Ahdistusherkkyys ja mielialalääkkeet...

Olen syönyt nyt kohta vuoden verran Cipralex 10mg lääkettä kerran päivässä. Lääkärin kanssa sovin, että voin vapaasti nostaa annostusta aina 20mg asti. Nyt olen töiden takia todella ahdistunut ja stressaantunut. Minulla on töissä ihan hirveän vaikea olla, mutta en ole varma auttaako tuo lääkityksen nostaminen siihen ahdistukseen. Vuosi sitten, kun sain lääkkeet niin siitä oli selvä apu ahdistukseen ja pinnan kiristymiseen. Nyt ongelmana on lähinnä se, että työasiat ahdistaa ja "pelkään" töitäni, en tahdo jaksaa kantaa sitä vastuuta mikä mulla niistä on. Mietin, että kannattaisiko tuota annostusta nostaa kokeeksi vai sinnittelenkö eteenpäin? Toinen vaihtoehto on jäädä sairauslomalle tai irtisanoutua ja nämä on aika huonoja vaihtoehtoja. Työtehtäviä en voi muuttaa.

Jos tuo lääke ei tuo apua, niin ahdistukseen saa muunkinlaista lääkitystä kuin masennuslääkkeet.

Tavallaan ajattelet liikaa. Sinun pitäisi kokeilla vaikka meditaatiota. Aluksi ryhmässä ja opastuksella. Älä nosta lääkitystä kokeile jotain muuta ensin.

koko ikäni ollut hyvin ahdistusherkkä, sellainen syntymässä säikähtänyt ;-) Suurimmaksi osaksi ahdistus johtuu nyt turhan vaativista ja stressaavista työtehtävistä. Mutta siis pointtini on, että en kannattaako tuota lääkettä tähän hätään nostaa ja mitä jos se ei auta?



Meditaatiota en halua kokeilla, siinä alkaa ajatukset vain entistä enemmän pyöriä ahdistavissa asioissa. Sitä paitsi mulla tämä on ihan selvästi osittain myös aivokemiallinen juttu.

Mä olen koettanut urheilla ahdistukseeni (mitäpä en olisi kokeillut) enkä kyllä ole huomannut mitään dramaattista vaikutusta. Tottakai se auttaa jonkin verran, mutta edes 2 x päivässä ei minulla auttanut kuin hetkellisesti. Jollain kuukautiskierron vaiheellakin on isompi merkitys. Apu tuli sitten kun ymmärsin mikä on se sisäinen ristiriita joka mua ahdisti.

Mulla urheilu auttaa, mutta mulla aukesi 30 v. koko paletti niin, että en enää ahdistuksesta juurikaan kärsi. Kannattaa sitä aiheuttajaa etsiä.

Urheilu kuitenkin selkeästi rauhoittaa minua ja urheilun aiheuttama väsymys antaa hyvän yöunen ja koen oloni senkin ansiosta paljon rentoutuneemmaksi aamulla.

Itselläni on ollut Cymbaltasta lähes kaikki sivuoireet mitä olla voi (kaikilla tällaisilla lääkkeillä kaiketi sivuoireet ovat samansuuntaisia, netistä varmaan löytyy lisää tietoa itse oireista, jos ei lääkkeen käyttöohjetta ole sinulla juuri nyt käsissä).

Siitä huolimatta olen tällä samalla lääkkeellä mennyt koko ajan. Itselläni tuo koko ajan tarkoitta nyt 7 kk. Oireista on ollut, mutta ovat pääosin jo hävinneet ja elämä tuntuu jo ihan kivalta. Kohta olen varmasti jo taas kunnolla työkykyinen.

Itse olen käynyt 8 kk terapiassa ja kuten joku kirjoitti, niin asioiden läpikäynti on kaiken A ja O. Ei lääkkeistä ole apua jos ei pureudu itse ongelmiin. Lääkeet rauhoittavat ja antavat mahdollisuuden normaaliin elämään ja asioiden läpikäymiseen. Asiat pitää itselleen selvittää esim. terapian avulla, ennenkuin lääkityksen lopettaa. Muuten nuo ongelmat palautuvat myöhempinä aikoina taas mieleen.

Itselläni on ollut pitkäaikaine stressi, joka laukesi viime vuoden vaihteen molemmin puolin ahdistukseksi ja lievähköksi masennukseksi. Keväällä oli erittäin vaikeata saada mitään aikaiseksi. Tekeminen vain tuntui loppuvan.

Fyysisiin kiputiloihin en ole lääkettä saanut, mutta itselläni on ollut eräs hermokipu, joka on itseäni vaivannut. Lääkitys vähensii oleellisesti, tai oikeastaan poisti tuon kivun kokonaan. Kipu kuitenkin palasi 5 kk käytön jälkeen takaisin. Nyt olenkin käynyt lääkärillä myös tuon hermojutun takia.

Alla on linkki jossa vierailen usein ja josta on ollut kovasti apua, monessakin mielessä. Hetki sitten kun katsoin, oli oma nimimerkkini yleisin nimimerkki noissa tällä hetkellä viimeisimmissä kirjoituksissa. Cymbaltasta olen siis kirjoitellut. Olen kirjoitellut siellä suunnilleen maaliskuun alkupuolesta lähtien tuntojani, miten oma tilanteeni on edistynyt

http://www.mielenterveys-taimi.fi/verkko/keskustelu/yleinen_laakkeet.php

Mitä sivuvaikutuksia? Kuinka kauan olet syönyt ja minkätyyppisiin oireisiin? Onko ollut jotain fyysisiä kiputiloja joihin C olisi auttanut?

Terv tosi kiitollinen tiedoista!

on tuossa yläpuolelle siis, ellei väliin tullut kirjoituksia.

urheilu ei siis ole pienentänyt lääkitystäni, mutta kuten kirjasin, se parantaa muuten oloa.

Voihan olla että jos en olisi entistä enemmän kiinnittänyt huomiota urheiluun, niin lääkitystä olisi pitänyt kasvattaa, tai että oloni ei olisi ollut niin hyvä ja tervehtymiseni olisi edennyt hitaammin.

Urheilu tuo muyös tiettyä päivärytmiä ja antaa tavoitteelllisuutta, ainakin itse on kiva koittaa lenkkeillä joka kuukausi hieman nopeammin tai saada lihaksensa kasvamaan punttisalilla. Edistyminenkin tuo mielihyvää.

Itselleni on ainakin oluut erkityksellistä hyvät yöunet. Hetkittäin on tullut viikon mittaisia taukoja (esim. kesälomareissulla) niin sen jälkeen on unenlaatu hieman heikentynyt, kun ei ole ollut päivittäistä rasitusta.

Syön siis Cymbaltaa ja sitä olen syönyt nyt noin 7 kk. terapiassa olen käynyt 8 kk ja Opamoxia menee satunnaisesti rauhoittavana. En ole aikaisemmin käyttänyt muita vastaavia lääkkeitä, joten tämä 7 kk on ensikosketukseni tämänkaltaisiin lääkeisiin.

Tämä on siis henkilökohtainen kokemus. Voihan olla ettei se kaikille tepsi, mutta ainakin itselleni se on toiminut kivasti ja rauhoittaa mieltä. Urheilusta oppii nauttimaan vasta urheiltuaan jonkin aikaa. Se on vähän kuin venyttely, sehän on pirun inhottavaa puuhaa kun meinaa revetä venytellessä. Itsenikin pitäisi venytellä enemmän. Riittävästi kun on usean viikon venytellyt, niin se kuitenkin tuntuu oparempana ja vetreämpänä olona. Ne ovat asioita joita ei tiedä eikä tunne eikä tunnista, ennenkuin on jonkin aikaa harrastanut näitä adrenaliiniryöppyjä. Pitää tietysti löytt oma laji, jotta hommasta nauttii. Myönnetään kuitenkin, ettei lenkeily itselllenikään ihan ihannalaji muuten olisi, mutta se on halpa, nopeasti suoritettava (kun lenkille pääsee kotiovelta lähtien), joten olen jatkanut lenkkeilyä. Ei sen lajin siis heti ole pakko olle mikään ihannelaji, voi siitä silti nauttia.

Tämä linkki on ihan hyvä tällaisten asioiden kanssa ponnisteleville:

http://www.mielenterveys-taimi.fi/index.htm

T: 14 ja 18

kai yrittää kokeilla ;) Onko sulla juuri nyt jotain lääkityksiä ja oletko voinut esim. pienentää niitä urheilun myötä?

Tänään taas ahdistaa aivan hirveästi... En edes vapaapäivinäni voi olla ahdistumatta siitä ajatuksesta, että pitäisi mennä töihin. Samoin käy lomilla. Lasken vain montako lomapäivää on jäljellä ja en kykene nauttimaan lomasta, kun stressaan siitä, että töihin pitää mennä takaisinkin :( En tajua mistä tämä kaikki juontaa juurensa, mutta ihan lapsesta lähtien olen ollut herkkä ahdistumaan ja sellainen säikky. Itkettää...



T: Alkuperäinen

Saanko kysyä millä alalla olet? Onko mahdotonta hakeutua vähemmän stressaavaan työhön?

Mun ongelma on se, että vaadin itseltäni täydellisyyttä. Mitään virheitä en saa tehdä, kaikki pitää hallita 100% varmuudella. Haluaisin, että kaikki olisi aina samanlaista, muuttumatonta ja helppoa.



Terveydenhuoltoalalla olen ja työtehtävien muuttaminen ei käy. Ylpeys ei anna periksi alkaa tekemään stressittömämpiä hommia mikä tarkoittaisi myös "arvon alennusta" ja huonompaa palkkaa.

lukemassa tuota linkkiä!



Hyvää syksynjatkoa & tsemppiä näiden ongelmien kanssa!



/tuo tosi kiitollinen tiedoista

Ehkä paras vaihtoehto ois sairausloma ja uusi työpaikka?

Cipralexin annostus on n. puolet Cipramilista.



Cipralexin ehdoton maksimi on 20 mg.



Suosittelisin ennemmin rauhoittavia (Xanor, Temesta esim.), jos tuo 20 mg ei tunnu riittävän.



t: lääkäri

en millään haluaisi mitään rauhoittavia ottaa, koska pelkään riippuvuuksia ja jos sitten käy niin, että olen töissä ihan "mömmöissä" eikä olo ole normaali.

niin eikö ne asiat kannattaisi käsitellä esim. terapiassa? Vai tarkoitatko, että et saa niitä työasioita yms. pois mielestä vaan ne pyörii mielessä kun yrität meditoida?



Itse olen kanssa ollut aina helposti ahdistuva. Ehkä on jotain aivokemiaa, joka tekee musta tavallista herkemmän, että lapsesta saakka olen niin helposti ahdistunut. Mutta on taustalla muutakin. Jouduin olemaan paljon yksin lapsena, ja vaikka perhe olikin ihan onnellinen ja tavallinen, oli äiti kovin arvaamaton yms.



Mulla itselläni pahimpaan ahdistukseen auttaa Seroquel lääkitys. Tosin ei senkään kanssa musta olisi kovin stressaavaan työhön, joten saat kyllä sympatiat multa.



Eikö ole mitään ratkaisua kauhean raatamisen ja sairasloman väliltä? Oikeasti?

Lisäksi ei minulle ainakaan tule siitä lainkaan mömmöinen olo. Aluksi lääke väsytti, mutta sekin on normalisoitunut. Se vain jotenkin poistaa se pahimman ahdistusolon ja ahdistavien ajatusten kierteen ja normalisoi mun oloa.



Itse popsin joskus teininä bentsoja, minkä vuoksi niitä ei mulle nyt aikuisena ollenkaan määrättykään, kun en tahdo itsekään riippuvaisuuskierteeseen.



9

Bentsot aiheuttavat pahemman luokan riippuvaisuutta, jos niitä käytetään muutoin kuin ihan tilapäisesti. Niistä eroon pääseminen voi olla todellista helvettiä. On ihan oikein, että nykyään onneksi monet lääkärit ovat ruvenneet ajattelemaan kahdesti, ennenkuin määräävät.



Itse jouduin bentsokierteeseen 17-vuotiaana, kun koulu ahdisti... Olisi ollut varmaan enemmän apua, jos joku olisi vaivautunut selvittämään, mikä oikein ahdistikaan ja miettimään sopivaa apua, sen sijaan, että heti lätkäisiin rauhoittavat naaman eteen.

Itse onel nostanut Cymbalta annostusta hieman kun viime viikkoina on tuntunut ettei lääkitys auta riittävästi.



Annoksen kasvattaminen on tuntunut hyvältä, vaikka hieman sivuoireitakin on tietysti tullut, annnostusta kasvattaessa.





Käytän satunnaisesti rauhoittavaa, kun tuntuu että ahdistus karkaa käsisät, itselläni se on Opamox. Toimii hyvin, nyt kun elämä on jo löytänyt kivasti oman uransa.



Suosittelen ennenkaikkea 45 min juoksu lenkkiä joka ilta. Jos et ole kuntoillut lainkaan, niin voin lähes taata, että kahdessa viikossa alkaa urheilu auttamaan ja kuukaudessa olo on paljon parempi. Jos urheilu on outoa niin aloita 20 min lenkkeilyllä ja nosta kuukaudessa tuonne 45 minuuttiin.



Oleellista on kuitenkin että urheilet kunnolla, niin että todella koet tekeneesi jotain. Hiki päälle ja edrenaliinia kehiin,, se on OIKEASTI hyvä rauhoittava lääke. Tätä voin suositella sydämmestäni, itselleni urheilu joka päivä ja kunnolla suoritettuna on ollut iso apu viimeisen vuoden ajan.



Jos juoksu tuntuu vieraalta, niin sitte uintia, jumppaa, punttisalia, mitä tahansa joka kunolla väsyttää ja antaa hyvän yöunen.

on kamalaa pakkopullaa, ällöttävää hikoilua.