Nykyinen Vihreä puolue
Äänestin vihreitä vuosia. Arvostin korkealle sen merkkipoliitikkoja kuten Soininvaaraa. Nyt vihreissä on vallassa toinen sukupolvi ja puolue on oleellisesti muuttunut. Suomella on vaikea demografinen ongelma ja isot taloudelliset haasteet. Nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota kaikkine palvelu- ja tukirönsyineen ei pystytä pitämään yllä vähenevällä veronmaksajaporukalla. Mutta vihreät menevät vaaleihin vaatimaan, että laittomasti maassa olevien palveluja kasvatetaan. Ikään kuin hierotaan köyhien kantisten naamaan silkkaa ihteään. He myös vaativat, että laillinen oleskelulupa pitää antaa, jos ei karkoituspäätöksistä huolimatta lähde tästä maasta loisimasta. Mitä ihmettä? Sinänsä tämä ei yllätä. Itselleni viimeinen tikki oli, kun Atte Harjanne esitti pokkana, että Helsingin keskustassa ei saisi ajaa kuin sähköautoilla. Eli maan pääkaupunkiin ei olisi asiaa kuin murto-osalla varkkainta väestöä. Eikö vihreissä kukaan ymmärrä miten loukkaavaa ja kansaa halveksivaa politiikkaa he ajavat? Taloudesta vihreillä ei ole ollut sanottavaa vuosiin. Uskottavan talouspolitikan sijaan sieltä tulee tunnepurkauksia. Virta huutaa, riehuu, solvaa, Harjanne itkee. Seuraavissa vaaleissa vihreät vajoavat Harkimon porukkaa pienemmäksi.
Ja nyt vihreät ovat kiskoneet Ville Niinistön mukaan politiikkaan ääniharavaksi, ei mikään lehtipuhallin!