Pidin ryhmästä sulkemista ja kettuilua koulussa ihan normaalina. Kiusattiinko minua?
En minä sitä niin kokenut, koulussa vain oli sellaista.
Kommentit (18)
Sosiaalinen eristäminen ON kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
No siis mun mielestä on ihan normaalia sulkea ryhmästä ulos ihmisiä. En tuedä ketään, joka oli toisten kanssa vain hyvää hyvyyttään, vaan kyllä kaverisuhteet syntyy halusta viettää aikaa juuri jonkun seurassa.
Ei tuossa mitään outoa omiin kouluiakoihini verrattuna ole.
Meidän koulussa kasarilla Stadissa ei juuri kiusattu, sellaista mitä nykyään kutsutaan henkiseksi väkivallaksi pidettiin vähän neitimäisenä. Silloin vedettiin suoraan turpaan, ja paljon. Vastaankävelijä saattoi vetää turpaan, ja kysyä "mitä jätkä?". Siihen aikaan fyysinen dominanssi oli se juttu, miehet eivät puhu turhia.
Jos et siitä itse kärsinyt ja se juolahti mieleen vasta nyt, niin onko sillä mitään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen eristäminen ON kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
Reaktioni on että no voi kauhee. Elämä on. Ap
Joo tuollaista minullakin oli. Silti päivän paras hetki kun pääsi koulusta. Luulin että en tykkää koulusta mutta kyse olikin kiusaamisesta. Jotkuthan tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Jos et siitä itse kärsinyt ja se juolahti mieleen vasta nyt, niin onko sillä mitään väliä.
Eihän sillä olekaan. Mutta se tosiaan juolahti nyt mieleen, kun luin kiusaamisesta. Ei minun identiteettini ole kiusatun identiteetti, kävin koulun läpi ja siinä se. Ap
Mun tuttavan lapsella on kavereita, jotka eivät halua viettää aikaa tämän kanssa. Minusta on vähän outoa, että tuttava koittaa työntää vain lapsensa näiden kavereiden seuraan. Siis lapsi toki itsekin sinne haluaa, mutta mä äitinä en kyllä yrittäisi edistää noita ystävyyksiä.
Tuttava vain puhuu, miten on koittanut puhua muiden lasten vanhempien kanssa pisteeseen, että nämä eivät halua enää kommunikoida. Tuttava itse on persoonana ystävällinen ja ehkä osaamattomuuttaan aika itsekeskeinen välillä, syynä ei siis ole pahantahtoisuus tai muista piittaamattomuus, mutta jos lapsi on samanlainen, niin voihan siinä olla syy muiden vieroksuntaan...
Tai sitten lapselle voisi opettaa sopeutumistaitoja, mutta ei, lasta opetetaan olemaan sellainen kuin on ja ongelmia yritetään etsiä siitä, että nämä kaverit eivät halua tätä yhtä leikkeihinsä enää mukaan...
Oma ylpeys ei kyllä antaisi myöten yrittää tunkea omaa lastani sellaisten seuraan. Ovat siis alakoululaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen eristäminen ON kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
Reaktioni on että no voi kauhee. Elämä on. Ap
Aika outo reaktio. Onkohan sulla tunne-elämä tai sosiaaliset suhteet ihmisiin yleisesti ihan kondiksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen eristäminen ON kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
Reaktioni on että no voi kauhee. Elämä on. Ap
Aika outo reaktio. Onkohan sulla tunne-elämä tai sosiaaliset suhteet ihmisiin yleisesti ihan kondiksessa?
Ihan tavallinen tyyppi olen tietääkseni. Ap
Tuotahan se oli. Ei kukaan lyönyt eikä haukkunutkaan päin naamaa, mutta ulkopuolelle jättämistä ja virnuilua, haukkumista selän takana. Sen verran vaikuttaa edelleen, että en pidä heistä näin aikuisella iällä. Vaikka mukavia ovatkin nyt kun kaupungilla sattumalta nähdään.
Menin ekaluokalle 70-luvulla enkä muista sellaista, että "koulukiusaaminen" olisi ollut oma ilmiönsä tai edes sanansa. Ihmiset olivat samanlaisia koulussa ja muualla ikään katsomatta. Aikuiset muodostavat omia porukoitaan, joihin eivät kaikki lähistölle osuvat mahdu, joten miksi lasten pitäisi olla erilaisia?
Lähtökohtaisesti en ole koskaan tuntenut halua päästä seuraan, joka ei halua minua seuraansa. Osaan olla itseksenikin.
Kuuluisin varmaan ketjuun, jonka nimi on "Epäsuosittu mielipiteesi, jota et voi sanoa ääneen". En ole sitä sanonutkaan ääneen, ihmetellyt vain.
Vierailija kirjoitti:
Tuotahan se oli. Ei kukaan lyönyt eikä haukkunutkaan päin naamaa, mutta ulkopuolelle jättämistä ja virnuilua, haukkumista selän takana. Sen verran vaikuttaa edelleen, että en pidä heistä näin aikuisella iällä. Vaikka mukavia ovatkin nyt kun kaupungilla sattumalta nähdään.
Tätähän se.
Vierailija kirjoitti:
No siis mun mielestä on ihan normaalia sulkea ryhmästä ulos ihmisiä. En tuedä ketään, joka oli toisten kanssa vain hyvää hyvyyttään, vaan kyllä kaverisuhteet syntyy halusta viettää aikaa juuri jonkun seurassa.
On eri asia valita kaverinsa kuin sulkea kokonaan joku koulukaveri pois ryhmästä JA kettuilla hänelle.
Koulussa pitäisi tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta kaveri ei tarvitse jokaisen kanssa olla.
Se on ihan, miten itse näet ja koet. Jos et koe olleesi kiusaamisen tai ulkopuolelle jättämisen kohteena, niin et sitä ollut. Ei ole mikään pakko koulussakaan olla sellaisten ihmisten kanssa, joiden seura ei ole mieluista ja joiden kanssa ei ole mitään yhteistä.
Jokainen tulee kiusatuksi joskus. Toiset jatkaa elämää, ja toiset ulisee ja mainostaa olevansa koulukiusattu.
Se on muotia kerjätä sääliä tällä kortilla. Ihan koko lopun elämäänsä. Lapsellista vinkumista.
Kiusaaminen ilmenee juuri noin