmerkki: ”Katsokaa mitä tapahtuu, jos ette tottele.”
 

4. Jatkuva epäluottamus

Koska valtioiden välillä ei ole sataprosenttista luottamusta, suurvallat olettavat aina pahinta muiden aikeista. Vaikka pieni maa haluaisi vain elää rauhassa ja kehittää omaa talouttaan, suurvalta saattaa tulkita tämän valmistautumiseksi tulevaan uhkaan. Siksi ne pyrkivät pitämään muut kurissa mieluummin etukäteen kuin odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tämä ajattelutapa johtaa usein niin sanottuun turvallisuusdilemmaan: kun suurvalta yrittää varmistaa oman asemansa alistamalla muita, se tekee ympäristöstään turvattomamman, mikä lopulta ajaa muut maat liittoutumaan sitä vastaan – eli juuri siihen tilanteeseen, jota suurvalta yritti alun perin välttää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä relevantti kysymys. Kun jälleen kerran aloittivat täysin turhan sodan Ukrainan kanssa. 

Ikävä suurvalta. Joka haluaa vaan imeä tyhjiin alusmaansa. 

Geneettistä vai kasvatuksellista?

Suomessa taas asiat tehdään piilossa. Joku jätetty ilman rahaa ja ruokaa. Kun kaikille riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Paskaiigor hakkaa epätoivoisesti miinusnuolta totuudelle.

Äläs nyt. Näin hän kokee olevansa tärkeä yhteiskunnallinen mielipidevaikuttaja.

Mun mummo (Karjalan evakoita) sanoi 70-luvulla että „ry**ä on ry**ä vaikka voissa paistais“.

Kyllä mummot tietää.