Ottaako muilla aideilla koville lapsen eskarin lopetus? Itse olen itkeskellyt pitkin paivaa alkaen aamun kevatjuhlasta. Tytto ei illalla saanut unta ja suri ja itki eskarin paattym

ja sellaiset ne vasta prässää sitä omaa ainoaa oikeaa elämäntyyliään. Koska eihän kukaan voi eikä saa elää toisin kuin he, koska silloin - varjelkoon - joku voisi vaatia heiltäkin jotain.

Vierailija:

ja sellaiset ne vasta prässää sitä omaa ainoaa oikeaa elämäntyyliään. Koska eihän kukaan voi eikä saa elää toisin kuin he, koska silloin - varjelkoon - joku voisi vaatia heiltäkin jotain.

??????????

miten nämä asiat liittyvät toisiinsa?

Vastasin kirjoitukseen numero 20. Se kyllä lukee siinä ihan selvästi.



21

Mutta so what? Se on enemmän sellasta haikeuden itkua, eikä tosiaankaan tarkota, etteikö uusi tuleva olisi vähintään yhtä kivaa. Ei kais se nyt noin mustavalkosta ole, vaikka on haikeaa jättä yksi asia, on silti kivaa kohdata uusi asia. Eikä mua nyt itketä kauaa, ihan kun jotain asiaa surettasi viikkokausia. Voin olla haikeana yhden illan ja sitten keskitytään tulevaan. Musta sekin on hienoa, jos lapsi osaa myös kaivata vanhoja kavereita ja tätejä, vaikka uudetkin olis ihan yhtä kivoja.



Ei kukaan aikuinenkaan voi luonnettaan muuttaa, mä olen sellanen, että itken ja nauran kun siltä tuntuu (kotona, muualla hillitsen), suutun ja rakastan täysillä. Voi voi jos lapsista tulee sellasia, ei voi mitään. Toisaalta mieheni on taas niin viilipytty että ehkä meidän lapset ovat sitten av normin mukaan sopivia =)

Vierailija:

Vastasin kirjoitukseen numero 20. Se kyllä lukee siinä ihan selvästi.

21

Miten niin lukee siinä selvästi? Että lapsista kasvaa hysteerisesti muutosta pelkääviä ihmisiä? Missä tuossa niin sanoin? En itse asiassa puhunut lapsista itsestään mitään...

t. 20 / 22

Yksi oli tänään viimeistä päivää hoidossa/eskarissa ja kyllä tuli tippa silmään kun hän lähti hoidosta. Vielä on kevätjuhla ja sitten hän lähtee kokonaan pois. Ottaa koville kun on tullut nuo lapset niin läheisiksi.



T. Tippa silmässä oleva päiväkodin täti

Ja on kyllä rankkaa, niin lapsella kuin äidillä!! Itse en nyt sentään ole itkenyt (paitsi kevätjuhlassa), mutta tyttö on itkenyt koko päivän, kun ei olisi halunnut lähteä pois päiväkodista. Olen yrittänyt lohduttaa, että kyllähän ne kaverit suurin osa sinne eskariin tulee, mutta jotenkin hän jää kaipaamaan just tuota päiväkotia, suorastaan rakasti olla siellä! Toki lapset nopeasti taas tottuu kaikkeen uuteen, mutta on se kyllä haikeaa aina tällaiset muutokset lapsen elämässä... Olenpa muuten tässä miettinyt, että kun täälläkin niin moni aina päiväkotia vastustaa, että olisivatpa tänään olleet katsomassa murheen murtamaa lastani, joka itki päiväkodin päättymistä monta tuntia. Ja meidän lapsi ei muuten ole edes mikään kovin herkkä ja kiltti, on enemmänkin rasavilli!

Vierailija:

Onhan se ihan kauheaa, jos aikuinen nainen liikuttuu. Meillä tosin (kauheaa!) liikuttuu välillä isäkin

Joo, ihan kamalaa, miehen kanssa seistiin kyyneleet silmissä kun katseltiin esikoisen kevätjuhlaesitystä, olisi varmaan parasta laittaa kummatkin terapiaan ;-)

t. 9 = 14