Miten voi olla kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin?

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt minulle kuulu mutta tiedän parin jossa nainen halusi epätoivoisesti kihloihin koska se on merkki syvemmästä sitoutumisesta ja että kumppani kuuluu hänelle! Eli nainen tätä halusi ja se on hänelle tärkeää. Miehelle suhde olisi varmaan kelvannut ilman kihlojakin.

Pilkkaatko samalla tavalla naimisiin menneitä? Että hekin epätoivoisesti ovat kaivanneet merkkiä sitoutumisesta ja siitä että omistavat kumppaninsa?

Kihlauksellahan ei nykyisin ole mitään juridista merkitystä. Joskus ennen se on ollut ihan virallinen avioliiton esteiden tutkinta-aika, ja avioliiton harkinta-aika. Siinä on ollut jokin määräaika, kuinka paljon ennen vihkimistä pitää kihlaus julkaista.

Onhan avioliittokin tarkoitettu alun perin koko loppuelämän kestäväksi sopimukseksi, mutta nykyisin se ei sitä likikään kaikille ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että pari menee kihloihin ilman aikomusta mennä naimisiin.

Niin mutta silloin ei mennä kihloihin. Kun kihlat = sopimus naimisiinmenosta. Jos et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa. 

Mitä se sinua koskettaa, jos jotkut menevät kihloihin ilman suunnitelmia naimisiinmenosta?

Ei kai se kosketakaan henkilökohtaisesti, mutta kai sitä saa ihmetellä, millaisella vängällä jotkut yrittävät hämärtää sanojen merkityksiä. Heille sillä vaikuttaa olevan paljonkin merkitystä.

No mitä sanaa sitten käyttäisit siitä että pariskunta haluaa pitää sormuksia sormissa sitoutumisen merkkinä, mutta eivät ole naimisiin menossa?

Parisuhde? 

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksellahan ei nykyisin ole mitään juridista merkitystä. Joskus ennen se on ollut ihan virallinen avioliiton esteiden tutkinta-aika, ja avioliiton harkinta-aika. Siinä on ollut jokin määräaika, kuinka paljon ennen vihkimistä pitää kihlaus julkaista.

Onhan avioliittokin tarkoitettu alun perin koko loppuelämän kestäväksi sopimukseksi, mutta nykyisin se ei sitä likikään kaikille ole.

Esteiden tutkinta tehdään edelleen eli jokainen naimisiinmenevä pari on kihloissa vähintään sen keston ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Eivät ole olleet, jos eivät ole menossa naimisiin. Sormissa voi olla sormukset, mutta kihlauksesta ei ole kyse.

Stubbin isä on jo senverran iäkäs, että ymmärrän hyvin, että eivät naimisiin menee. Siihen liittyy myös varallisuuskako,-riskit, joten ihan viisasta pysyy avoliitossa. 

No se kihlaus on vaan sellainen puhetta hiukan vahvempi lupaus sitoutumisesta. Sen voi purkaa ilmoitusasiana ilman juridisia kiemuroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että pari menee kihloihin ilman aikomusta mennä naimisiin.

Niin mutta silloin ei mennä kihloihin. Kun kihlat = sopimus naimisiinmenosta. Jos et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa. 

Mitä se sinua koskettaa, jos jotkut menevät kihloihin ilman suunnitelmia naimisiinmenosta?

Ei kai se kosketakaan henkilökohtaisesti, mutta kai sitä saa ihmetellä, millaisella vängällä jotkut yrittävät hämärtää sanojen merkityksiä. Heille sillä vaikuttaa olevan paljonkin merkitystä.

Näyttää koskettavan paljonkin, kun pitää asiasta jankuttaa. Jotkut haluavat ottaa sen askelen, että menevät kihloihin ja näin sitoutuvat toisilleen, mutta eivät sotke yhteiskuntaa tähän heidän mielestään kahdenkeskiseen asiaan.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Eivät ole olleet, jos eivät ole menossa naimisiin. Sormissa voi olla sormukset, mutta kihlauksesta ei ole kyse.

Sinä et sitä päätä. Täytyy olla joku tosi erikoinen vamma korvien välissä että on tuollainen jäärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksen juridinen merkitys kumottiin 1987 (pl. erittäin harvinaiset poikkeustilanteet), joten siitä jäi pelkkä symbolinen tapa. Erilaiset tavat ja perinteet muuttuvat ajansaatossa ja näin on käynyt myös kihlaukselle.

Edelleen sanakirjamerkitys kihlaukselle on sopimus mennä naimisiin, mutta jos joku menee kihloihin ilman tätä aikomusta, siitä tuskin kenellekään sivulliselle on haittaa. Oma kihlaus ei muutu yhtään vähempiarvoiseksi sen perusteella miten joku toinen tulkitsee oman kihlauksensa.

Toki tästäkin aiheesta voi alkaa riitelemään, mutta silloin on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään miksi itsellä on tarve riidellä asiasta, joka tuskin omaan elämään millään tavalla vaikuttaa ja on muillekin täysin haitaton.

Kyllä se vaikuttaa menevän niin päin, että näillä muka-kihloissa olevilla on iso tarve yrittää muuttaa sanojen merkityksiä vakuuttakseen olevansa vakavissa ja sitoutuneissa suhteissa. Jos suhde on oikeasti tukevalla pohjalla ja kumppanit sitoutuneet toisiinsa ilman aietta mennä naimisiin, sitä ei tarvitse todistella sormuksilla tai pötypuheella kihloissa olemisesta.

Tuo ajatus on sarjassamme väittely siitä kuuluko makaronilaatikko joulupöytään vai ei. Jos sinun suhteeseesi kuuluu naimisiin meno, mene ja jos jonkun toisen suhteeseen ei kuulu, voit silti jatkaa elämääsi täysin rauhassa.

Olen eri, mutta et ymmärtänyt ap:n kysymyksestä mitään, etkä myöskään kommentista mihin vastasit. Opettele ymmärtämään lukemaasi. Kihlaus on kirjaimellisesti vain ja ainoastaan lupaus avioliitosta. Se ei tarkoita, eikä voi tarkoittaa mitään muuta. Se, miten paljon tai vähän nämä tekokihlailijat haittaavat muita, ei liity aiheeseen. Olet ilmeisesti henkilö, joka on ollut leikkikihloissa, vai teinikihloiksiko niitä sanotaan jo vuosia ja yrität nyt jotenkin oikeuttaa sitä. Jotkut ei halua koskaan naimisiin ja se on ok, jotkut haluaa ja se on ok. Jos sinä et halua, et ole nyt, etkä ole koskaan ollutkaan kihloissa (vaikka kuinka pitäisit söpöä sormusta vasemmassa nimettömässä). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että pari menee kihloihin ilman aikomusta mennä naimisiin.

Niin mutta silloin ei mennä kihloihin. Kun kihlat = sopimus naimisiinmenosta. Jos et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa. 

Mitä se sinua koskettaa, jos jotkut menevät kihloihin ilman suunnitelmia naimisiinmenosta?

Ei kai se kosketakaan henkilökohtaisesti, mutta kai sitä saa ihmetellä, millaisella vängällä jotkut yrittävät hämärtää sanojen merkityksiä. Heille sillä vaikuttaa olevan paljonkin merkitystä.

Näyttää koskettavan paljonkin, kun pitää asiasta jankuttaa. Jotkut haluavat ottaa sen askelen, että menevät kihloihin ja näin sitoutuvat toisilleen, mutta eivät sotke yhteiskuntaa tähän heidän mielestään kahdenkeskiseen asiaan.  

Miten on vaikea ymmärtää, että sitoutuneessa suhteessa voi olla ilman kihlojakin ja voi vaikka sitä sormusta pitää vasemmassa nimettömässä suhteen merkkinä väittämättä niitä kihloiksi? Miksi sitoutumista pitäisi osoittaa keksimällä uusia merkityksiä vanhoille sanoille? Eihän se ole kahdenkeskinen asia, jos suhteelle laitetaan nimilappu (joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Eivät ole olleet, jos eivät ole menossa naimisiin. Sormissa voi olla sormukset, mutta kihlauksesta ei ole kyse.

Noin oni ehkä joskus sata vuotta sitten. Nykyään se on vain yapa julistaa, että ollaan pariskunta siihen saakka kun kumpikin niin haluaa. 

Jos olet sitä mieltä, että sormukset eivät ole kihlaus ilman avioliittoaikeita, niin kerro, mitä termiä näistä sormustetuista tulee käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että pari menee kihloihin ilman aikomusta mennä naimisiin.

Niin mutta silloin ei mennä kihloihin. Kun kihlat = sopimus naimisiinmenosta. Jos et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa. 

Mitä se sinua koskettaa, jos jotkut menevät kihloihin ilman suunnitelmia naimisiinmenosta?

Ei kai se kosketakaan henkilökohtaisesti, mutta kai sitä saa ihmetellä, millaisella vängällä jotkut yrittävät hämärtää sanojen merkityksiä. Heille sillä vaikuttaa olevan paljonkin merkitystä.

No mitä sanaa sitten käyttäisit siitä että pariskunta haluaa pitää sormuksia sormissa sitoutumisen merkkinä, mutta eivät ole naimisiin menossa?

Ei siitä tarvitse käyttää mitään sanaa. Se ei merkitse mitään muuta, kuin että tykkäävät bling blingistä. Ei kiinnosta meitä. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Eivät ole olleet, jos eivät ole menossa naimisiin. Sormissa voi olla sormukset, mutta kihlauksesta ei ole kyse.

Sinä et sitä päätä. Täytyy olla joku tosi erikoinen vamma korvien välissä että on tuollainen jäärä.

En toki ole kihlauksen merkitystä päättänytkään, kyllä se on minua paljonkin vanhempi termi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska määritelmällisesti kihlautuminen tarkoittaa aietta mennä naimisiin ja kihlaus on aika vihkimisen ja avioliittolupauksen välissä.

Ja kuitenkin ystäväni ja puolisons ovst olleet kihloissa yli 40 vuotta.

Eivät ole olleet, jos eivät ole menossa naimisiin. Sormissa voi olla sormukset, mutta kihlauksesta ei ole kyse.

Noin oni ehkä joskus sata vuotta sitten. Nykyään se on vain yapa julistaa, että ollaan pariskunta siihen saakka kun kumpikin niin haluaa. 

 

Jos olet sitä mieltä, että sormukset eivät ole kihlaus ilman avioliittoaikeita, niin kerro, mitä termiä näistä sormustetuista tulee käyttää.

Eikö tuo toinen lauseesi päde kaikkiin parisuhteisiin? Vastaus kysymykseesi on, että he ovat pariskunta ja he ovat parisuhteessa. Jos he asuvat yhdessä, he ovat avoliitossa ja toistensa avopuolisoita.

Ei voi olla. Kysymys on silloin ns. teinikihloista jonka tarkoitus on vain viestiä muille, että seurustellaan vakavasti. Ei kihlat ole mikään avioliiton kevyempi, epävirallinen versio. 

Te, joiden mielestä sanojen merkityksiä voi muokata oman mielen mukaan; eihän missään ole mitään järkeä jos asioista puhutaan eri nimellä, kuin mitä ne tarkoittavat. Ei kannata puhua omenoista jos tarkoittaa banaaneja. Kihlaus on lupaus avioliitosta, eikä muuta. 

T. Itse kihloissa 16 vuotta ollut, ei olla vielä ehditty naimisiin :D 

Tosin en kyllä missään huutele että kihloissa ollaan, puhun miehestä, puolisosta tai kumppanista jos puhun, enkä erittele ollaanko avoliitossa, kihloissa vai avioliitossa. Asia kun ei kuulu kenellekään millään tavalla.

Eka poikaystäväni ehdotti kuukauden seurustelun jälkeen, että voitaisiin mennä kihloihin. En usko, että tiesi mitä kihlaus tarkoittaa vaan luuli vain että ostetaan sormukset, jotta kaikki näkevät, että ollaan tosissamme. Muistan kun nauroin ja sanoin, etten aio ikinä mennä hänen kanssaan kihloihin enkä mennyt, vaikka oltiin yhdessä jotain neljä vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksen juridinen merkitys kumottiin 1987 (pl. erittäin harvinaiset poikkeustilanteet), joten siitä jäi pelkkä symbolinen tapa. Erilaiset tavat ja perinteet muuttuvat ajansaatossa ja näin on käynyt myös kihlaukselle.

Edelleen sanakirjamerkitys kihlaukselle on sopimus mennä naimisiin, mutta jos joku menee kihloihin ilman tätä aikomusta, siitä tuskin kenellekään sivulliselle on haittaa. Oma kihlaus ei muutu yhtään vähempiarvoiseksi sen perusteella miten joku toinen tulkitsee oman kihlauksensa.

Toki tästäkin aiheesta voi alkaa riitelemään, mutta silloin on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään miksi itsellä on tarve riidellä asiasta, joka tuskin omaan elämään millään tavalla vaikuttaa ja on muillekin täysin haitaton.

Kyllä se vaikuttaa menevän niin päin, että näillä muka-kihloissa olevilla on iso tarve yrittää muuttaa sanojen merkityksiä vakuuttakseen olevansa vakavissa ja sitoutuneissa suhteissa. Jos suhde on oikeasti tukevalla pohjalla ja kumppanit sitoutuneet toisiinsa ilman aietta mennä naimisiin, sitä ei tarvitse todistella sormuksilla tai pötypuheella kihloissa olemisesta.

Tuo ajatus on sarjassamme väittely siitä kuuluko makaronilaatikko joulupöytään vai ei. Jos sinun suhteeseesi kuuluu naimisiin meno, mene ja jos jonkun toisen suhteeseen ei kuulu, voit silti jatkaa elämääsi täysin rauhassa.

Olen eri, mutta et ymmärtänyt ap:n kysymyksestä mitään, etkä myöskään kommentista mihin vastasit. Opettele ymmärtämään lukemaasi. Kihlaus on kirjaimellisesti vain ja ainoastaan lupaus avioliitosta. Se ei tarkoita, eikä voi tarkoittaa mitään muuta. Se, miten paljon tai vähän nämä tekokihlailijat haittaavat muita, ei liity aiheeseen. Olet ilmeisesti henkilö, joka on ollut leikkikihloissa, vai teinikihloiksiko niitä sanotaan jo vuosia ja yrität nyt jotenkin oikeuttaa sitä. Jotkut ei halua koskaan naimisiin ja se on ok, jotkut haluaa ja se on ok. Jos sinä et halua, et ole nyt, etkä ole koskaan ollutkaan kihloissa (vaikka kuinka pitäisit söpöä sormusta vasemmassa nimettömässä). 

Lupaus, jonka voi halutessaan perua. Helpommin kuin avioliiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että pari menee kihloihin ilman aikomusta mennä naimisiin.

Niin mutta silloin ei mennä kihloihin. Kun kihlat = sopimus naimisiinmenosta. Jos et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa. 

Mitä se sinua koskettaa, jos jotkut menevät kihloihin ilman suunnitelmia naimisiinmenosta?

Ei kai se kosketakaan henkilökohtaisesti, mutta kai sitä saa ihmetellä, millaisella vängällä jotkut yrittävät hämärtää sanojen merkityksiä. Heille sillä vaikuttaa olevan paljonkin merkitystä.

Näyttää koskettavan paljonkin, kun pitää asiasta jankuttaa. Jotkut haluavat ottaa sen askelen, että menevät kihloihin ja näin sitoutuvat toisilleen, mutta eivät sotke yhteiskuntaa tähän heidän mielestään kahdenkeskiseen asiaan.  

Miksi sitten käyttävät sanaa, jolla siellä yhteiskunnassa on vakiintunut merkitys? Voisihan sitä omaa hommaa kutsua vaikka söhläykseksi.