Tie hoikkuuteen ja terveempään elämään on äärimmäisen simppeli!
-Syöt kohtuullisia määriä hyvää kotiruokaa
-herkut ja sokeri pois
-lisää liikkumista
ja kilot karisee its simple as that!
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Eipä se ole noin yksinkertaista. Olisikin, niin olisi helppoa.
Ok. Mitä sitten olet tehnyt asian eteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tiedän tuon.
tiedät muttet toteuta?
Arvasin tuon! 😂
Olen myös tehnyt niin. Oletko sinä?
Minä taas olen tehnyt tehnyt niin
Teit taas sen???
Jokainen tietää tuon, mutta vatsalla on myös ikään kuin oma tahto ja ihminen on lajina hyötynyt energian säilömisestä. Meidän keho on edelleen sama kuin kivikaudella. Tutkimukset viittaa että lihavilla vatsalaukussa on runsaasti samanlaisia hermosoluja kuin aivoissa. Toisin sanoen vatsalaukku "ajattelee" ja siksi välillä sen tahtoa on hankala vaimentaa. Tähän perustuu osaltaan myös se että vatsalaukun ohitusleikkaus toimii, koska silloin leikataan pois osa näistä hermosoluista. Olen laihduttanut noin 100kg elämäni aikana ja kilot on aina tulleet takaisin. Alan olla iässä etten enää jaksa rääkätä itseäni. Elimistö kun pyrkii aina takaisin historialliseen maksimipainoonsa mm. pienentämällä kalorikulutusta ja menemällä osittaiseen säästötilaan. Liikkua pitäisi hurjasti päivittäin. Myös se joka on aina ollut laiha saa syödä enemmän kuin se joka on laihduttanut itsensä vaikka satakiloisesta 60 kiloiseksi. Itse asiassa laiha saa syödä 25-40% enemmän lihomatta. Näistä on ihan virallista tutkimusta, mm. Ylellä ollut dokumentteja Briteistä ja USA:sta.
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Kannattaisi pistää jalka pakettiin potkun aikana. Jalka suorana ei tule niin nopeita ja kovia potkuja.
Vierailija kirjoitti:
Se vaan on, että jos on jo päässyt lihomaan tosi isoksi, tuo aika vaikea homma. Ei mahdotonta, itse olen laihduttanut 106 kilosta 67 kiloon. Mutta kyllä se oli kova urakka ja välillä tuli takapakkiakin.
Iso ongelma on se, kun kylläisyys- ja nälkähormonit menee lihavuudessa sekaisin, niin että ihmisen on vaikea noudattaa noita kohtuudella syömisjuttuja.
Turhaa selittelyä taas "kylläisyydestä". Syödään se järkevä määrä ja sillä siisti. Ollaan sitten kylläisiä tai ei aterian jälkeen. Punkero ei tietysti tunne olevansa kylläinen koska on tottunut ahtamaan itsensä ähkyyn asti. Mutta oleellisesti pienempiin aterioihin tottuu todella nopeasti jos vain haluaa. Sen jälkeen tunteekin olevansa kylläinen aterian jälkeen.
Pitää vain valita haluaako olla lihava vai ei ja syödä sen mukaisesti. Omasta halustahan se on kiinni eikä muusta. Jos ei halua olla järkevän kokoinen niin on vaan sitten tyytyväinen läski ja syö kuten ennenkin.
On sellaisia tankkeja miehiä paljon, jotka puhuu ja syyllistää punkeroista, mutta eivät itse näe olevansa pahimmanlaatuisia pötköjä. Puhun siis keskivartalolihavuudesta. Nämä on usein salipellejä, mutta vyötärö on sellainen kapseli. Näkee kyllä että salila on käyty, mutta näkee oluen kulutuksen tai alkon käytön ja ne kaikki roskat mitä päälle syödään, koska treenataan muka kovaa.
Se läski on tummaa kiinteää kaikista epäterveellisintä tanakkaa tavaraa sielä sisäelinten ympärillä. Näkee ihan kasvoistakin se turvotus.
Mutta niin kovaa he läskejä piiskaavat, eivätkä itse tajua olevansa samaa porukkaa.
Ehkä se heitä siinä salaisesti korpeaakin, kun peilikuva näyttää selvästi, mutta mieli valehtelee että ollaan atleettisia rantavahteja tai viidakonläskipäitä.
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vierailija kirjoitti:
On sellaisia tankkeja miehiä paljon, jotka puhuu ja syyllistää punkeroista, mutta eivät itse näe olevansa pahimmanlaatuisia pötköjä. Puhun siis keskivartalolihavuudesta. Nämä on usein salipellejä, mutta vyötärö on sellainen kapseli. Näkee kyllä että salila on käyty, mutta näkee oluen kulutuksen tai alkon käytön ja ne kaikki roskat mitä päälle syödään, koska treenataan muka kovaa.
Se läski on tummaa kiinteää kaikista epäterveellisintä tanakkaa tavaraa sielä sisäelinten ympärillä. Näkee ihan kasvoistakin se turvotus.
Mutta niin kovaa he läskejä piiskaavat, eivätkä itse tajua olevansa samaa porukkaa.
Ehkä se heitä siinä salaisesti korpeaakin, kun peilikuva näyttää selvästi, mutta mieli valehtelee että ollaan atleettisia rantavahteja tai viidakonläskipäitä.
Joo toi tyyppi on salimake tai david hasselhoff-tyyppi. On vähän tehty ja urheiltu, mutta imago on enemmän pääasia kuin oikea urheilullisuus.
No ei todellakaan tarvitse jättää sokeria ja herkkuja kokonaan pois, niille on paikkansa. Tärkeintä on heittää vaaka pois. Keho kertoo, milloin on nälkä. En koskaan punnitse itseäni, en rajoita syömistäni, olen kaikkiruokainen. Hyvää, monipuolista, terveellistä ruokaa. Minulla ei ole koskaan ollut ylipainoa, veriarvot ovat hyvät. Olen 54 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Kaupassa, kun katsoo missä on sipsejä ja limukkaa, niin henkilö on lähes poikkeuksetta pyöreä ja valitettavasti sama tapa on opetettu lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Maailmanhistoriaa tutkittua, niin aika vähissä on ne jotka vielä luottaa ja uskoo miehiin. Miehet valehtelee itselleenkin olevansa hyviä jätkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Maailmanhistoriaa tutkittua, niin aika vähissä on ne jotka vielä luottaa ja uskoo miehiin. Miehet valehtelee itselleenkin olevansa hyviä jätkiä.
( HI-Story) ei (She-story). Toivotaan että feminismin noustua alkaa uusi uljas aikakausi jossa naiset kirjoittaa shestoryn
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Maailmanhistoriaa tutkittua, niin aika vähissä on ne jotka vielä luottaa ja uskoo miehiin. Miehet valehtelee itselleenkin olevansa hyviä jätkiä.
Vaikuttaa siltä, että tykkäät naisista etkä miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Maailmanhistoriaa tutkittua, niin aika vähissä on ne jotka vielä luottaa ja uskoo miehiin. Miehet valehtelee itselleenkin olevansa hyviä jätkiä.
Vaikuttaa siltä, että tykkäät naisista etkä miehistä.
No siis olen miespuolinen feministilesbo. Käyn kuumana naisiin. Sukupuoli-identiteetiltä olen lesbo, mutta syntynyt miehen kehoon. Olen enemmän sellainen rekkalesbotyylinen tomboy. Eli pääsääntöisesti aika heteron näköinen mies, mutta kun ajattelen, niin ajattelen kuin nainen.
Syy lihomiseen ja lihavuuteen on se, että syödään jatkuvasti isoja kerta-annoksia sellaista ruokaa mitä pitäisi syödä vain joskus harvoin ja silloinkin kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät aamulla ennen valon tuloa itämaiseen musiikkiin, joka soi yöradiosta. Olet virittänyt sopivan kappaleen nostamaan tunnelmaa.
Sidot otsapannan ja kävelet karatehousuissa olohuoneeseen. Kaadat lasillisen vettä kitusiisi. Avaat välioven ulos takapihalle. Nurmikko on kostea yön jäljiltä. Menet sinne paidattomana leveään haara-asentoon. Pyörittelet niskat, kädet ja keskivartalon. Siirryt alaspäin ja viimeisenä varpaat. Olet valmis. Käännyt salamannopeasti vasemmalle torjuen iskun ja isket vastaiskun vastakädellä. Pysähdyt.
Naamasi huojuu ylimielistä tyytyväisyyttä. Olit nopeampi kuin kirsikkaperhonen.
Teet saman oikealle ja asetat kädet alas eteen valmiusasentoon. Hengität ulos ja hiki virtaa ylävartalollasi. Taustalla soi vaimeasti itämainen musiikki. Naapurikin on herännyt, ja yläkerrasta heijastuu valo. Se vain provosoi sinua kovempaan suoritukseen. Aloitat pomppelehtimisen nurmikolla kuin potkunyrkkeilijä.
Nurmikon kosteus virkistää aistielimiä. Voit kuvitella, kuinka kovempaa jätkää saa hakea 500 kilometrin säteeltä. Ei löydy. Ylimielisyys näkyy naamalta entistä kirkkaampana. 15 minuutin pomppelehtimisen päätteeksi alat vedellä raskaita kierrepotkuja jalka lähes suorana kusiseen patjaan, jonka olet vyöttänyt puun ympäri vanhoin vöin.
Patja litsahtaa pinnalta. Se on kostea, painava ja täynnä sitä itseään, kuten sinäkin olet.
Lopetat aamuharjoitukset kovaan karatehuutoon. Kävelet kädet leveänä kuin bodari takaisin sisätiloihin, keittiöön aamukahville ja muroille.
Siitä on hoikkuus ja atleettisuus tehty.
Aika hyvin tiivistetty miehen henkinen mielenmaisema. Tuollaisia miehet on, eikä ne mainosta tai sano sitä ääneen. Siksi niiden kanssa yhteistyö on mahdotonta tai bändin perustaminen, koska jokainen niistä haluaa olla "rokkistara" ja luulee olevansa sellainen.
Samasta syystä tunnelma on jatkuvasti kireä, eikä rauhaa synny, ei synny mitään, koska miehet ei yleisesti synnytä mitään. Se onkin ainoa positiivinen asia miehissä.
Vaikuttaa siltä, että et tykkää miehistä.
Maailmanhistoriaa tutkittua, niin aika vähissä on ne jotka vielä luottaa ja uskoo miehiin. Miehet valehtelee itselleenkin olevansa hyviä jätkiä.
Vaikuttaa siltä, että tykkäät naisista etkä miehistä.
No siis olen miespuolinen feministilesbo. Käyn kuumana naisiin. Sukupuoli-identiteetiltä olen lesbo, mutta syntynyt miehen kehoon. Olen enemmän sellainen rekkalesbotyylinen tomboy. Eli pääsääntöisesti aika heteron näköinen mies, mutta kun ajattelen, niin ajattelen kuin nainen.
Vaikuttaa siltä, että identiteettisi on aika monimutkainen.
Helpompaa pysyä samassa painossa kuin laihduttaa. Olen 183cm pitkä ja koko aikuisikäni ollut +-2kg eli 78kg.
M39