Vedin synnytyksessä inhottavaa kätilöä avarilla poskelle...

puolustelette että kyllä pitäis olla varautunu että saa turpaansa aina silloin tällöin.. ja että on ihan hyväksyttävääkin kun kerta äipällä on niin kovat tuskat?

Minä ainakin hoitajana tekisin ilmoituksen tuollaisesta. Arvatkaa auttaako tuo " muttaku olin niin kipeä" -selitys oikeudessa?

synnytykseen kuuluu kipu, jota sentään voi lievittää tänä päivänä, ja jos kätilö oli niin vittumainen, olisit vastannut samalla mitalla takaisin, etkä käyttäytynyt kuin teini - ikäinen kersa

vitsi! t.37

ap:sta on ok huitaista " avarilla" vittumaisia ihmisiä. Kai se kätilö olisi sitten saanut antaa takaisin samalla mitalla? Vittumainen synnyttäjähän oli epäilemättä kyseessä...



Jos tämä on totta, minä ap:nä lähettäisin anteeksipyynnön. Ei jäisi mieltä painamaan.

Ehkäpä me seuraavaksi luemme sinusta iltapäivälehdistä kun olet pahoinpidellyt tai tapannut vauvasi kun sinua vähän vitutti...niinkö?

mutta pystyn kyllä kuvittelemaan että ihminenkin voi tulla hallitsemattoman aggressiiviseksi riittävän kovasta kivusta. Tulevathan eläimetkin. Lauhkeinkin sylikoira voi purra jos sitä tarpeeksi sattuu.



Ihmisilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kipuun. Itse käperryn ikäänkuin sisälle päin, en oikein kuule enkä näe mitään, saatika että pystyisin puhumaan. Vain oma sisäinen maailma on enää olemassa. Enkä tosiaankaan pidä sitä ainoana oikeana tapana.

Minulta ei irronnut istukka ekassa synnytyksessä. Toisessa synnytyksessä kätilö alkoi repiä sitä väkisin vaikka sanoin ettei se tule todennäköisesti irtoamaan ilman operointia. Se akka alkoi repiä vaan ja silloin potkaisin, koska en todellakaan voinut muuta. Se oli väkivaltaa kätilön puolelta ja minulla ei ollut siinä tilanteessa mitään muuta keinoa lopettaa sitä silmitöntä väkivaltaa. Enkä pyydellyt anteeksi.

Minähän sanoin jo viestissä numero viisi tai jotain, että pilailin! Siis myönnän itsekin että tämä oli provo, jonka te tollt taas nielaisitte! Vitsi mä nauran täällä.....heh, ääliöt.



TERKUIN AP!

yleensähän provoistakin herä ihan mielenkiintoista keskustelua periaatteen tasolla - ei provoksi julistettujen ketjujen jatkaminen ole kiellettyä...

Vierailija:

Minulta ei irronnut istukka ekassa synnytyksessä. Toisessa synnytyksessä kätilö alkoi repiä sitä väkisin vaikka sanoin ettei se tule todennäköisesti irtoamaan ilman operointia. Se akka alkoi repiä vaan ja silloin potkaisin, koska en todellakaan voinut muuta. Se oli väkivaltaa kätilön puolelta ja minulla ei ollut siinä tilanteessa mitään muuta keinoa lopettaa sitä silmitöntä väkivaltaa. Enkä pyydellyt anteeksi.

just toihan se on maailmassa silmitönät väkivaltaa, ei oo keskitysleirit mitään siihen verrattuna mitä hirviö kätilöt tekee.

kyse on sellaisesta privitiivi reaktioista, ylilyövät liian kovat kivut voivat muuttaa jotkut henkilöt aggressiivisiksi, vaikka normaalisti eivät sellaisia ole. Eli silloin on ns. syyntakeettomassa tilassa tavallaan. Itse työskentelen vanhusten puolelle, ja aika monta nipistystä, potkua, lyöntiä yms. olen saanut osakseni dementikoilta.

Jos maailmassa on tehty kansanmurha, ei saa pitää yksilön pahoinpitelyä väkivaltana? Okei.

55 taitaa ironisoida hieman, jos et sattunut ymmärtämään...



t. ei 55

Vierailija:

mutta pystyn kyllä kuvittelemaan että ihminenkin voi tulla hallitsemattoman aggressiiviseksi riittävän kovasta kivusta. Tulevathan eläimetkin. Lauhkeinkin sylikoira voi purra jos sitä tarpeeksi sattuu.

Ihmisilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kipuun. Itse käperryn ikäänkuin sisälle päin, en oikein kuule enkä näe mitään, saatika että pystyisin puhumaan. Vain oma sisäinen maailma on enää olemassa. Enkä tosiaankaan pidä sitä ainoana oikeana tapana.

Siksipä etukäteen pelkäsin että hyökkäisin kätilön kimppuun.

Mutta itse tilanteessa tyydyin sitten lyömään ja puremaan miestäni.

Olen tyytyviäinen omaan itsehillintääni :)

Potku ei ollut luja. Naurettiin sitten vedet silmissä molemmat. ;) Se " potku" rentoutti tilannetta. Pyysin toki anteeksi myös kätilöltä!

Terveydenhuollon henkilökunta sietää ihan liikaa tuommoista riehuvaa, aggressiivista rupusakkia.

Kyse onkin siitä, mitä ap teki. Hyi sinua!

Se kätilö oli siellä auttamassa sua ja sun lastas!! Ja sää lyöt, voi pyhä yksinkertaisuus.

Jos kätilö on " inhottava" niin voi pyytää toista kätilöä, ennenkuin " tarvitsee" lyödä.



Eipä olis tullu mieleen alkaa lyömään mua auttamassa olleita ihmisiä. Miehen kättä kyllä taisin puristaa aika kovin, vaan ihan hymyhuulilla sekin synntyksen loppuunasti oli.

Mulla oli esikoisen synnytyksessä kätilö ja meidän henkilökemiat ei oikein toiminu, pyysin että voinko saada toisen kätilön koska haluan olla mahdollisimman rento ja oma itseni synnytyksessä.

Kätilö oli samaa mieltä ja vaihtoi paikkaa toisen kätilön kanssa. Sain mitä ihanimman kätilön ja synnytys meni rennossa tunnelmassa. Ensimmäinen kätilö kävi onnittelemassa mua ja kaikki hyvin meidän välissä. Sillähetkellä ei vain toiminu.

Kolmatta kun lähdettiin synnyttämään niin pyydettiin samaa kätilöä kuin toisen synnytyksessä oli ollut. Hän oli vapaana ja mielellään mukaan tuli.

Riehuin kamalasti. Olin todella tuskissani ja ei kivunlievitystä (ei ollut turvallista enää) ja " rentoudu" -lässytys siinä tilassa oli jotain tosi vittuilua. Toinen syntyi sektiolla sillä en kestä kipua. Yrittivät silti saada alakautta synnyttämään, eli henkilökunnalle ei ainakaan tullut traumoja.