Onko muistakin, että asiakaspalvelun laatu on huonontunut valtavasti?
Olen alle nelikymppinen, mutta tuntuu, että asiakaspalvelut laatu on huonontunut monissa paikoissa ihan valtavasti. Esimerkkejä:
-Monissa kahviloissa/ravintoloissa olet itse se, joka joutuu tervehtimään työntekijää. Ei niin, että työntekijä toivottaisi tervetulleeksi ja kysyisi, mitä saisi olla. Monet työntekijät ovat myös tympääntyneitä, hymyilevästä ja ystävällisestä asiakaspalvelusta ei monissa paikoissa ole tietoakaan.
-Työntekijät voivat olla ihan pihalla palveluista, joita tarjoavat/tuotteista, joita myyvät. Esim. kahvilassa vihreää teetä tilatessa työntekijä laittaisi vihreän teen sata asteiseen veteen, vaikka se polttaa teen karvaaksi. Aivan perustietoa kahvila-alalla, että vihreää teetä ei laiteta kiehuvaan veteen.
-Nuorissa työntekijöissä näkyy passiivisuutta. Jos nuorelta myyjältä/hyllyttäjältä tulee kaupassa kysymään, missä tuote x sijaitsee, saattaa työntekijä todeta, ettei tiedä, eikä edes lähde selvittämään asiaa. Aikaisemmin olisi todettu, että en tiedä, mutta kysyn kollegalta. Nuoret työntekijät saattavat myös hengailla juttelemassa keskenään, eivätkä hyllyttäessä tee tilaa asiakkaalle.
-Työntekijä ei kuuntele, mitä tilaat. Jos selkeästi sanot, että otat pienen kahvin maidolla ja palan porkkanakakkua, niin hetkeä myöhemmin kysytään, että mikä se sun tilaus olikaan/niin sanoitko pieni kahvi maidolla ja juustokakulla. Eikä edes puhuta mistään ruuhkaisista paikoista, vaan saatat olla ainoa asiakas.
Itseäni nyppii huono asiakaspalvelu. Omassa työssäni ei tulisi kuuloonkaan, että menisin naama mutrulla hoitamaan töitäni ja olisin välinpitämätön asiakkaita kohtaan. Ja ihmetyttää, kun nykyisin on kuulemma pula työpaikoista ja sitten tuollaiset huonot asiakaspalvelijat saavat ne työpaikat. Eikö todella ole parempia löytynyt?
Kommentit (84)
Se hyllyttäjä saattaa olla palkattu juuri sitä hyllyttämistä varten eikä asiakaspalvelua. Voi olla jopa eri firman työntekijä. Hänen työnkuvaansa ei siis välttämättä kuulu juosta asiakkaiden oikkujen perässä. Hyllyttäjän työ voi olla aika kiireistä ja siihen ei silloin mahdu muuta kuin se varsinainen työ eli hyllyttäminen.
On toki eri asia jos työhönsä kuuluu asiakaspalvelua. Voi olla silti kovin kiireinen ja asiakkaalla pitäisi olla järkeä tunnistaa tilanne eikä kiukutella jos joku ei ehdi juoksemaan ympäri kauppaa jos joku sattuu sitä haluamaan.
Jos näen jokun hyllyttämässä rivakasti niin en mene häntä häiritsemään. Osaan kyllä itsekin etsiä tuotteita yms. Kiirettömän näköiseltä saatan kysyäkin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyviä ja huonoja asiakaspalvelijoita, myös asiakkaiden käytös muuttunut vuosikymmenen aikana aggressiiviseksi ja erittäin huonoksi.
Teen itse siistijän/siivoojan työtä johon kuuluu mm kerrostalojen porrassiivousta, järjestään kovia valittamaan ovat keski ikäiset ja eläkeiässä olevat naiset, siis aina vähintään yksi tälläinen joka talossa, sit huutavat ja räyhäävät naama punaisena, onneksi en ole itsekään nuori olisin varmaan itkenyt niin kamalaa käytöstä suurimmalla osalla vanhemmista ihmisistä on.
Asiakkaiden käytöksessä ja asenteessa kävi aivan järkyttävän iso juurikin kymmenisen vuotta sitten ja se siis näkyi se aspoja että kanssa-asiakkaita kohtaan. Sen jälkeen on sitten menty vaan lisää alaspäin mutta tuolloin kävi tosi selkeä romahdus ja tavallaan kuin yhdessä yössä. Ihmisistä tuli hetkessä tosi vihaisia ja aggressiivisia ja tuntui että kaikki muut ihmiset koetaan jonain uhkana.
Sen jälkeen on sitten tullut tämä tietynlainen "pelolla hallitseminen" juurikin asiakkaiden taholta eli kuka vaan voi pahoittaa mielensä mistä vaan (oli siihen syytä tai ei) ja sen jälkeen alkaa mustamaalaamaan ja maalittamaan kyseistä aspaa ja työnantajaa. Jokainen tekee virheitä joskus, mutta nykyisin puuttuu kaikki inhimillisyys ja pienestäkin mielipahasta nostetaan julmettu haloo jossa lopulta aina käy niin että se työntekijä on se jota syyttää kaikki, niin somevouhot kuin työnantajakin eikä kollegatkaan uskalla puolustaa koska sitten pääsee osalliseksi pskamyrskystä. Saa sitä sitten ihmetellä että suomalaisia ahdistaa kun nykyaikana kuka vaan voi joutua koska vaan julkisen lynkkaamisen ja ilkkumisen kohteeksi kun mokaa. Tuntuu että aikuisetkin ihmiset on taantuneet kakaramaisiksi kiusaajiksi somen myötä.
Moni a(a)siakas ei lisäksi osaa erottaa eri toimialojen toimijoita eli jos itse olen ulkopuolisena työntekijänä eri työvaatteissa paikalla ja a(a)siakas kysyy jotakin ja vastaa että en valitettavasti tiedä kun en työskentele tässä paikassa kuin ulkopuolisena tekijänä (siivooja, rakennusurakoitsija tms) alkaa a(a)siakas räyhätä ja paasata. Monilla ihmisillä tuntuu myös olevan luetun ymmärtäminen haastavaa ja sen tekstin sisältö, eivät ymmärrä lukemaansa eivät muka näe sitä kissa kokoisella tekstillä kirjoitettua lausetta.
Erikoisliikkeissä nuoret myyjät välttelee asiakkaita, koska eivät tunne myymiään tuotteita. Ennen vaikkapa rautakaupassa tai puutarhamyymälässä työskenteli henkilöitä kyseisten alojen koulutuksella, mutta nykyään kuka vaan otetaan kesäksi töihin.
Varmaan siksi, kun on niin paljon määräaikaisissa työssä olevia ja työkokeilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Erikoisliikkeissä nuoret myyjät välttelee asiakkaita, koska eivät tunne myymiään tuotteita. Ennen vaikkapa rautakaupassa tai puutarhamyymälässä työskenteli henkilöitä kyseisten alojen koulutuksella, mutta nykyään kuka vaan otetaan kesäksi töihin.
Lisäksi on palkkatukitöitä, jotka kestää 5 - 10 kuukautta samassa työpaikassa. Ja työkokeilu yleistuella 6 kuukautta.
Nuoria osa-aikatöissä harjoittelijapalkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apteekissa aspatilanteet: "no moi moi onks jotain sä etit?" Lähtiessä: moikka-mooooi!"
Ei näin, vaan:
"Päivää/huomenta/hei, voinko auttaa? Lähtiessä:"kiitos, näkemiin"
Asiakas ei ole sinun kaverisi Jenna/Veeti. Opettele korrekti kohtaaminen ja käytöstavat. Ei ole mikään pakko olla moukka Kiitos.
Threadsissa on mielenkiintoinen keskustelu apteekkien asiakaspalvelusta kun menet ostamaan ruiskun (ilman neulaa) vaikka lemmikin lääkitsemiseen. Järkyttävää asennevikaa tuon alan ihmisissä. Yllätys että kaikki on vanhoja naisia.
Jaa. Itse olen ostanut ruiskuja (pyydän mahdollisimman paksulla neulalla), tai no, enimmäkseen niitä erillisiä neuloja ja "yskänlääkeruiskuja" ja aina on myyty. Tarvitsen niitä, sillä harrastan huonekaluentisöintiä ja joutuu joskus liimaa laittamaan hankaliin rakoihin. Yleensä neulaa voi käyttää pari kertaa, kun sen heti ruiskun kanssa (paineella) huuhtoo, mutta sitten se tahtoo tukkeentua, koska liimaa kuivuu sinne. Viimeksi tarjosivat ilahduttavasti apteekissa jopa pitkiä neuloja, joita eläinlääkärit käyttävät (hevosille ja lehmille). En edes tiennyt että moisia on - tai tullut ainakaan ajatelleeksi.
Tyttäreni tekee keikkatyötä ravintoloihin/kahviloissa ja kaupoissa käy hyllyttämässä. Ei näissä keikoissa tarvitse mitään tuotetietoutta vaan pitää käydä tekemässä myynti ja tuotteiden täyttö. Tilanne ois eri jos näihin hommiin ois vakipaikat, mutta kun tälläiseksi maamme työelämä on mennyt, keikkaa ja pätkätyötä kun ei vakkareita haluta palkata kuin muutama. Älä syytä työntekijöitä, arvaa kuinka stressaavaa heille on kun asiakkaat kyselee ja vaatii kaikenlaista, mutta jos käyt ehkä kerran-kaksi ikinä koko työtarvepaikassa, ei vaadita mitään tietoa/palvelutaitoa, ja sit varsinkin vanhemmat ihmiset osaa olla ihan persläpiä kun eivät saa pätemisilleen hopeatarjottimella kaikkea. Palaute tulee antaa yritykselle jos harmittaa.
Tässäkin ketjussa osa haluaa, että häntä tervehditään tietyillä sanoilla. Ei riitä että tervehditään normaalisti. Osa haluaa että teititellään, osa taas ei tykkää. Osa haluaa, että hänelle hymyillään, osa loukkaantuu siitäkin, kun ei ole aito hymy. Osa haluaa, että tarjotaan apua, osa loukkaantuu kun sitä tarjotaan. Eli teet aspana mitä tahansa, aina joku loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Nuo mainitsemasi kahvila- ja ravintoladuunit on usein pienipalkkaista osa-aikaduunia. Ei joku nollasopparilainen voi tietää kaikkea ja esim tuntea kaikkia teelajikkeita.
Se pienipalkkainen nollasopparilainenkin tarvitsee perehdytystä. Jota ei nykyään saa, koska työntekijöitä on nippanappa määrä jolka pärjää (mieluummin vähemmän) joten kenelläkään ei ole aikaa. Tämä uusi työntekijä sitten yrittää selvitä työpäivästään omalla osaamistasollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmasti myös puutteellisesta perehdyttämisestä, mihin vaikuttaa resurssien vetäminen niin tiukalle. Ennen vanhemmat työntekijät neuvoi kädestä pitäen hommia ja tuollainen asiakkaan kohtaaminenkin oli taito, johon opastettiin "asiakkaalle kuuluu hymyillä ja kysyä nämä asiat sekä antaa kokemus, että tulee takaisin". Enpä usko, että tänä päivänä kukaan työyhteisössä tätä velvollisuutta enää ( ehtii) hoitaa.
En tiedä milloin oli tämä "ennen" mutta kyllä minusta palvelu on keskimäärin tullut vuosikymmenten aikana ystävällisemmäksi. Ennen oli ehkä enemmän muodollista kohteliaisuutta, nykyään enemmän aidompaa ja persoonallisempaa palvelua.
Itse kaipaan muodollisempaa palvelua, eihän se työntekijä ole mun kaveri jolle voi puhua moromoro, teitittelyä ei enää oikein ole, olen varmaan sit vanhanaikainen mutta itse vaan kaipaan kohteliasta, muodollista ja neutraalia palvelua.
Muodollinen kohteliaisuus on taitolaji ihan kuten luonnollinen kohteliaisuuskin. Muodollinen kohteliaisuus pitää osata hyvin jotta se ei tunnu vain viileältä ja etäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo mainitsemasi kahvila- ja ravintoladuunit on usein pienipalkkaista osa-aikaduunia. Ei joku nollasopparilainen voi tietää kaikkea ja esim tuntea kaikkia teelajikkeita.
Ei kyse olekaan siitä ettei tunne teelajikkeita vaan siitä että se hyvä tee tärvellään liian kuumassa lämpötilassa, aika moni asiakas myös ymmärtää jos asiakaspalvelija sanoo hetkinen tarkistan tämän asian en nyt muista tällä hetkellä jos kysyy eikä tiedä vastausta mutta jos sanoo en mä tiedä eikä ota asiasta selvää niin se on huonoa palvelua.
Mistä se myyjä siellä kahvilassa ottaa selvää asioista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kai jotenkin sosiaalisen ja helposti lähestyttävän oloinen, kun usein ostoksilla ollessani joudun asiakaspalvelijaksi muille asiakkaille. Jos hetken jaksan katsella ympärilleni ja tutkiskella asiaa, niin nopeasti löytyy ne tuotteet ja hintatiedot, joihin varsinaiset työntekijät eivät osanneet sanoa juuta eikä jaata.
Heh, mä olen työtön myyjä/aspa ja mulle käy tuota miltei joka kauppareissulla. Samoin ihan viikoittain saan neuvoa jollekin reittiä ja joskus mietinkin että lukeeko minussa info.
Töihin en kuitenkaan kelpaa.
Täällä toinen samanlainen!
Vierailija kirjoitti:
Se hyllyttäjä saattaa olla palkattu juuri sitä hyllyttämistä varten eikä asiakaspalvelua. Voi olla jopa eri firman työntekijä. Hänen työnkuvaansa ei siis välttämättä kuulu juosta asiakkaiden oikkujen perässä. Hyllyttäjän työ voi olla aika kiireistä ja siihen ei silloin mahdu muuta kuin se varsinainen työ eli hyllyttäminen.
On toki eri asia jos työhönsä kuuluu asiakaspalvelua. Voi olla silti kovin kiireinen ja asiakkaalla pitäisi olla järkeä tunnistaa tilanne eikä kiukutella jos joku ei ehdi juoksemaan ympäri kauppaa jos joku sattuu sitä haluamaan.
Jos näen jokun hyllyttämässä rivakasti niin en mene häntä häiritsemään. Osaan kyllä itsekin etsiä tuotteita yms. Kiirettömän näköiseltä saatan kysyäkin jotain.
Eihän kaikki tiedä että kaupoissa käy töissä eri yritysten työntekijöitä. Se on aika monimutkainen kompleksi joku marketti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apteekissa aspatilanteet: "no moi moi onks jotain sä etit?" Lähtiessä: moikka-mooooi!"
Ei näin, vaan:
"Päivää/huomenta/hei, voinko auttaa? Lähtiessä:"kiitos, näkemiin"
Asiakas ei ole sinun kaverisi Jenna/Veeti. Opettele korrekti kohtaaminen ja käytöstavat. Ei ole mikään pakko olla moukka Kiitos.
Threadsissa on mielenkiintoinen keskustelu apteekkien asiakaspalvelusta kun menet ostamaan ruiskun (ilman neulaa) vaikka lemmikin lääkitsemiseen. Järkyttävää asennevikaa tuon alan ihmisissä. Yllätys että kaikki on vanhoja naisia.
Jaa. Itse olen ostanut ruiskuja (pyydän mahdollisimman paksulla neulalla), tai no, enimmäkseen niitä erillisiä neuloja ja "yskänlääkeruiskuja" ja aina on myyty. Tarvitsen niitä, sillä harrastan huonekaluentisöintiä ja joutuu joskus liimaa laittamaan hankaliin rakoihin. Yleensä neulaa voi käyttää pari kertaa, kun sen heti ruiskun kanssa (paineella) huuhtoo, mutta sitten se tahtoo tukkeentua, koska liimaa kuivuu sinne. Viimeksi tarjosivat ilahduttavasti apteekissa jopa pitkiä neuloja, joita eläinlääkärit käyttävät (hevosille ja lehmille). En edes tiennyt että moisia on - tai tullut ainakaan ajatelleeksi.
Kiva kuulla että jossakin on vielä hyvinkäyttäytyviä ihmisiä töissä. Itsellänikin todella huonoja kokemuksia, vaikka olen hyvin rauhallinen ja asiallinen asiakas.
Yritykset menee vain raha edellä, ei minua edes perehdytetty (säästetään) mitenkään kun menin liikkeeseen töihin jossa kymmeniä tuhansia tuotteita. Kassaa näytettiin pari tuntia. En tiedä mistään tuotteesta missä ne sijaitsee, ylipäätään tuotteista mitään. Minä olen myyjä ja naputan kassaan. Vaihtuvat hyllyttäjät purkaa tavarat hyllyyn ja hän toisesta yrityksestä palkattu extraaja. Aikaa ei löydy meillä myyjillä etsimään asiakkaalle mitään tuotetta tms. Tiedän itsekin että tässä liikkeessä asiointi on perseestä mutta se ei ole myyjien vika. Ainiin, ja yleisesti kahvilassa/liikkeessä oleva on myyjä eikä mikään asiakaspalvelija. Asiakaspalvelijat löytyy jostain asiakaspalvelupuhelimista tai asiakaspalvelutiskiltä missä ei yleensä myydä mitään. Kahvilamyyjän tai liikkeessä olevan myyjän ei tarvitse harrastaa sen kummemmin asiakaspalvelua koska meiltä työpaikka vaatii vain että tuotteet saadaan lyötyä kassaan kassalla. Niin, olen 52v joka palkattiin pitkäaikaistyöttömyyden jälkeen tähän, enkä viihdy työssäni, vain rahan takia teen tätä (joka on huono).
Apteekissakin on kassamyyjät erikseen ja farmaseutit/lääketeknikot tms asiakaspalveluun. Lääkkeistä sentään tarvitsee olla tuoteneuvontaa. Mutta ei kassamyyjän tarvitse osata antaa tuoteneuvontaa jostain työkaluista esim.
Vierailija kirjoitti:
Yritykset menee vain raha edellä, ei minua edes perehdytetty (säästetään) mitenkään kun menin liikkeeseen töihin jossa kymmeniä tuhansia tuotteita. Kassaa näytettiin pari tuntia. En tiedä mistään tuotteesta missä ne sijaitsee, ylipäätään tuotteista mitään. Minä olen myyjä ja naputan kassaan. Vaihtuvat hyllyttäjät purkaa tavarat hyllyyn ja hän toisesta yrityksestä palkattu extraaja. Aikaa ei löydy meillä myyjillä etsimään asiakkaalle mitään tuotetta tms. Tiedän itsekin että tässä liikkeessä asiointi on perseestä mutta se ei ole myyjien vika. Ainiin, ja yleisesti kahvilassa/liikkeessä oleva on myyjä eikä mikään asiakaspalvelija. Asiakaspalvelijat löytyy jostain asiakaspalvelupuhelimista tai asiakaspalvelutiskiltä missä ei yleensä myydä mitään. Kahvilamyyjän tai liikkeessä olevan myyjän ei tarvitse harrastaa sen kummemmin asiakaspalvelua koska meiltä työpaikka vaatii vain että tuotteet saadaan lyötyä kassaan kassalla. Niin, olen 52v joka palkattiin pitkäaikaistyöttömyyden jälkeen tähän, enkä viihdy työssäni, vain rahan takia teen tätä (joka on huono).
Ihmisillä on kyllä vääristynyt käsitys asiakaspalvelusta. Moni kiittää sairaalassakin hyvästä palvelusta. Kiva, kun ovat tyytyväisiä, mutta eivät he asiakkaita ole, vaan laitokseen sisäänkirjattuja potilaita, eivätkä edes päätä mistään muusta kuin ruokajuomastaan, jos siltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo mainitsemasi kahvila- ja ravintoladuunit on usein pienipalkkaista osa-aikaduunia. Ei joku nollasopparilainen voi tietää kaikkea ja esim tuntea kaikkia teelajikkeita.
Ei kyse olekaan siitä ettei tunne teelajikkeita vaan siitä että se hyvä tee tärvellään liian kuumassa lämpötilassa, aika moni asiakas myös ymmärtää jos asiakaspalvelija sanoo hetkinen tarkistan tämän asian en nyt muista tällä hetkellä jos kysyy eikä tiedä vastausta mutta jos sanoo en mä tiedä eikä ota asiasta selvää niin se on huonoa palvelua.
Hölmö, miten se on heti huonoa asiakaspalvelua jos ei kahvilamyyjä tiedä tuollaista asiaa, koska yrityksen taholta ei ole koskaan kerrottu eikä aiempaa osaamista alalta tarvitse välttämättä olla? Mene teelle erikoisteehuoneelle äläkä peruskahvilaan jos olet näin tarkka, ei meidän asemakahvilassa mitään asteita mitata vaan keitetään teevesi kiehuvaksi ja heti teelehdet sinne.
Itse olen kohdannut kuuromykkiä myyjiä. Jos kerron tai kysyn jotain niin he eivät noteeraa minua mitenkään vaikka olisin 50 sentin päässä. Kyllä sen hyvin nopeasti oppii, ettei heille kannata mitään yrittää sanoa. Ihmettelen vain miten juuri heidät on valittu satojen tai jopa tuhannen hakijan joukosta jotka ovat käyneet läpi 4-5 haastattelukierrosta.
Ja sitten minä, jonka asiakaspalvelutaitoja on kehuttu erinäisissä työharjotteluissa en pääse tekemään edes palikkatestejä!