Miksi Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella eikä akateemisella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos otetaan joukko akateemisia ja joukko amiksia niin ensinmainittujen keskimääräinen älykkyysosamäärä on korkeampi. Kummassakin ryhmässä voi olla poikkeuksellisia yksilöitä.

Ehkä se onkin niin, että amislaiset oppii vähemmällä koulutuksella sen, missä akateemisilla maistereilla ja insseillä menee monta vuotta kauemmin saman osaamistason saavuttamiseksi.

Juu, voit vapaasti uskoa että amikseen menee se nopeiden oppijoiden ja kriittisen ajattelun aateli, jos se sinua lohduttaa. 

"Kriittinen ajattelu" ei ole millään mittarilla hienoa tai edistävää, päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Koska äly on geneettistä eikä ympäristön muovaamaa. Siksi on perusteltua olettaa että matalan älyn maat Afrikassa ja Lähi-idässä eivät tuota tänne kelpaavaa väestöä eikä näinollen pitäisi ottaa sieltä täällä pärjäämättömiä ollenkaan.

Pari sekovassaria pahoitti mielensä  taas tosiasioista. Tällainen ei ole aikuisten käytöstä.

Keski-arvo nyt ei kerro varsinaisesti koko totuutta älykyyden  kaikista osa-alueista. Keski-arvolla mitataan koulumenestystä akateemisissa taidoissa. Voihan se keskiarvo olla vaikka 10 mutta ei ihmisellä siltikään ole välttämättä koko älykkyyttä mitatessa varsinaisesti kaikenkattavaa huippu älykkyyttä. Suurimalla osalla ihmisistä on älykkyyden tasollaan  kuitenkin sekä vahvuuksia, että heikkouksia. Harva ihminen on varsinaisesti kokonaisvaltaisemmin niin älykäs ettei mitään puutetta ole. Saan myös älykkyystestissä poikkeuksellisia arvoja etenkin analyyttista ja loogista päättelyä mittaavissa tehtävissä, olen myös maailman väestön mittakaavassa poikkeuksellisen nopea loogisessa päättelykyvyssäni. Mutta minullakin on myös alueita, joissa olen ns huonompi vaikka analyyttinen ja looginen päättelyssä pääsenkin 12 prosentin lohkoon. Olen myös valinnut ammatin nuoruudessani täysin väärin sillä aivoni olisivat sopineet parhaiten esim rikostutkijan, data analyytikon tai vastaavan uralle mutta menin mara alalle mikä oli aivan liian yksitoikkoista ja helppoa analyyttisille aivoilleni. 

Yleensä parhaiten elämässä menestyy vähän keskivertoa älykkäämmät. Ei superälykkäät. Älykkyys tuo ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Jos otetaan joukko akateemisia ja joukko amiksia niin ensinmainittujen keskimääräinen älykkyysosamäärä on korkeampi. Kummassakin ryhmässä voi olla poikkeuksellisia yksilöitä.

Onko tästä tehty tutkimuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska äly on geneettistä eikä ympäristön muovaamaa. Siksi on perusteltua olettaa että matalan älyn maat Afrikassa ja Lähi-idässä eivät tuota tänne kelpaavaa väestöä eikä näinollen pitäisi ottaa sieltä täällä pärjäämättömiä ollenkaan.

Höpsis. Noin puolet on geneettistä ja noin puolet ympäristön muovaamaa.

Kun ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jollakin yksittäisellä amislaisella on korkea ÄÖ niin eihän se kerro koko totuutta. Pyörittääkö kyseinen kultaseppä koko suomea? Tuollainen yhden ihmisen nostaminen jalustalle ja muiden tallominen nyt ei ainakaan lisää suomelle tarpeeseen tulevaa yhteisöllisyyttä vaan lisää eripuraa jota nykyisin on muutenkin liikaa. 

Minullakin oli 9,6 keskiarvo ja menin suoraan amikseen. Huomasin lukioon mennessä miten korruptoitunut järjestelmä on ja aloin miettimään asiaa siltä kannalta, mikä on hyväksi sielulleni. Se ei ollut pänttääminen. Näin jälkikäteen ymmärrän että akatemia on vain propagandakone, missä ei ole mitään realistista "tieteen vapautta", enkä usko edes tieteeseen enää. Lapsena sitä tottelevaisesti toisteli mitä sanotaan, nykyään katselee asioita vähän laajemmasta mittakaavasta. Varsinkin se tiede ja akatemia näyttää aika karmaisevalta näin ulkopuolelta.

Tiedevastaiset ihmiset tyypillisesti näkevät korruptiota ihan joka puolella, e ole poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Koulutetuilla ihmisillä on aika paljon muuta tekemistä kuin mittailla itsestäänselviä asioita.

Jos sinä amis olet niin fiksu niin miksi et ole rikas?

Ole hiljaa vanhempien rahoilla elävä pummi!

Vierailija kirjoitti:

Jos jollakin yksittäisellä amislaisella on korkea ÄÖ niin eihän se kerro koko totuutta. Pyörittääkö kyseinen kultaseppä koko suomea? Tuollainen yhden ihmisen nostaminen jalustalle ja muiden tallominen nyt ei ainakaan lisää suomelle tarpeeseen tulevaa yhteisöllisyyttä vaan lisää eripuraa jota nykyisin on muutenkin liikaa. 

Erisnimet kirjoitetaan suurella alkukirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos otetaan joukko akateemisia ja joukko amiksia niin ensinmainittujen keskimääräinen älykkyysosamäärä on korkeampi. Kummassakin ryhmässä voi olla poikkeuksellisia yksilöitä.

Onko tästä tehty tutkimuksia?

On. Tämän pystyy myös päättelemään ihan maalaisjärjellä.

Akateeminen perhe 🤢🤮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska äly on geneettistä eikä ympäristön muovaamaa. Siksi on perusteltua olettaa että matalan älyn maat Afrikassa ja Lähi-idässä eivät tuota tänne kelpaavaa väestöä eikä näinollen pitäisi ottaa sieltä täällä pärjäämättömiä ollenkaan.

Höpsis. Noin puolet on geneettistä ja noin puolet ympäristön muovaamaa.

Jos puhutaan älykkyysosamäärästä, niin se on luonteeltaan hyvin geneettistä ja hyvin koulutuksesta riippumatonta. 

No korkeakoulu ei ole merkki älykkyydestä, esim metereologi on korkeakoulututkinto, pidätkö poutaa älykkäänä ? 

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen perhe 🤢🤮

Minkäs trauman tämä nosti pintaan?

Eihän koulutustaso kerro välttämättä kerro yhtään mitään koulutuksesta. Kannattaa myös muistaa, että Suomessa on ollut kaikille yhteinen peruskoulu vasta 1970-luvulta alkaen. Sitä ennen oppikouluun pyrkiminen jäi köyhien perheiden lapsilta haaveeksi, ellei paikkakunnalla ollut kunnallista keskikoulua. Moni lahjakas ja opinhaluinen lapsi joutui jäämään kansakouluun, kun perheen taloudellinen tilanne ei kerta kaikkiaan mahdollistanut enempää.

Akateemisilta puuttuu täysin maalaisjärki.

Voivat pärjätä töissä ja opiskeluissa erinomaisesti, mutta siihen se sitten jääkin...

Iskä ja äiti maksanut kaiken, eivätkä sitten pärjää millään itsenäisesti kuten normaali nuoret.

Vierailija kirjoitti:

Koulutetuilla ihmisillä on aika paljon muuta tekemistä kuin mittailla itsestäänselviä asioita.

Jos sinä amis olet niin fiksu niin miksi et ole rikas?

Opettelisit kirjoittamaan kunnollista suomen kieltä ennen kuin lähdet kirjoittelemaan anonyymina nettiin, Irmeli.

Vierailija kirjoitti:

Eihän koulutustaso kerro välttämättä kerro yhtään mitään koulutuksesta. Kannattaa myös muistaa, että Suomessa on ollut kaikille yhteinen peruskoulu vasta 1970-luvulta alkaen. Sitä ennen oppikouluun pyrkiminen jäi köyhien perheiden lapsilta haaveeksi, ellei paikkakunnalla ollut kunnallista keskikoulua. Moni lahjakas ja opinhaluinen lapsi joutui jäämään kansakouluun, kun perheen taloudellinen tilanne ei kerta kaikkiaan mahdollistanut enempää.

Sori, tarkoitin siis, että ei kerro mitään älykkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos otetaan joukko akateemisia ja joukko amiksia niin ensinmainittujen keskimääräinen älykkyysosamäärä on korkeampi. Kummassakin ryhmässä voi olla poikkeuksellisia yksilöitä.

Onko tästä tehty tutkimuksia?

Älykkyyden ja koulutuksen välinen korrelaatio on varmasti tutkituin osa-alue tällä saralla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_and_education

Vierailija kirjoitti:

Yleensä parhaiten elämässä menestyy vähän keskivertoa älykkäämmät. Ei superälykkäät. Älykkyys tuo ongelmia.

Tämä on totta, koska suurin osa ammateistakin sopii ns. keskiverto älykkäille. Suurin osa työstä on liian tylsää ja puuduttavaa super älykkäille, jotka tarvivat haasteita. Kyse ei ole myöskään ylimielisestä suhtautumisesta muihin, voi olla hyvinkin empaattinen, mutta koska ajatuskulku on erilaista niin sekin tekee ns. aukon vähän kaikkeen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Kyllä se niin on, että jos on vähän älykkäämpi niin se ns tavallisempi ei jaksa välttämättä kuunnella mitään analysointeja.