Mitä mieltä olette kotikoulusta?

Vierailija kirjoitti:

Kotikoulu on täysin sairas vaihtoehto.  Se ei ole mikään ratkaisu esimerkiksi koulukiusaamiseen vaan luovuttamista ja käsien nostamista pystyyn.  Myös nämä kaikki neuroepätyypilliset, joille pitäisi tarjota kuntoutusta ja hoitoa koulun ohella, ansaitsevat kunnon koulutuksen.   Kovin sairas pitää lapsen olla, jos häntä ei halua kouluun päästää.  Lapsen työ on käydä koulua ja oppia.  Se ei saisi riippua vanhempien sairaista ideologioista ja mielenterveysongelmista.  Yhteiskunnan pitää kantaa vastuu tässäkin asiassa, jos vanhemmat eivät tehtäväänsä ymmärrä.

Koulukiusaajakin heräsi. Mikä on sun päivän agenda?  

Koulukiusaajat vihaavat sitä, uhri pääsee kotikouluun. Jokainen kotona vietetty päivä on lomaa. Kiusaajat istuvat koulun penkillä 5 päivää viikossa. 

Saisipa lapset kotikouluun. Exä vastustaisi ja se riittää, vaikka koulun opettaja on asennevammainen tylyttäjä, joka on vaihtanut työpaikkoja jatkuvasti. Ei varmaan ole palveluksia kauan kaivattu muissa paikoissa, nyt sitten köyhemmän lähiön koulussa johon otetaan ketä tahansa. 

Opetus on muutenkin yhtä liirumlaarumia, tableteilla näprätään jotain oppimispeliä joita lapset ovat kutsuneet pikkulasten peleiksi. Ylipäätään kouluissa ei enää opeteta käsinkirjoittamista, aakkostenkin opettelu tehtiin tabletteja renkkaamalla. Päivät pitkät digilaitteita, sitten kehdataan syyllistää vanhempia, että ruutuaikaa max. 1h vuorokaudessa. Niin, miten se toteutuu kun opinahjossa on jo mennyt tuplasti sen verran?

Kyllä oma kapasiteettini alakoulun oppimäärään kirkkaasti riittäisi opettamaan, useampi tutkinto ja pitkä työkokemus aloilla joista on hyötyä pedagogiikassa. Mitään hörhöilyä en edusta, korkeintaan tavallista maalaisjärkeä sekä luottoa lukeminen-kirjoittaminen-matikka -akseliin sekä kielten oppimiseen sen sijaan, että on jatkuvasti kaiken maailman puuhapete-viikkoja ja tempauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että se on aika vaativaa vanhemmille. Pitää itse tutustua kaikkien aineiden opetussuunnitelmiin, järjestää itse opetus ja hankkia kaikki oppimateriaali ja kirjat itse. Ei onnistuisi minulta. 

Miten tuollaisen voisi edes järjestää? Jos perheessä on syystä tai toisesta vain yksi vanhempi, niin pitäisikö ilmoittaa sekä työnantajalle että mahdollisille velkoajille että sori mutta nyt ei onnistu työt eikä velkojen maksut, jään kotiopettajaksi puhumaan aiheista, joista en ymmärrä käytännössä mitään.

Kirjat on keksitty. Opeta se muksu ensin lukemaan, sitten se voi kirjoista opiskella itse. Ja sinäkin saatat ne asiat ymmärtää, jos luet samat kirjat. Eikö sinun aikanasi vielä koulua käyty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että se on aika vaativaa vanhemmille. Pitää itse tutustua kaikkien aineiden opetussuunnitelmiin, järjestää itse opetus ja hankkia kaikki oppimateriaali ja kirjat itse. Ei onnistuisi minulta. 

Se on lapsesta kiinni, kuinka paljon vanhempien vaivannäkö on tarpeen. Suoritin aikoinaan yhden vuoden kotona, kirjat hankittiin, ja luin ne itsenäisesti ja tein tehtäviä. Ei siinä paljon vanhempia tarvittu, kun olin tiedonhaluinen kakara luonnostani. Liikunta taisi kuittaantua hiihtoretkillä ja pöytätenniksella talon alakerrassa (muutaman kerran kävin uimahallissa ja luistelemassa), musiikki huilunsoitolla ja radionkuuntelulla, kuvaamataito sillä että piirsin muutenkin. Askartelin jonkun pehmolelun ja pidensin housujeni lahkeet, siinä käsityöt.

Kaikilla ei varmasti mene yhtä sujuvasti. Ja paljon auttoi, että tuohon aikaan vielä oli koulukirjat, jotka seurasivat opetussuunnitelmaa.

Kyllähän tuolla läpi pääsi, mutta jos nyt ajattelee vaikka esim. kuvataiteita, niin tuo, että piirsit muutenkin, jäi aika paljon opetussuunnitelman tavoitteista. Koulutunneilla harjoitellaan monenlaisia tekniikoita, erilaisin välinein ja materiaalein ja eri aihepiireistä. Tuo pelkkä piirtäminen on vain pienenpieni osa.

No, käytin vesivärejäkin. Ja sekä värikyniä että muita. Muovailu jäi muovailuvahaan. Onkohan opetussuunnitelmat ratkaisevasti monipuolistuneet kouluvuosistani? Ei minun aikaani kuvaamataidossa kovin monipuolista tekniikkavalikoimaa ollut, eikä ainakaan mitään sellaista, että seuraavana vuonna normaaliin kouluun paluun takia olisi ollut ongelmia kun en jotain osaa.

(Isäni oli 80-luvulla tuon vuoden työkomennuksella ulkomailla, ja katsottiin että kätevintä lähteä sinne koko perhe. Oli kiva vuosi.)

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Koulussa luo myös taitonsa sosiaslisiin suhteisiin. Ja oppii enemmän asioita kuin kotona. Jos koulunkäynti kodin ulkopuolella on mahdotonta sairauden vuoksi niin sitten se on ok. Kiusaamistapaukset pitäisi koulun hoitaa paljon nykyistä paremmin.

Mielestäni tuo on aika paljon koululle sälytetty, että koulun pitää hoitaa aina kiusaamistapaukset. Ystäväni lasta kiusattiin, ja kiusaaminen jatkui koulupäivän jälkeen aina somessa, whatsappissa, harrastuksissa ja muissa nuorten kokoontumispaikoissa vapaa-aikana. Harvemmin se pelkkään kouluun rajoittuu. Miten koulu olisi tämänkään kiusaamistapauksen edes pystynyt ratkaisemaan. Vanhemmat sen kyllä hoitivat. 

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä orkidea joka on käynyt peruskoulun kotona, lukion eliittilukiossa ( millä todistuksella päässyt sisään?) Jättänyt armeijan väliin ( terveydellinen syy?)  pärjää opiskelijamaailmassa jonne tulee kuitenkin "työläiskodeistakin" armeijan käyneitä opiskelijoita. 

Suostuvatko kaikki aikuisetkaan ja myöhemmin työelämässä suojelemaan tätä orkideaa ja kohtelemaan hellävaraisesti.

Ei mikään ympäristö koko ajan huomioi tosiaankaan herkkiä, erilaisia ihmisiä. Mutta siksi kai niin paljon on nuorehkoja eläkeläisiä, hyvin koulutettujakin

On taas niin mustavalkoista ajattelua. Ensinnäkin ihmiset ovat jo synnynnäisesti temperamentiltaan ja kaikilta ominaisuuksiltaan  erilaisia.  Tämä  pitää hyväksyä ja arvostaa jokaista sellaisena kuin on. Varmasti keskimäärin koulu on hyvä ratkaisu massojen opettamiseen. Sitten on tilanteita, joissa kotikoulu on paljon parempi vaihtoehto. Ja isossa osassa maita on palkka-armeija. Työ on myös muuttunut ja muuttuu yhä. Monet työskentelevät nykyisin etänä,  yrittäjinä jne. Ei ole järkeä, että kaikki kulkevat samoja polkuja, koska emme ole samanlaisia. Vittumaisia ihmisiä ei tarvitse eikä pidä missään sietää. Miksi ruokkia narsismia. Meillä on vain yksi elämä. Kannattaa miettiä, miten sen käyttää.

Miten tämä orkidea joka on käynyt peruskoulun kotona, lukion eliittilukiossa ( millä todistuksella päässyt sisään?) Jättänyt armeijan väliin ( terveydellinen syy?)  pärjää opiskelijamaailmassa jonne tulee kuitenkin "työläiskodeistakin" armeijan käyneitä opiskelijoita. 

Mitä ihmeen vaikeuksia ajattelevat nimeämälläsi orkidealla olevan opiskelumaailmassa? Luentoja, tenttejä jne. Luuletko, että yliopistossa ihmiset kiusaa toisiaan kuin pikkulapset. Olen opiskellut yliopistossa 6 vuotta. En koskaan havainnut ketään kiusattavan. Ja seuran voi valita itse. Tai voi olla valitsematta ketään ja keskittyä opiskeluun, töihin, harrastuksiin ja mahdollisiin yliopiston ulkopuolisiin suhteisiin

Millainen koulutus edellytetään kotikoulun opettajalta?

Mihin tämä ajatus perustuu ettei akateemisen ( joku mainitsi DI ja KTM) tarvitse tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kansa vaan voivat työelämässä pysytellä vanhempiensa opettamalla jalustalla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä orkidea joka on käynyt peruskoulun kotona, lukion eliittilukiossa ( millä todistuksella päässyt sisään?) Jättänyt armeijan väliin ( terveydellinen syy?)  pärjää opiskelijamaailmassa jonne tulee kuitenkin "työläiskodeistakin" armeijan käyneitä opiskelijoita. 

Mitä ihmeen vaikeuksia ajattelevat nimeämälläsi orkidealla olevan opiskelumaailmassa? Luentoja, tenttejä jne. Luuletko, että yliopistossa ihmiset kiusaa toisiaan kuin pikkulapset. Olen opiskellut yliopistossa 6 vuotta. En koskaan havainnut ketään kiusattavan. Ja seuran voi valita itse. Tai voi olla valitsematta ketään ja keskittyä opiskeluun, töihin, harrastuksiin ja mahdollisiin yliopiston ulkopuolisiin suhteisiin

Yliopistossa on ihan samoin kuin muuallakin. Sosiaalinen ihminen luo ystävyyssuhteita, verkostoa. Tämä, jota on varjeltu, ei ehkä löydä sieltäkään samanhenkistä kamua koska kumpikin väheksyy kaikkia muita.

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä ajatus perustuu ettei akateemisen ( joku mainitsi DI ja KTM) tarvitse tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kansa vaan voivat työelämässä pysytellä vanhempiensa opettamalla jalustalla yksin.

Peruskoulussa merkittävä osa luokkalaisista joutuu amikseen ellei opiskele esim. SYK:n eliittikoulussa. Miksi DI:n tai KTM:n pitäisi olla amisten kanssa tekemisissä työelämässä tai muuten? Varsinkin täällä pk-seudulla on tosi helppoa ajautua akateemiseen kuplaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä ajatus perustuu ettei akateemisen ( joku mainitsi DI ja KTM) tarvitse tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kansa vaan voivat työelämässä pysytellä vanhempiensa opettamalla jalustalla yksin.

Peruskoulussa merkittävä osa luokkalaisista joutuu amikseen ellei opiskele esim. SYK:n eliittikoulussa. Miksi DI:n tai KTM:n pitäisi olla amisten kanssa tekemisissä työelämässä tai muuten? Varsinkin täällä pk-seudulla on tosi helppoa ajautua akateemiseen kuplaan.

Aika kapee kupla jos SYK on ainoa tiedossa oleva lukio. 

No joo, en pysty miettimään henkilöä joka on niin suppee ettei voi amiksen kanssa puhua.

Mietin omaa työpaikkaani, kyllä DI ihan normaalisti kierroksillaan juttelee amislaisten kanssa.  Pelaa samassa puulaakissa jne.

Tuntemani yliopistossa työskentelevä (tohtori)  ja johtotehtävissä oleva DI ovat siviilissä ihan normaaleja ihmisiä osaten puhua autonasentajien, remppamiesten,  naapureiden, sukulaisten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä ajatus perustuu ettei akateemisen ( joku mainitsi DI ja KTM) tarvitse tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kansa vaan voivat työelämässä pysytellä vanhempiensa opettamalla jalustalla yksin.

Peruskoulussa merkittävä osa luokkalaisista joutuu amikseen ellei opiskele esim. SYK:n eliittikoulussa. Miksi DI:n tai KTM:n pitäisi olla amisten kanssa tekemisissä työelämässä tai muuten? Varsinkin täällä pk-seudulla on tosi helppoa ajautua akateemiseen kuplaan.

Mistä tiesit tenavasi ala-asteaikaan jo hänestä tulevan niin viisas ja älykäs että paras pitää muista tenavista kaukana kotiopetuksessa?

Meidän pojassa on kyllä potentiaalia.  Meidän lapset ovat SYK-ainesta.  Miksi meidän lapsella ei ole äidinkieli kymppi, kun minullakin oli aina äidinkieli kymppi koulussa?  Muun muassa tällaiset kommentit muistuvat mieleeni 35- vuotiselta opettajanuraltani?

Kotikoulu on itsekkään vanhemman valinta.  Siinä tuhotaan lapsen itseluottamus ja vahingoitetaan pysyvästi hänen luottamustaan muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.  Lapsella on oikeus käydä koulua, itsenäistyä ja muodostaa oma mielipiteensä ja maailmankatsomuksensa.   Kun lapsi on aikuinen, maailma hänen ympärillään voi olla aivan toisenlainen kuin se ahdas kupla, johon vanhemmat ovat hänet kasvattaneet.  Lasta ei voi eristää muusta maailmasta, vaan hänelle on annettana mielenvapaus ja oikeus itse valitsemiinsa ystäviin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta lapsella on oikeus tavalliseen elämään muiden lasten seurassa. Ei ole oikein että vanhemmat joidenkin ihan henkilökohtaisten syiden ja elämänkatsomusten takia kieltävät lapsilta normaalin lapsuuden.

Kotona voi lapsille opettaa mitä haluaa mutta lapsilla pitää olla se vertailukohta. Jos lapset kasvavat kotona, vertailukohta ja sitä kautta käsitys siitä mikä on tavallista ja yleinen käsitys hämärtyy.

Kyllä ne lapset voi tavata ja saada lapsiseuraa ihan muualtakin kuin kouluista, jotka nykyään on vaan entistä suurempia, pienemmällä henkilöstöllä. Ihan vaikka harrastuksista, pihapiiristä, puistoista jne. Riippuu myös vanhempien aktiivisuudesta etenkin pienempien kohdalla. Ja se elämä voi todellakin olla hyvälaatuista ilman isossa laitoksessa monien vuosien oloa. Jos kotiopetusta antavalla on intoa ja taitoa opettaa kotona, niin mikäs siinä. Lapsen päivät voivat olla paljon lyhyempiä kun ei ole sitä kaikkea hälinää ja häiriötä ja odottelua niin paljoa. Keskittyminen opetukseen voi olla parempaa. Ja aikaa voi jäädä paremmin esimerkiksi lapsen taitojen kehittämiseen harrastusten parissa. Eiköhän ne vanhemmat lapsen parasta useimmiten kotikoulua pohtiessa ajattele. Eikä kaikki koko peruskoulua kotona opeta. Minusta on hyvä että on monia vaihtoehtoja ja toivoisinkin monenlaisia kouluja tänne. En kannata sitä ettei kotikouluvaihtoehtoa olisi, vaan olisi vain yksi ylhäältä tuleva pakko, jota on noudatettava kuin uskontoa ja mentävä sen mukaan tai olet "poikkeava". Sehän on sama kuin vaihtoehdot olisi riisuttu ja on vain toteltava ja mentävä ajattelematta itse, että on muitakin vaihtoehtoja ja muotoja oppia. Ei kuulosta hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset foliohattuilijat ja uskonnolliset hihhulit haluaisivat kouluttaa lapsensa houreidensa mukaisesti.

 

Ei.

Mitäs jos ei olekaan kyse foliohattuilijoista tai uskonnollisista hihhuleista? Keksiikö NPL mitään muita syitä. Ei varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset foliohattuilijat ja uskonnolliset hihhulit haluaisivat kouluttaa lapsensa houreidensa mukaisesti.

 

Ei.

Mitäs jos ei olekaan kyse foliohattuilijoista tai uskonnollisista hihhuleista? Keksiikö NPL mitään muita syitä. Ei varmaan.

Tässä esim esitettiin syynä lapsen eliittistä älyä ja tulevaa eliittiuraa  kaukana mahdollisista ammattiin päätyvistä lapsista ja asevelvollisuutensa suorittavista.

Eli vanhemman vahva tulevaisuuden näkemys. 

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta siihen pitää olla mahdollisuus. En kannata sellaista yhteiskuntaa, jossa "ylhäältä" määrätään kauhean tarkasti miten ihmisten pitää elää ja lapsiaan kasvattaa. Oppivelvollisuus on ja se on ok, mutta minusta se olisi liikaa, että määrättäisiin sekin, että missä sen opin saa.

Toisaalta tällainen valtion tyrannia tai mikromanagerointi voi ehkäistä vanhempien taholta kumpuavaa tyranniaa. Eli siis lasten erottaminen väkisin vanhemmistaan valtiollisilla säännöillä pyörivään laitokseen estää vanhempia kontrolloimasta lapsiaan kaiken aikaa, ja siten mahdollisesti lisää lasten vapautta vanhempien vapauden kustannuksella.

Jos vanhempi on tyranni, niin se on sitten ihan jo toinen ongelma ja he tarvitsevat apua. Mutta tuo "väkisin erottaminen vanhemmistaan" ei ole tervettä, eikä pidä olla lähtökohta. Mikäli vanhemmat on ihan terveitä.